ADHD siirtyi Mäntän hitsaamolle

Autoa seurasi prätkä tiukasti melkein takapuskurissa kiinni. Rohkea motoristi.
  

Enskavedon rojut sekä siihen kuuluvia työkaluja.

Lähtökeli Espoossa
  

Keli muuttui talviseksi Mäntän hujakoilla
  

Bendiksi, tällainen pitäisi saada hiukan pidempänä?
  

Kävin eilen peräkärryilemässä ADHD:n Mänttään. JL Meccanica nimitäin majailee siellä, ja Janne  lupasi tehdä (jälleen) ensiävedon uusiksi. Tällä kertaa laitetaan enskahihna omaksi erilliseksi hihnakseen, ja ahtimelle sitten toinen hihna.

Keli muuttui Orimattilan kohdalla talviseksi ja perillä ADHD oli yltäpäältä kurassa, nääs tarjolla oli vain avokärrykyytiä. Harmillista sinänsä...

Otin mukaan kaikki mahdolliset enskan osat sekä wanhan ja katkenneen tuplahihnan jolla voi mittailla hammaslukuja eri vaihtoehdoille.

Perillä pähkäilimme Jannen kanssa eri ratkaisuja ahtimen vedon järjestämiseksi. Ahtimen erillistä hihnaa ei kannata tehdä hammashihnalla (kuten erheellisesti luulin) vaan siihen kannattaa laittaa ainakin neliurainen moniurahihna. Tämä tarkoittaisi hihnalle noin 15mm leveyttä.

Suunnittelun lähtökohtana on käyttää varsinaisessa ensiövedossa siihen tarkoitettua hihnaa jonka tiedämme kestävän myös tässä käytössä. Palikoita, hihnoja ja varaosaluetteloita pyöritellessä hahmottui suunnitelma, jossa  otetaan ensiöhihnaa ulospäin noin 16-24 mm. Tarkempi mitta varmistuu kun selviää, millä mitoilla saa pidempää startin bendix-vaihdetta ja vaihdelaatikon pääakselia sekä jatkopaloja kampuran pään jatkeeksi.

Vaihdelaatikon pääakselin vaihtamisen sijaan ajatuksena oli myös käyttää aihiona leveämpää kytkinkellon ulkokehää, tai jatkaa kellon sisäkehän akselisovitetta sisäänpäin jollain konstilla. Hinta ja aikataulu ratkaisee.

Laitan myöhemmin havainnollisia CADikuvia lisää...

Peräkärry prätkään - Kaikenlaista huomioitavaa

Unkarissa asuessani tarttui muuttokuormaan eräästä swapista wanha, 50-luvulta peräisin oleva Pannonian peräkärry. Kunnostin kärryn ja maalasin sen samalla kun muutenkin sudin silloisen pyöräni (kuvissa).

Teetin pyörän jo olemassaolevaan matkustajan selkänojaan tavaratelineen, jonka päätyyn sain kärryn kiinnityspisteen. Kiinnitysmekanismi on kokonaisuudessaan omaa suunnittelua, toteutus tuli Budapestilaisesta MC-kerhosta.

Pykälät ja mp:n peräkärry

Kokoan tähän mitä mp:n peräkärrystä säädetään tällä hetkellä (asetuksessa rakenteesta ja varusteista, 5 a luku sekä joukko muita pykäliä). Vanhemmissa pykälissä on erilaisia ja usein kevyempia vaatimuksia esim valoille ja heijastimille, nämä allaolevat siis koskevat uusia mp:n peräkärryjä.

Kiinnitys pyörään pitää olla 'kestävä ja tarkoituksenmukainen', yleensä on suosittu autojen peräkärryjen palloniveltä. Yksirenkaisten kärryjen kanssa (kuten tämä mun kärry) tämä kiinnitystapa ei luonnollisesti toimi. Tarkkoja vaatimuksia kiinnitysmekanismille ei siis ole, mutta tahaton aukeaminen on estettävä.

Kärryssä on oltava suunta-, taka-, kilven- ja jarruvalo sekä etu-, sivu- ja takaheijastimet. Tämä tuli voimaan 29.9.2005, sitä vanhemmissa kärryissä vilkkuja tai ajovaloa ei tarvita paitsi jos kärry peittää takaapäin osittainkin pyörän omat valot. Koska oma kärryni on 50-luvulta, enkä löytänyt sen ajan vaatimuksia kärrylle mistään tein siihen soveltavasti hyväksi katsomani valotukset (kilven-, taka- ja jarruvalot).

Alle 80cm leveässä kärryssä taka- ja jarruvaloja ja takaheijastinta ei tarvitse kahdentaa vaan yksi valo riittää. Kaikki valot tulee kytkeä toimimaan rinnan mp:n vastaavien valojen kanssa. Valaisimien paikoista kannattaa lukea määräykset suoraan pykälistä (asetus rakenteesta ja varusteista, 5 a luku).

Peräkärryssä pitää olla oikean nopeusluokan ilmarenkaat, kottikärryn rengas ei siis kelpaa. Peräkärryn renkaiden urasyvyyksiä ja talvirenkaiden käyttöä koskee samat pykälät kuin prätkääkin (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 18 §). Mp:n peräkärryn jousitukselle ei ole vaatimuksia, tai en niitä ainakaan löytänyt. Yllättäen peräkärrylle on voimassa lokasuojapakko toisin kuin mp:llä (asetus rakenteesta ja varusteista, 21 h §).

Prätkän peräkärryä ei rekisteröidä. Moottoripyörän peräkärryssä ei siis ole omaa rekisterikilpeä (ajoneuvolaki 64 a §) vaan kopio prätkän rekisterikilvestä. Kopion voi tilata konttorilta pikkurahalla täyttämällä lomakkeen ja laittamalla syyksi 'peräkärry'.

Moottoripyörän peräkärry saa olla enintään 1,5m leveä. Kärryn massa ja kantavuus ei saa ylittää mp:n valmistajan ilmoitamaa maksimia tai puolta pyörän kuormittamattomasta massasta (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 34 §). Kärryn tai yhdistelmän pituudesta tai korkeudesta ei ole säädetty mitään (tai en pykäliä löytänyt) joten näitä maksimimittoja rajaa sovellettava kaatopykälä yleisistä maksimimitoista (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 27 §, itse prätkän maksimimitat muuten kohdassa 27 a).

Peräkärryssä kuorma ei saa ylittää sivusuunnassa kärryn koria, tämä ei koske kuitenkaan veneen kuljettamista. Sensijaan kuorma saa pituussuunnassa ylittää peräkärryn uloimman osan eteenpäin metrin verran, ja taaksepäin kaksi metriä. Maksimikuorman osalta ei ole säädetty muuta mitä edelläolevat massat rajoittavat (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 34 §, 45 - 49 §).

Peräkärryn kanssa mp:n maksiminopeus on 80 kmh, jos kärryssä ei ole jousitusta niin maksiminopeus on 60 kmh (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 3 §, 3.). Henkilöiden kuljettaminen moottoripyörän peräkärryssä on kielletty (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 44 §).

Kärry käytännössä

Alkuperäinen Pannonian kiinnitysmekanismi oli kärrystä kadonnut jonnekin historian tuuliin. Suunnittelin uuden kiinnitysmekanismin niin, että siihen tulee sokkavarmistuksen lisäksi myös ruuvikiinnitys. Kiinnitystappisysteemi on tehty kovasta rosterista, en muista enään tarkkaa metallilaatua.

Mekanismi toimi muuten erinomaisesti, mutta neliön muotoinen tappi jolla kärry kiinnitetään pyörään on suora. Tästä seuraa se, että kärry pääsee kuormattuna huojumaan hiukan sivusuunnassa. Tämä tuntuu yli 80 kmh nopeuksissa ikävänä keinuntana. Seuraavaan versioon (jossa kärry tulee ADHD:n perään) korjaan tämän ongelman niin, että kiinnitystappi ja vastaava reikä muutetaan kartion muotoiseksi eli yläpäästään leveämmäksi. Näin kiinnityksestä tulee mekaanisesti riittävän jäykkä.

Kaikenkaikkiaan peräkärry on todella oiva kapine kun on tarve kuljettaa tavaraa ja kaikkea painoa ei halua pyörän päälle. Naisen kanssa matkaillessa pyörän päällä saattaa tulla myös ahdasta, jos kamaa ei saa peräkärryyn.

Painonjakauman kannalta tämä Pannonian malli on huono kahdesta syystä: Kiinnityspiste tulee ylös ja kärryn rengas on takareunassa jolloin paino kohdistuu aisaan ja pyörän takajousitukselle. Kaikkea ai kuitenkaan aina saa, tyyli menee joskus toiminnon edelle.

En ole huomannut mutkateillä kurvaillessa kärryn kanssa juuri mitään ongelmia, niin kauan kuin kärry on kuormattu maltillisesti. Loota seuraa kiltisti perässä eikä se tunnu ajaessa juuri lainkaan. Huomioarvoa peräkärryn kanssa saa ihan mukavasti, jos sellaista kaipaa.


Juttu julkaistu BajaHill:ssä 18.12.2011.

Kaaviokuvia Motomatin projektiin

Piirtelin taannoin CAD-harjoituksena kuvia Motomatin projektiin. Laitetaan yksi niistä kuvista nyt tännekin.

Kyseessä ei ole tarkka mallinnos rakenteesta vaan pikemminkin kaaviokuva, jonka tarkoitus on havainnollistaa teknistä ratkaisua. Matti käyttänee kuvaa seuraavassa MMAF:n jäsenkirjeessä alkoholipyöräprojektin artikkelissa.

Jätin oheisesta kuvasta pois sylinterin, siinä on siis oikealta lukien ilmansuodatin, läppärunko, yhdysputki, ahdin. Ahtimen jälkeen toinen yhdusputki sylinteriin, tässä jälkimmäisessä putkessa sojottaa ylipaineventtiili.

Matin projektista lisää: http://motomatti.blogspot.com

Minkälaisen tallin tekisit - Jos voisit?

Tallin mitat on 10,5m x 5,1m.

Autotallin suunnittelu on kovassa käynnissä. Meillähän on uuden kodin rakentaminen tarkoitus aloittaa keväällä joten tässä vaiheessa on vielä hyvä suunnitella uuden tallin muotoa ja varustelua.

Kuvissa esiintyvät kaapistot on jo olemassa wanhassa talossa, uusia en mielellään ostaisi. Roskiinkaan ei tee mieli hyviä kaappeja heitellä. Pylväsporakoneen voi sijoittaa kulmaan tason ja korkeiden kaappien väliin, sorville tai puhalluskopeille ei oikein jää tilaa tässä ratkaisussa. Paineilmavehkeet tulee tekniseen tilaan heti tallin ovensuun viereen, sinne saa äänieristystäkin.

Kuvassa näkyvää nostopöytää ei (vielä) ole hankittu, sellainen tulee vielä hommata ja lattian kolo muokataan sitten pöydän mittoihin sopivaksi. En ole varma tuleeko tallissa pidettyä kahta autoa, ainakaan koko talvea. Kuvan kupla on siellä nyt antamassa mittasuhteille oikeaa tuntua, Kuplassahan on muistaakseni pyörät ulos ja sisään rullaamista varten.

Ratkaisemattomia arvoituksia: Tulitöiden järjesteleminen ja maalaustila. Pölyttömän maalaustilan olen edelliseen talliin tehnyt seuraavasti: remonttimuovista 'teltta' kattoon kiinni ja sisään ylipaine ilmansuodattimella varustetulla kanavapuhaltimella. Tulityöt on tehty miten sattuu, mikä ei liene oikea vaikkakin se tavallinen tapa...

Kirjoittelin taannoin unelmien autotallista. Nyt olisi raadilla paikka kommentoida tulevaa pohjaratkaisua.

Edit 14.12.2011 - Kuva uudesta kulmasta lisätty. Wanhasta tallista kuva 1 ja kuva 2.

Hertz gave me an upgrade

Hertz surprised me positively by giving me an upgrade for this week in Vancouver-Seattle. Would have rather rented a bike (as usual), but the weather forecast did not really support that approach. But can't complain now.

Let's see where she will take me, as the office will be closed for the weekend...

Isoveljen valvontasuunnitelmista päivitys

Kirjoittelin keväällä verenpainetta nostavista ITS-suunnitelmista (ITS kutittelee ikävästi - Isoveli valvoo (23.2.2011)). Suunnitelmassa halutaan muuttaa ajoneuvojen verotus suoritusperusteiseksi siten, että verotuksen pohjana olisi mm. aika ja paikka. Samalla paikkadataa voisi käyttää vaikka sakotuksen, logistiikan seurannan, automaattisen nopeusrajoituksen tai muiden, vielä julkilausumattomien tarpeiden toteuttamiseen. Tekniikkavetoisessa hankkeessa ajoneuvoon asennetaan GPS-paikannin joka raportoi liikkumisiaan viranomaisten keskuspalvelimelle. Suomi on etunenässä kehittämässä ja ajamassa tätä tekniikkaa sisään.

Asia ei varsinaisesti tai ainakaan virallisesti ole edennyt mihinkään, mutta keskustelu eri medioissa on vihdoinkin nousemassa otsikoihin asti. Viranomaisten puolelta on haettu kuluttajilta suoraa palautetta otakantaa.fi verkkopalvelun kautta. Yllättävän moni, ellei jopa pelottavan moni tuntuu kannattavan tällaista lakisääteistä, aina päällä olevaa seurantasysteemiä.

Kuten aiemminkin hanketta ajetaan sisään markinoimalla sitä ympäristön ja liikenneturvallisuuden parantamisella, tosin tarkempi analyysi näiden argumenttien tueksi onkin sitten kokonaan kadoksissa. Tekniikkahömpän markkinoinnin tukena on paitsi viranomaisia ja edustuksellisesti valittuja poliitikkoja niin myös tekniikan kehittelijöitä ja kaupallisia tahoja. Kyse on kuitenkin miljardiluokan bisneksistä jota softanvääntö- ja vipstaakkeliteollisuuden tuotekehitys sekä Big Fyrkka painavat lähes vastustamattomalla voimalla eteenpäin.

Hanketta argumentoidaan myös sillä, että yksityisyys on jo kuitenkin menetetty operaattorien teleseurannan, jäsen- ja boonuskorttien, valvontakameroiden ja muiden vastaavien järjestelmien takia. Miksi siis itkeä yksityisyyden perään nyt tässä ITS-asiassa?

Ensinnäkin jo menetetty yksityisyys ei kelpaa argumentiksi sen lisänakertamiselle. Toisekseen nämä edellämainitut systeemit ovat hajautettuja eri toimijoiden järjestelmiä joiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Ne saa vaikka 'pois päältä' niin halutessaan. Sensijaan lakisääteinen, verotuksen pohjana olevan ITS:n kytkeminen pois päältä tai edes häritseminen tullaan takuulla kriminalisoimaan.

Kovinkaan kummoista historiantuntemusta ei tarvita sen älyämiseen, miten nopeasti hyväntahtoinen ja rauhanomainen hallintomuoto voi muuttua kansalaisilleen vihamieliseksi ja suljetuksi yhteiskunnaksi.

Ja vaikka yhteiskuntajärjestys ei muuttuisi niin tiedon keruun tarpeita laajennetaan jatkuvasti ja yksityisyyden kustannuksella täysin surutta ja vailla omaatuntoa. Tämä siitä huolimatta, että järjestelmän luontivaiheessa vannotaan yksityisyyden- ja tietosuojaa (LiVM kansilapäällikkö (21.10.2011)) sekä vain yhtä ja ihan viatonta käyttökohdetta. Muistellaampa vaikka passien biotunnisteiden ja sormenjälkirekisterien luontikriteereitä parin vuoden takaa sekä sisäministerin viimeaikaisia lausuntoja tietojen avaamisesta kaikkeen poliisitutkintaan (HS 2.10.2011).

Verotuksen tarpeisiin ITS olisi kuitenkin toteutettavissa niin, että jatkuvan paikkatiedon sijaan ajoneuvossa oleva älyboksi raportoisi vain kertyneitä veromaksuja. Tämä ratkaisisi suurimman ongelman yksityisyyden suojan ja tietoturvan osalta. Viranomaispuolella tälle suunnitelmalle ei kuitenkaan tunnu olevan kiinnostusta. Tämä vihjaisi siihen, että vaikka nyt hanketta ajetaan nimenomaan veromallin uudistamisena niin pinnan alla on monta muuta agendaa.

Pitäisikö MMAF-shoppiin  lisätä kypärän alle mahtuva foliohuppu?

Lohjan rompepäivän kuvat

Mukaani tarttui muutamien pikkunamiskoiden lisäksi 22,- hintainen, hienosti kulunut ilmanpainemittari nahkakoteloineen.

Kävin isänpäivän aamuna Lohjan rompepäivillä. Tarkoitus oli katsastella olisiko siellä vaikka jotain vanhaa nahkaista sivulaukkua fillariprojektiin tai jotain muita koukutavia ja hienoja vanhoja osia.

Swapin halli olikin suuri ja myyntipöytiä paljon. Myös yleisöä oli paikalla runsaasti, jopa niin että koko Citymarketin parkkipaikka oli täynnä.

Valitettavasti melkein puolet myyjistä näytti keskittyvän joko vanhojen mopojen tai Jawan osien myymiseen. Jos olisin näistä kiinnostunut niin tarjolla olisi ollut paljon sekä vanhaa romua, hyväkuntoista käytettyä osaa että aivan uutta uusiotuotantopalikkaa.

Sensijaan moottoripyöristä kiinnostuneille swappi oli melko köyhä, rakentelijalle oli sentään tarjolla muutamia mielenkiintoisia komponenteja siellä ja täällä. Spottasin vain muutamia Yamahaan erikoistuneita myyjiä, pari HD-osien myyjää, muutamia sekalaisia muiden merkkien osia mopojen osien seassa sekä paljon romua, esimerkiksi puolen kuution verran japsipyörien johtosarjoja keskenään sekaisessa mytyssä.

Olen tottunut maailmaa kierrellessäni siihen, että swapit ovat kirpputoreja joissa kierrätetään itselle tarpeettomia osia muille rakentelijoille kohtuulliseen, tai usein hyvin halpaa hintaan. Swappiin myös lähdetään löytöjen toivossa. Museoharrastajien rompetoreihin tämä ei ikäänkuin tunnu pätevän. Monella pöydällä tuntui osien hinnat olevat ammattitasoa, samalla tasolla oli toki myös esillepano, ja löysinpä yhden Nipponin takavalonkin mistä pyydettiin 800,- euroa. Spottasin pöydiltä myös osia joiden hintapyyntö ylitti merkkiliikkeessä näkemäni hintalapun.

Muutaman mukana olleen selvän ammattikauppiaan osalta tämän vielä ymmärtää mutta harrastajien ylijäämäosien kirpputoriksi hintapyynnit olivat paikoittain aivan käsittämättömiä. Toisaalta, en huomannut kovin vilkasta kaupankäyntiäkään. Ikäänkuin swapin ideologia olisi kokonaan hukassa?

Ohessa kuvia kaikesta mitä missasit:

Fillarin sivulaukkusuunnitelmia

Piirtelin viikonlopun iloksi kovan sivulaukun mallia tilaamani sähköpyörän runkoon. Laukun voisi latoa kuidusta, kunhan piirros on valmis tulisi seuraavaksi puumuotin teko. Tekisihän tuon tosin vaikka myös ohuesta vanerista...

Tämä on itseasiassa jo toinen luonnos aiheesta, ensimmäinen laukku oli muodoiltaan huomattavasti monimutkaisempi. Laukku noudattelee tyyliltään ja muodoiltaan Harrisonin akkukotelon stuukkia.

En ole vielä ollenkaan varma kannataako tähän fillariin latoa tällaista kovaa laukkua. Toki jokin ratkaisu missä läppäri, sadekamat ja lukko saadaan kulkemaan mukana pitää olla. Laukun sijaan voisi sadekamoille tietty olla pieni nahkapussi satulan alla, läppärille koukut johon sen voisi ripustaa omassa pussissaan ja lukonkin voisi kai laittaa kiinteäksi? Prätkän rattilukko ohjausakseliin?

Myös perinteinen nahkainen sivulaukku puolustaa paikkaansa. Fillarin keveyden takia prätkien laukut vaan näyttävät kaikki aivan liian raskailta. Jos vaikka näistä talven swapeista jostain jäisi wanha sivulaukku kyytiin.

Aikaa suunnitttelulle ja tekemiselle on reilusti, rupeaa tuo fillarointikausi tältä vuodelta nääs olemaan ohi. Tässä kun ei ole talvella juuri mitään tekemistä niin ehtii sitten talvella vääntään tätäkin...

Swappikuvia

Se oli halpa swappikeikka, meni vain muutama kymppi eikä ylimääräisiä 'joskus tarvitsen ehkä' -osia tullut hankittua kuin yksi. Kiinnostaako mitä herkkuja menetit? Tässä taas kuvatuksia:



Kiitokset taas hyvästä swapista.