.jpg) |
| Artikkeli julkaistu Laiva 4/2024 |
Jos lähtötietona on vain nimi tai vuosiluku ja paikkakunta voi tiedon hakeminen olla hankalaa. Mutta pienistä murusista muodostuu isompi kuva. Edelliset nimet, valmistusvuosi ja -telakka, telakan laivalle antama numero(sarja), pituus, leveys ja muut mitat, vuodet jolloin on tehty isoja muutoksia, missä päin laiva on liikkunut, keitä on ollut omistajina ja kaikki muu mahdollinen auttaa haussa. Nykyisen omistajan lisäksi edellisellä omistajalla voi olla paljonkin tietoa laivan historiasta.
Ensin netistä, sitten kirjahyllystä, sitten arkistoista ja lopuksi tietäjiltä
Itse aloitan tiedonhakuni aina netistä. Johtunee siitä, että työkseni istun tietokoneen ääressä ja ruutu on aina edessäni. Joku muu voisi kai aloittaa kirjoista.
Netin tietomassan sorttailussa salaisuus on yhdistelmähauissa, ja oikeissa hakupalveluissa. Pelkällä laivan nimellä ei yleensä tahdo löytyä mitään. Kannattaa kokeilla erilaisia yhdistelmiä nimen lisäksi, esimerkiksi lisäämällä hakuun toiseksi hakusanaksi höyrylaiva, höyryhinaaja, laiva, hinaaja, höyryvene, matkustajahöyry jne tai vaikkapa lyhenne m/a, s/s, tai m/s nimen eteen. Myös yhdistelemällä muuta kerättyä tietoa vaikkapa vanhoista omistajista, satamista tai vesistöistä voi päästää historiadatan jäljille.
Tässä lista hyvistä hakulähteistä ilmiselvän Google-haun lisäksi:
Kansalliskirjasto https://digi.kansalliskirjasto.fi/ - Täältä löytyy muun ohessa digitoituna lähes kaikki sanomalehdet 1800 luvun alusta aina 1950-luvulle. Juuri sanomalehdistä löytyy usein artikkeleita yhdistysten ja yritysten toiminnan muutoksista, laivojen hankinnoista ja myynneistä, karilleajoista ja muista havereista, tai ihan vaikka aikataulutietoja seudulta missä laiva on liikkunut.
Laivadata https://www.laivadata.fi/ - Tiedot Varkauden Pirttiniemen telakoiden laivoista. Merkittävä osa Suomen vanhoista laivoista on tehty Pirttiniemessä, ja telakan vanhat piirustukset on digitoitu ja haettavissa laivan nimellä, valmistusnumerolla tai valmistusvuoden vuosiluvulla. Harmillisesti muille vanhoille telakoille ei ole vastaavaa, mutta Finnassa on joitakin niidenkin tietoja tarjolla.
SLHY https://www.laiva.fi/ - Perinnelaivat jotka ovat museoviraston perinnealusrekisterissä. Suomen Laivahistoriallisella Yhdistyksellä (SLHY) on tarkoitus kai joskus lisätä tänne myös muita perinnealuksia.
ELKA https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ - ELKAn haku on kattava mutta jotta sieltä saa merkittävää tietoa irti pitää melkein tietää mistä arkistosta tietoa hakee. Ja noita arkistoja on paljon.
Astia https://astia.narc.fi/uusiastia/ - Kansallisarkiston Astia asiointipalvelusta voi hakea eri asiakirjojen saatavuutta useista eri tietokannoista. Myös sota-arkiston hakukannat löytyvät täältä. Joudut tutustumaan mm. arkistotunnuksiin jotta pääset oikeaan tietokantaan kiinni, tämän haun käyttö vaatii siis harjaantumista. Jos vierailet kansallisarkiston tutkijasaleissa, niin täältä nettipalvelusta teet asiakirjatilaukset etukäteen.
Laivureiden yhdistysten sivut dokumentoivat usein jäsentensä aluksia ja niiden historiaa. Esimerkiksi https://uudet.pohjois-savonwanhatlaiwat.fi/, https://kanavansuuntelakka.fi/ ja https://www.paijanteenlaivuritry.fi/ kannattaa laittaa talteen.
Pohjoismaista laivahistoriatietoa paitsi osittain Suomalaisista niin myös Ruotsista ja Norjasta löytyy http://www.tugboatlars.se/Bokstav.htm, https://skargardsbatar.se/batara.shtml ja https://www.kommandobryggan.se/Bryggan/fartygsindex.htm tietokannoista. Huomaa, että jos käytät näiden tietokantojen kanssa nettiselaimen automaattista kielenkääntäjää niin se turkasen tungasvändare kääntää sitten myös laivojen nimet, ja hausta voi tulla hankalaa.
Elämää Twitterin jälkeen? Onko se BlueSky?
Twitterissä (nykyään ”X”) oli paljon laiva-aktiiveja ja -keskusteluja, ja ennen se toimi hyvänä apuvälineenä tiedon hakemiseen. Omistajanvaihdon jälkeen X:stä ovat kadonneet osaajat ja tilalle on tullut toksista öyhötystä. Korvaavan median kisa on menossa.
Suomalaisia laivaharrastajia löytyy ainakin Mastodonista ja BlueSkysta. Itse olen saanut BlueSkyn kautta apuja hakuihin paremmin kuin Mastodonista, mutta aika näyttää mihin käyttäjät menevät. BlueSkyssä on myös #höyrylaivat syöte https://bsky.app/profile/msrjksk.fi/feed/aaanoli6rrl7g (kuva oikealla) joka kannattaa panna talteen, syöte haravoi kaikenlaista mikä liittyy aiheeseen. Maston vastaava on etsiä tageilla aiheita https://mas.to/tags/hoyrylaiva.
Poistin oman tilini Facebookista jo melkein 10 vuotta sitten, joten sen kelpoisuutta tiedon hakemiseen en osaa arvioida. Käsitykseni mukaan Face ei ole kovin hyvä väline juuri minkään tiedon hakuun, mutta kuulisin mielelläni jos olen väärässä.
Kirjallisuutta omaan hyllyyn
 |
| Vene 2025 messuilla oli SHPS:n ständillä laajasti sekä uutta että vanhempaa kirjallisuutta myynnissä (bsky.app) |
Höyrylaivojen Suomi (ISBN 978-951-97287-7-3). SHPS:n sivuilta lainattua: ”Teos ei ole maamme höyrylaivaliikenteen historia, vaan eräänlainen rapsodia. Kirja koostuu 62 artikkelista, jotka eri tavoin mutta monipuolisesti liittyvät höyrylaivoihin ja niiden menneisyyteen. Myös höyrylaivojen nykyisyys ja käyttö tulee käsitellyksi. Tekstissä mainitaan nimeltä lähes 800 höyrylaivaa. Kirjassa on runsas kuvitus, yli 300 valokuvaa tai piirrosta.” Kirjaa saa vielä uutena ainakin SHPSn www-sivuilta.
Keiteleeltä Iisvedelle (ISBN 952-90-4231-0) kertoo melkein 200 höyrylaivan historiasta. Kirja on julkaistu jo 90-luvun alussa mutta eihän sitä vanhempi historia juuri muutu, paitsi Venäjällä. Kirjaa on tätä kirjoittaessani antikvaarissa myynnissä useampi kappale.
Höyrylaivamme (ISBN 951-99140-4-8) on jo vanha, vuonna 1977 julkaistu kirja kattaa silloisen Suomen Höyrypursiseuran jäsenten höyrylaivat. En huomannut, että kirjassa olisi sellaista tietoa mitä ylemmissä kolmessa, uudemmissa ja laajemmissa kirjoissa ei olisi. Kirjaa löytää käytettynä divareista.
Edellisten lisäksi SHPS on julkaissut useita vesistökohtaisia historiakirjoja. Osa kirjoista on vielä saatavissa SHPS:n kautta, muita joutuu metsästämään antikvariaateista.
Muutakin historiakirjallisuutta toki on, ja paljonkin. Omaan hyllyyni on päätynyt muun muassa Oulun Konepaja Osakeyhtiön Pikisaaren telakan historia vuosilta 1873-1948, kirjanen Albert Krankista, Varkautelaisesta laivanrakentajasta ja vaikkapa Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta vuosina 1830-1909.
Antikvaari https://www.antikvaari.fi/ - Täältä löydät yli sadan divarin kirjat ja lehdet yhdellä haulla. Täältä olen itse hankkinut lähes kaiken kirjallisuuteni. Jokaisella divarilla on vähän erilaiset maksu- ja lähetystavat joten tilauksen yhteydessä kannattaa lukea ne sivut ja tulleet sähköpostiohjeet.
Fyysiset arkistot – Varaa näihin aikaa
 |
| Kuva: Flickr Kansallisarkisto |
Suomen Laivahistoriallisella Yhdistyksellä (SLHY) on laaja kirjasto Naviska kirjoja, lehtiä, valokuvia ja muuta laivoihin liittyvää Helsingin Pohjois-Haagassa. Vain pieni osa materiaalista on digitoitu. Naviska on avoin SLHYn jäsenille joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina 14-16, tai erikseen sopimuksen mukaan.
Elinkeinoelämän Keskusarkisto (ELKA) Mikkelin Kalevankankaalla pitää sisällään massiivisen määrän, yli 30 hyllykilometriä kaikenlaista elinkeinoelämään liittyvää historiaa. Vesiliikenne on ollut kiinteä osa maamme historiaa joten siellä on myös paljon historiaa laivoista, vaikkapa kirjeitä, kauppakirjoja ja telakoiden dokumentteja. Vasta murto-osa ELKAn arkistosta on digitoitu Finnaan. ELKAn tutkijasalin on kaikille avoin ja ilmainen, sinne pitää ilmoittautua etukäteen ja saliin saa viedä mukanaan muistiinpanovälineet, tietokoneen ja kameran. Ensikertalaisen kannattaa pyytää apua hakujen ja tietokantojen selaamisen kanssa.
Sota-arkisto Helsingissä kattaa yllättävän paljon laivatietoa. Moni laiva joutui sotien aikaan palvelemaan isänmaata erilaisissa apuhommissa ja kuljetuksissa, vaikka laiva ei olisi ollut varsinaisesti sotaväen kirjoilla. Firman tapoihin kun kuuluu täsmälliset kirjaukset, vaikka varsinkin sota-aikana noita hämmennettiin. Sota-arkisto on nykyään osa kansallisarkistoa. Pelkästään Sota-arkistossa on dataa yli 40 hyllykilometriä ja kantoja pääsee selaamaan netistä Astia palvelusta (linkki yllä). Tutkijasalissa voi vierailla ilman ajanvarausta mutta se saattaa olla turhaa jos et jo etukäteen tilaa haluamiasi asiakirjoja Astian kautta. Ennen vierailua kannattaa lukaista myös tutkijaetiketti, oikeat toimintatavat ja käytösohjeet.
Kun muu ei auta, kysy BååttiGurulta
Meillä on harrastajien piireissä hyvin tunnettuja laivakuiskaajia joiden muisti ja tietämys ylittää käsityksen. Historiaan perehtyneiden harrastajien osaamista kannattaa siis käyttää. Itse olen ajatellut tätä niin, että ensin koitan haeskella omin nokkinneni minkä osaan. Eihän BååttiGurua kannata vaivata asioilla, jotka voin itsekin helpohkosti googgeloida internetistä.
Mutta joskus joutuu umpikujaan ja naru jää vetävän käteen, tai lähtötietoja on vain liian vähän. Silloin BååttiGuru voi auttaa muistamalla tahi löytämällä lisää vinkkejä ja tietoja, joiden avulla oma tiedon keräys edistyy.
Jos et tiedä kuka on tietäjä, kysele muilta. Usein joku tuntee jonkun ja sitä kautta se sinunkin oma BååttiGuru löytyy.
Vanhat laivat ovat meillä vain lainassa
Kaiken kaikkiaan vanhoista laivoista löytyy melko hyvin tietoa, kunhan on vain jotain mistä lankaa alkaa kerimään. Veneiden kanssa on vaikeampaa, niistä ei ole samalla tavalla pidetty kirjaa ja lukua kuin isommista laivoista.
Vanhan laivan elinkaari on paljon omaani pidempi. Historiaan mahtuu ennen minua, ja minun jälkeeni paljon ihmisiä. Moni jo satavuotias laiva on mielestäni osa kansallismuistia. Olenkin ajatellut, että laiva on nykyisellä omistajalla oikeastaan vain lainassa. Se pitäisi jättää seuraavalle sukupolvelle paremmin dokumentoituna ja paremmassa kunnossa kuin mitä sen itse sai.
