Kansalaisaloitteet myötätuulessa

Sekä EU että kotimainen eduskuntamme valmistelevat direktiivi- ja lakimuutoksia kansalaisaloitteiden tekemiseksi. Käytännössä tämä mahdollistaa kansalaisille tehdä lakiehdotuksia jotka komissio tai eduskunta joutuu sitten käsittelemään.

Tämä on hyvä uutinen varsinkin järjestäytyneille kansalaisjärjestöille joilla on jo olemassa kyky tehdä aloitteita sekä olemassaoleva jäsenkunta jonka kautta ehdotusten taakse saadaan massaa. Samalla tämä on myös uhka, jos esimerkiksi aktiivista viherpiiperömummokerhoa harmittaa vaikka moottoripyörien tai -ratojen olemassaolo.

Käsittelyssä laki toki saattaa muuttua, ja muuttuukin jos se on vastoin jotain toista lakia tai olemassaolevia periaatteita. Luotamma myös siihen, että edustuksellinen järjestelmä lakia valmistelevine ministeriöineen ei päästä läpi mitä tahansa tyhmäilyä. Toisaalta, historia ja tähän mennessä säädetty ei tue tätä luottamusta vaan asia on melkein päinvastoin...

Tässä on hyvä myös muistaa, että edellisen kerran nimiä kerättiin isommin vuonna 1998 (Kansalaisadressi joka luovutettiin eduskunnalle 5.5.1998). Silloin adressiin saatiin käsittämättömät yli 60000 nimeä. Valitettavasti tulokset jäivät tuolloin laihoiksi, eduskunta siirsi yhden kaikkien aikojen suurimmista kansalaisadresseista arkistoon pölyttymään eikä asia edennyt kuin vasta 2004 ihan muista syistä. Olemme tämänkin jälkeen näitä keränneet mutta tuo 1998 kokemus vei allekirjoitaneen motivaatiolta pohjan kokonaan pois.

Aloitteet:


Tässä tulee muuten mieleen hiljakkoin lukemani Ben Eltonin kirja Blind Faith jossa kuvattiin tulevaisuuden ääridemokraattista kansalaisyhteiskuntaa. Siinä lakeja voitiin säätää lennossa kunhan paikalla oli vähintään neljännesmiljoona samanmieliestä äänestäjää. Kannattaa lukaista, tosin tuota ei taida olla tarjolla ainakaan vielä suomenkielisenä.

ITS kutittelee ikävästi - Isoveli valvoo

ITS eli Intelligent Transport Systems (liikenteen älyjärjestelmä) nostaa Euroopassa jatkuvasti päätänsä. Sitä markkinoidaan kuluttajille hiljalleen erilaisina palveluina sekä ympäristön ja turvallisuuden parannushankkeina. Myös nykymuotoinen ajoneuvojen verotus joka pohjaa pääosin hankinnan, omistamisen ja polttoaineen verotukseen on tiensä päässä, varsinkin jos halutaan ohjata kansalaisten hankintoja ja käyttötapoja ympäristön kannalta nykyistä parempiin vaihtoehtoihin verotuksen keinoin.

Liikenteen kokonaisverotuksesta ei nähdäkseni käydä missään kunnollista kokonaisvaltaista keskustelua johon myös kuluttajat tai edes kuluttajien etujärjestöt voisivat ottaa osaa. Liikenteen (verotuksen) kehityshankkeita, tietulleja, veromuutoksia ja vaikkapa otsikon mukaista ITS:ää ajetaan sisään yksittäisinä hankkeina ja vieläpä usein kovin teknologiapainotteisesti.

Nykymallilla myös sähköajoneuvojen käyttäminen on verotukselliselta kannalta ’liian halpaa’, täysi tankki kun maksaa vain muutamia euroja. Järjestelmää on muutettava ja kehitettävä ennen kuin sähköajoneuvoista tulee oikeasti yleisiä ja suosittuja, tai valtion verotuloihin tulee liian iso lovi.

Indagon valmistama ITS-boksi mahtuu taskuun

 
Järjestelmään voi tehdä useita erilaisia hakuja
 
Ruuhkka-alueen sisällä ja ulkopuoilella ajetut metrin on helppo erotella
 
Joka ikinen tie, paikka ja aika logataan
 
Tietoja voidaan jakaa myös kellonaikojen suhteessa
 
Jokaisen ajoneuvon paikka tiedetään joka hetki
Kotimaisia ITS-hankkeita

Liikenneministeriö on ehdottanut, että yksityisautoilu on hinnoiteltava kilometriperusteisesti (HS 17.1.2011). Ajatuksen takana on saattaa voimaan ruuhkamaksut sekä edistää ITS-pohjaisen järjestelmän kehittämistä. Ministeriöllä ja TraFi:lla on jo menossa (verovaroin kustannettu ja kallis) pilotti jossa näitä järjestelmiä testataan Trafi:n omissa autoissa.

Trafi:lla on myös motoristeille oma pilottihanke. Oivallisesti nimetty EcoIST-hankkeen ajatuksena on kehittää moottoripyörille soveltuva ”turvallinen ja ympäristöystävällinen liikenne” (EcoIST). Hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ekassa vaiheessa paikkatietoa kerätään jo keskitetysti (joka on iso ongelma yksityisyydelle) ja tavoitteena on kerätä liikkumistietoa (!) ja antaa kuljettajalle entistä parempaa tietoa ajotavoista ja kulutuksesta. Toisessa vaiheessa pyörään ja ajoasuun integroidaan 112 eCall systeemi joka onnettomuustilanteessa hälyyttää automaattisesti apua. Kolmannessa vaiheessa moottoripyörä varustetaan liikenteen suoriteperustaisen maksamisen edellyttämillä laitteistoilla.

Kaikenlaisia hankkeita (katsastuspakko, roplauskielto, ITS jne.) ajetaan liikenneturvallisuuden ja ympäristön parantamisen argumenteilla. Asiaa kritisöivä ja vastustava tulee näennäisesti vastustaneeksi turvallisuusparannuksia tai ympäristön parantamishankkeita, mikä on poliittisesti arkaluontoista. Koska jokaisella hankkeella on nykyään nämä samat myyntiargumentit pitää siis kysyä, mitä osa-aluetta liikenneturvallisuuden tai ympäristön parantamisen osa-alueilla halutaan korjata ja mikä olisi siihen oikeasti kustannustehokkain keino. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei saa uhrata muita tärkeitä periaatteita, kuten esimerkiksi vapaan yhteiskunnan, mielipiteen ja liikkuvuuden oikeusperiaatteita tai vaikkapa verotuksen läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden tarvetta.

Mitä haittaa ITS:stä sitten olisi?

ITS on itse asiassa kaksipuolinen käsite joista tässä on ollut esillä vain toinen. ITS perustuu ajoneuvojen liikkumistiedon keskitettyyn keräämiseen erilaisia tarpeita varten: Liikennejärjestelmän kehittäminen, verotus, ruuhkamaksut, sakottaminen ja vaikkapa henkilöhaut onnistuvat tältä pohjalta vaivattomasti. Se toinen puoli on sitten ajoneuvon automatisoitu reagoiminen ITS:n antamaan palautteeseen, esimerkiksi autojonojen ja ruuhka-aikojen tai vaikkapa tien lähistöllä liikkuvien hirvien takia nopeusrajoitukset joita ajoneuvolla ei voikaan ylittää, mutkakohtaisia nopeuden pudotuksia, ajoneuvo ei kulje kiellettyyn ajosuuntaan, tieltä poistuminen ei ole mahdollista ja tuhansia muita vaihtoehtoja joita ei vielä ole edes keksitty.

Kaikkeen kerättyyn tietoon pätee aina muutama nyrkkisääntö: 1) Kerättyä tietoa ei varmuudella saa koskaan pois ja 2) kerätylle tiedolle kaikkein houkuttelevin ja todennäköisin ensimmäinen käyttö on tiedon väärinkäyttö. ITS:n puolustajat heittävät tähän usein, että onhan meillä jo nyt tällaisia tiedon keruun keskitettyjä järjestelmiä vaikkapa terveydenhuollon tai jokaisen ihmisen taskussa olevan kännykkäjärjestelmän kautta.

Potilastietojen vuotamisten ja väärinkäyttöjen lähihistoriaa ei tarvinne selitellä. Myös mobiiliverkko on luonteeltaan erilainen kuin ITS olisi: Tieto on hajallaan toisistaan erillisten operaattoreiden järjestelmissä, viranomaisella ei ole siihen suoraa pääsyä, kuluttaja voi halutessaan käyttää vaikka prepay -anonyymiliittymää tai jopa sulkea koko puhelimen pois päältä. Sen sijaan suunniteltu ITS olisi lakisääteinen ja pakollinen, kiinteästi jokaiseen ajoneuvoon liitetty järjestelmä jonka tiedonkeruu ja –käsittely olisi keskistettyä.

Jokainen historiaa tunteva tietää, kuinka nopeasti yhteiskuntajärjestelmä voi muuttua vapaasta demokratiasta totalitääriseksi hirmuhallinnoksi. Kaatuneiden kommunistivaltioiden turvallisuuspoliiseissa nähtiin paljon vaivaa huomattavasti vaatimattomampien seurantajärjestelmien luomiseksi. Luotua valvontajärjestelmää on erittäin vaikea purkaa pois jos poliittinen tilanne Suomessa tai muualla Euroopassa vähitellen tai muuttuisi. Tällainen järjestelmä hirmuhallinnon käsissä olisi todellinen painajainen, ja ennaltaehkäisevästi meillä onkin jo voimassa mm. laki yksityisyyden suojasta sekä tietosuojalaki. Myös perustuslaki takaa jokaisen kansalaisen yksityisyyden ja koskemattomuuden.

Onneksi sentään ainakin tietosuojavaltuutettu näyttää olevan hereillä. Hänen mukaansa kaavailtu GPS-pohjainen seurantajärjestelmä olisi vakava uhka yksityisyyden suojalle. Tässä yhteydessä on myös hyvä havainnoida Hesarin linja: Kaikki ITS:ää edistävät positiiviset uutiset näytetään uutisoitavan hanakasti. Tällainen virkakriittinen vapaan lehdistön uutisoima ITS:n kannalta negatiivinen asia nousi kuitenkin otsikoihin maakuntalehdissä (HS 1.2.2011).

On muuten sinänsä mielenkiintoista, että liikenneministeriöstä esitetään ehdotuksia verotuksen malliksi kilometripohjaisuutta. Tämä verotuspolitiikkahan on eduskunnan tehtävä, ja sen toteuttaminen valtionvarainministeriön heiniä. Kilometripohjainen verotus suosisi suurissa väestö- ja työpaikkakeskittymissä asuvia hyvätuloisia kansalaisia. Tällaisen verotusmallin ohjaustavoite esimerkiksi turvallisempiin ja vähemmän kuluttaviin ajoneuvoihin ei toteutuisi.

Toinen asia on, että miksi Suomi on tällaisen kehityksen kärkimaana? Miksi meidän veroilla kehitetään ja testataan globaaliin käyttöön järjestelmää, joka ei ole edes kuluttajien edun mukaista. Ja pitäisikö SMOTOn pyrkiä mukaan työryhmään asiaa valmistelemaan? Toisaalta ei haluttaisi olla mukana edistämässä tällaisten järjestelmien edistymistä, toisaalta niihin vaikuttaminen on lähes mahdotonta ulkopuolelta käsin.

Miten ITS voisi olla hyväksyttävissä?

Olen keskustellut suoraan ITS-kehittäjien kanssa siitä miten tällainen järjestelmä olisi helposti toteutettavissa ilman näitä yksityisyyden suojan ongelmia. Tämä vaatisi ajoneuvoon asennettavalta ITS-boksilta hieman kaavailtua enemmän älyä siten, että laskentaa ei tehtäisi keskitetysti vaan boksi tekisi sen ja jatkuvan liikkumistiedon mukaan raportoisi vain esimerkiksi kustannuksia. Jostain syystä tällainen avoimempi järjestelmä ei kuitenkaan ole pilotteja masinoivien ja ohjaavien virkamiesten vaatimuslistalla.

ITS:n adaptoituvaa puolta, siis sitä että osa ajoneuvon ohjaamisesta annetaan ITS-järjestelmän vastuulle ohi kuljettajan vastuuta, ei nykytegnologian avulla ole ratkaistavissa moottoripyöräilijöitä tyydyttävällä tavalla. Mutta erilaiset kaksipyöräisten luistonesto- ja hallintajärjestelmät kehittyvät nekin huimaa vauhtia, joutunemme palaamaan myös tähän osaan ITS:ää vielä tällä vuosikymmenellä.

Enskan levitys teettää kaikenlaista lisäduunia

Startin akselin laakeroinnin jatkopala
Jatkopala paikallaan, kuva alapuolelta enskan sisään
Vaihdepolkikimen akselin jatkos valmiina
Enskan levitys teettää samantien kaikenlaista lisäduunia. Ainakin startin akseli, vaihdepolkimen kiinnitykset ja astinlaudan kiinnitykset ja paikat pitää tehdä uusiksi. Tätä en tullut ajatelleeksi siinä vaiheessa kun enskaa vielä kasattiin, mikä toki lähinnä osoittaa oman ajateluni köyhyyttä.

Matti sorvasi enskakopan kanteen tulevan startin akselin laakerituen. Starttihan pomppaa ulos ja akseli tukee startatessa myös enskankopan kanteen. Tämä takaa startin toimivuuden myös tällä uudella konstruktiolla, tosin tuo teflonlaakeri on kuivana eikä siinä ole öljykylpyä kuten vakiona.

Myös vaihdepolkimien akselia piti jatkaa niin, että polkimet saatiin sovitettua paikalleen kunnialla. Samalla tuli sitten korjattua jo muutenkin renaava ja löysäksi kulunut vaihdepolkimen akseli.

Vielä on tekemättä astinlaudan uudet kiinnitykset, ne onnistunee yksinkertaisilla kiinnityspulttien jatkopaloilla. Asia selviää sitten kun enska on taas paikallaan ja paikat pääsee mittaileman kunnolla. Astinlaudan siirtäminen ulommas pyörän keskilinjalta syö muutaman asteen kallistusvaroista. En kuitenkaan usko tätä ongelmaksi kun olen jo viime talvena parantanut merkittävästi alustan komponentteja. Kesä näyttää...

Kuvat © Matti T, 2011