Liikenteen kokonaisverotuksesta ei nähdäkseni käydä missään kunnollista kokonaisvaltaista keskustelua johon myös kuluttajat tai edes kuluttajien etujärjestöt voisivat ottaa osaa. Liikenteen (verotuksen) kehityshankkeita, tietulleja, veromuutoksia ja vaikkapa otsikon mukaista ITS:ää ajetaan sisään yksittäisinä hankkeina ja vieläpä usein kovin teknologiapainotteisesti.
Nykymallilla myös sähköajoneuvojen käyttäminen on verotukselliselta kannalta ’liian halpaa’, täysi tankki kun maksaa vain muutamia euroja. Järjestelmää on muutettava ja kehitettävä ennen kuin sähköajoneuvoista tulee oikeasti yleisiä ja suosittuja, tai valtion verotuloihin tulee liian iso lovi.
 | ||
| Indagon valmistama ITS-boksi mahtuu taskuun | ||
 | ||
| Järjestelmään voi tehdä useita erilaisia hakuja | ||
 | ||
| Ruuhkka-alueen sisällä ja ulkopuoilella ajetut metrin on helppo erotella | ||
 | ||
| Joka ikinen tie, paikka ja aika logataan | ||
 | ||
| Tietoja voidaan jakaa myös kellonaikojen suhteessa | ||
 | ||
| Jokaisen ajoneuvon paikka tiedetään joka hetki |
Liikenneministeriö on ehdottanut, että yksityisautoilu on hinnoiteltava kilometriperusteisesti (HS 17.1.2011). Ajatuksen takana on saattaa voimaan ruuhkamaksut sekä edistää ITS-pohjaisen järjestelmän kehittämistä. Ministeriöllä ja TraFi:lla on jo menossa (verovaroin kustannettu ja kallis) pilotti jossa näitä järjestelmiä testataan Trafi:n omissa autoissa.
Trafi:lla on myös motoristeille oma pilottihanke. Oivallisesti nimetty EcoIST-hankkeen ajatuksena on kehittää moottoripyörille soveltuva ”turvallinen ja ympäristöystävällinen liikenne” (EcoIST). Hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ekassa vaiheessa paikkatietoa kerätään jo keskitetysti (joka on iso ongelma yksityisyydelle) ja tavoitteena on kerätä liikkumistietoa (!) ja antaa kuljettajalle entistä parempaa tietoa ajotavoista ja kulutuksesta. Toisessa vaiheessa pyörään ja ajoasuun integroidaan 112 eCall systeemi joka onnettomuustilanteessa hälyyttää automaattisesti apua. Kolmannessa vaiheessa moottoripyörä varustetaan liikenteen suoriteperustaisen maksamisen edellyttämillä laitteistoilla.
Kaikenlaisia hankkeita (katsastuspakko, roplauskielto, ITS jne.) ajetaan liikenneturvallisuuden ja ympäristön parantamisen argumenteilla. Asiaa kritisöivä ja vastustava tulee näennäisesti vastustaneeksi turvallisuusparannuksia tai ympäristön parantamishankkeita, mikä on poliittisesti arkaluontoista. Koska jokaisella hankkeella on nykyään nämä samat myyntiargumentit pitää siis kysyä, mitä osa-aluetta liikenneturvallisuuden tai ympäristön parantamisen osa-alueilla halutaan korjata ja mikä olisi siihen oikeasti kustannustehokkain keino. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei saa uhrata muita tärkeitä periaatteita, kuten esimerkiksi vapaan yhteiskunnan, mielipiteen ja liikkuvuuden oikeusperiaatteita tai vaikkapa verotuksen läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden tarvetta.
Mitä haittaa ITS:stä sitten olisi?
ITS on itse asiassa kaksipuolinen käsite joista tässä on ollut esillä vain toinen. ITS perustuu ajoneuvojen liikkumistiedon keskitettyyn keräämiseen erilaisia tarpeita varten: Liikennejärjestelmän kehittäminen, verotus, ruuhkamaksut, sakottaminen ja vaikkapa henkilöhaut onnistuvat tältä pohjalta vaivattomasti. Se toinen puoli on sitten ajoneuvon automatisoitu reagoiminen ITS:n antamaan palautteeseen, esimerkiksi autojonojen ja ruuhka-aikojen tai vaikkapa tien lähistöllä liikkuvien hirvien takia nopeusrajoitukset joita ajoneuvolla ei voikaan ylittää, mutkakohtaisia nopeuden pudotuksia, ajoneuvo ei kulje kiellettyyn ajosuuntaan, tieltä poistuminen ei ole mahdollista ja tuhansia muita vaihtoehtoja joita ei vielä ole edes keksitty.
Kaikkeen kerättyyn tietoon pätee aina muutama nyrkkisääntö: 1) Kerättyä tietoa ei varmuudella saa koskaan pois ja 2) kerätylle tiedolle kaikkein houkuttelevin ja todennäköisin ensimmäinen käyttö on tiedon väärinkäyttö. ITS:n puolustajat heittävät tähän usein, että onhan meillä jo nyt tällaisia tiedon keruun keskitettyjä järjestelmiä vaikkapa terveydenhuollon tai jokaisen ihmisen taskussa olevan kännykkäjärjestelmän kautta.
Potilastietojen vuotamisten ja väärinkäyttöjen lähihistoriaa ei tarvinne selitellä. Myös mobiiliverkko on luonteeltaan erilainen kuin ITS olisi: Tieto on hajallaan toisistaan erillisten operaattoreiden järjestelmissä, viranomaisella ei ole siihen suoraa pääsyä, kuluttaja voi halutessaan käyttää vaikka prepay -anonyymiliittymää tai jopa sulkea koko puhelimen pois päältä. Sen sijaan suunniteltu ITS olisi lakisääteinen ja pakollinen, kiinteästi jokaiseen ajoneuvoon liitetty järjestelmä jonka tiedonkeruu ja –käsittely olisi keskistettyä.
Jokainen historiaa tunteva tietää, kuinka nopeasti yhteiskuntajärjestelmä voi muuttua vapaasta demokratiasta totalitääriseksi hirmuhallinnoksi. Kaatuneiden kommunistivaltioiden turvallisuuspoliiseissa nähtiin paljon vaivaa huomattavasti vaatimattomampien seurantajärjestelmien luomiseksi. Luotua valvontajärjestelmää on erittäin vaikea purkaa pois jos poliittinen tilanne Suomessa tai muualla Euroopassa vähitellen tai muuttuisi. Tällainen järjestelmä hirmuhallinnon käsissä olisi todellinen painajainen, ja ennaltaehkäisevästi meillä onkin jo voimassa mm. laki yksityisyyden suojasta sekä tietosuojalaki. Myös perustuslaki takaa jokaisen kansalaisen yksityisyyden ja koskemattomuuden.
Onneksi sentään ainakin tietosuojavaltuutettu näyttää olevan hereillä. Hänen mukaansa kaavailtu GPS-pohjainen seurantajärjestelmä olisi vakava uhka yksityisyyden suojalle. Tässä yhteydessä on myös hyvä havainnoida Hesarin linja: Kaikki ITS:ää edistävät positiiviset uutiset näytetään uutisoitavan hanakasti. Tällainen virkakriittinen vapaan lehdistön uutisoima ITS:n kannalta negatiivinen asia nousi kuitenkin otsikoihin maakuntalehdissä (HS 1.2.2011).
On muuten sinänsä mielenkiintoista, että liikenneministeriöstä esitetään ehdotuksia verotuksen malliksi kilometripohjaisuutta. Tämä verotuspolitiikkahan on eduskunnan tehtävä, ja sen toteuttaminen valtionvarainministeriön heiniä. Kilometripohjainen verotus suosisi suurissa väestö- ja työpaikkakeskittymissä asuvia hyvätuloisia kansalaisia. Tällaisen verotusmallin ohjaustavoite esimerkiksi turvallisempiin ja vähemmän kuluttaviin ajoneuvoihin ei toteutuisi.
Toinen asia on, että miksi Suomi on tällaisen kehityksen kärkimaana? Miksi meidän veroilla kehitetään ja testataan globaaliin käyttöön järjestelmää, joka ei ole edes kuluttajien edun mukaista. Ja pitäisikö SMOTOn pyrkiä mukaan työryhmään asiaa valmistelemaan? Toisaalta ei haluttaisi olla mukana edistämässä tällaisten järjestelmien edistymistä, toisaalta niihin vaikuttaminen on lähes mahdotonta ulkopuolelta käsin.
Miten ITS voisi olla hyväksyttävissä?
Olen keskustellut suoraan ITS-kehittäjien kanssa siitä miten tällainen järjestelmä olisi helposti toteutettavissa ilman näitä yksityisyyden suojan ongelmia. Tämä vaatisi ajoneuvoon asennettavalta ITS-boksilta hieman kaavailtua enemmän älyä siten, että laskentaa ei tehtäisi keskitetysti vaan boksi tekisi sen ja jatkuvan liikkumistiedon mukaan raportoisi vain esimerkiksi kustannuksia. Jostain syystä tällainen avoimempi järjestelmä ei kuitenkaan ole pilotteja masinoivien ja ohjaavien virkamiesten vaatimuslistalla.
ITS:n adaptoituvaa puolta, siis sitä että osa ajoneuvon ohjaamisesta annetaan ITS-järjestelmän vastuulle ohi kuljettajan vastuuta, ei nykytegnologian avulla ole ratkaistavissa moottoripyöräilijöitä tyydyttävällä tavalla. Mutta erilaiset kaksipyöräisten luistonesto- ja hallintajärjestelmät kehittyvät nekin huimaa vauhtia, joutunemme palaamaan myös tähän osaan ITS:ää vielä tällä vuosikymmenellä.
