Turhan työn taitaja

Pyörää purkaessa tuli samalla purettua taaempi pakokäyrä. Se oli tehty niin tiukalla mitoituksella, että vaikka itse putki ei koneen käydessä ottanut runkoon, niin putkessa ollut lämpöteippi oli nirhaantunut rikki. Tiukkaakin tarkempi sovitus siis. Lämpöteippi on tässä kohteessa paikallaan koska alkukäyrä menee aivan squirttiboksin vierestä. Teippihän eristää lämpöä tehokkaasti ja näin pahin lämpö saadaan ohjattua pois arasta kohdasta.

Lentokonetyyliset varmistukset rosterilangalla. Tähän on ihan oma työkalukin.

Koska tuo alkukäyrä on patarautaa tulee se tietenkin jälleen ruostumaan teipin alla rajusti. Mutta se on sitten tulevaisuuden murheita se. Turhaa työtä sinänsä, että tämä on sitten tehtävä rosterista uusiksi viimeistään kaudelle 2013.

Ennen teippausta mäiskimme pajavasaralla putkea niin, että aikaisemmin teipit rikki nirhanneisiin kohtiin tuli pienet väistöt.

Kokeilin samalla lentokonetyylisten rautalankavarmistusten tekemistä kyseiseen kohtaan. Aikaisemmin mulla oli tää viritys kiinni kahdella rosteriklemmarilla, toinen teipin alussa ja toinen lopussa. Nyt teippasin putken pienemmissä osissa niin, että esin lambdan reiän (kuvassa) väistö tuli teipattua siistimmin.

Lämpönauha paikalleen märkänä

Lämpöteipin nimityksessähän se 'teippi' on harhaanjohtava, ei siellä mitään liimaa ole. Oikeamminhan tuon nimi on kai lämpönauha. Se laitetaan paikalleen märkänä, märkä nauha nääs venyy ja muotoutuu ja kuivuessaan sitten kutistuu paikalleen tiukasti.

Rullaaminen kannattaa aloittaa kohteen loppupäästä niin, että nousun suomut tulevat 'oikeinpäin'. Nousua ei kannata laittaa kovin paksusti, neljännes nauhan leveydestä riittää hyvin. Putken mutkissa tätä nousua joutuu kuitenkin säätämään.

Kannattaa muuten samalla pitää käsissään kunnollisia hanskoja. Nauha on lasikuitua josta irtoaa pieniä lasitikkuja jotka sitten uppoavat ihoon ja aiheuttavat sietämätöntä ja pitkään jatkuvaa kutinaa.Tätä en onneksi ole opetellut kantapään kautta vaan olen tässä uskonut suosiolla viisampia...