JL Meccanica nimitäin majailee siellä, ja Janne lupasi tehdä (jälleen) ensiävedon uusiksi. Tällä kertaa laitetaan enskahihna omaksi erilliseksi hihnakseen, ja ahtimelle sitten toinen hihna.
Keli muuttui Orimattilan kohdalla talviseksi ja perillä ADHD oli yltäpäältä kurassa, nääs tarjolla oli vain avokärrykyytiä. Harmillista sinänsä...
Otin mukaan kaikki mahdolliset enskan osat sekä wanhan ja katkenneen tuplahihnan jolla voi mittailla hammaslukuja eri vaihtoehdoille.
Perillä pähkäilimme Jannen kanssa eri ratkaisuja ahtimen vedon järjestämiseksi. Ahtimen erillistä hihnaa ei kannata tehdä hammashihnalla (kuten erheellisesti luulin) vaan siihen kannattaa laittaa ainakin neliurainen moniurahihna. Tämä tarkoittaisi hihnalle noin 15mm leveyttä.
Suunnittelun lähtökohtana on käyttää varsinaisessa ensiövedossa siihen tarkoitettua hihnaa jonka tiedämme kestävän myös tässä käytössä. Palikoita, hihnoja ja varaosaluetteloita pyöritellessä hahmottui suunnitelma, jossa otetaan ensiöhihnaa ulospäin noin 16-24 mm. Tarkempi mitta varmistuu kun selviää, millä mitoilla saa pidempää startin bendix-vaihdetta ja vaihdelaatikon pääakselia sekä jatkopaloja kampuran pään jatkeeksi.
Vaihdelaatikon pääakselin vaihtamisen sijaan ajatuksena oli myös käyttää aihiona leveämpää kytkinkellon ulkokehää, tai jatkaa kellon sisäkehän akselisovitetta sisäänpäin jollain konstilla. Hinta ja aikataulu ratkaisee.
Laitan myöhemmin havainnollisia CADikuvia lisää...
Peräkärry prätkään - Kaikenlaista huomioitavaa
Unkarissa asuessani tarttui muuttokuormaan eräästä swapista wanha, 50-luvulta peräisin oleva Pannonian peräkärry. Kunnostin kärryn ja maalasin sen samalla kun muutenkin sudin silloisen pyöräni (kuvissa).
Teetin pyörän jo olemassaolevaan matkustajan selkänojaan tavaratelineen, jonka päätyyn sain kärryn kiinnityspisteen. Kiinnitysmekanismi on kokonaisuudessaan omaa suunnittelua, toteutus tuli Budapestilaisesta MC-kerhosta.
Pykälät ja mp:n peräkärry
Kokoan tähän mitä mp:n peräkärrystä säädetään tällä hetkellä (asetuksessa rakenteesta ja varusteista, 5 a luku sekä joukko muita pykäliä). Vanhemmissa pykälissä on erilaisia ja usein kevyempia vaatimuksia esim valoille ja heijastimille, nämä allaolevat siis koskevat uusia mp:n peräkärryjä.
Kiinnitys pyörään pitää olla 'kestävä ja tarkoituksenmukainen', yleensä on suosittu autojen peräkärryjen palloniveltä. Yksirenkaisten kärryjen kanssa (kuten tämä mun kärry) tämä kiinnitystapa ei luonnollisesti toimi. Tarkkoja vaatimuksia kiinnitysmekanismille ei siis ole, mutta tahaton aukeaminen on estettävä.
Kärryssä on oltava suunta-, taka-, kilven- ja jarruvalo sekä etu-, sivu- ja takaheijastimet. Tämä tuli voimaan 29.9.2005, sitä vanhemmissa kärryissä vilkkuja tai ajovaloa ei tarvita paitsi jos kärry peittää takaapäin osittainkin pyörän omat valot. Koska oma kärryni on 50-luvulta, enkä löytänyt sen ajan vaatimuksia kärrylle mistään tein siihen soveltavasti hyväksi katsomani valotukset (kilven-, taka- ja jarruvalot).
Alle 80cm leveässä kärryssä taka- ja jarruvaloja ja takaheijastinta ei tarvitse kahdentaa vaan yksi valo riittää. Kaikki valot tulee kytkeä toimimaan rinnan mp:n vastaavien valojen kanssa. Valaisimien paikoista kannattaa lukea määräykset suoraan pykälistä (asetus rakenteesta ja varusteista, 5 a luku).
Peräkärryssä pitää olla oikean nopeusluokan ilmarenkaat, kottikärryn rengas ei siis kelpaa. Peräkärryn renkaiden urasyvyyksiä ja talvirenkaiden käyttöä koskee samat pykälät kuin prätkääkin (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 18 §). Mp:n peräkärryn jousitukselle ei ole vaatimuksia, tai en niitä ainakaan löytänyt. Yllättäen peräkärrylle on voimassa lokasuojapakko toisin kuin mp:llä (asetus rakenteesta ja varusteista, 21 h §).
Prätkän peräkärryä ei rekisteröidä. Moottoripyörän peräkärryssä ei siis ole omaa rekisterikilpeä (ajoneuvolaki 64 a §) vaan kopio prätkän rekisterikilvestä. Kopion voi tilata konttorilta pikkurahalla täyttämällä lomakkeen ja laittamalla syyksi 'peräkärry'.
Moottoripyörän peräkärry saa olla enintään 1,5m leveä. Kärryn massa ja kantavuus ei saa ylittää mp:n valmistajan ilmoitamaa maksimia tai puolta pyörän kuormittamattomasta massasta (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 34 §). Kärryn tai yhdistelmän pituudesta tai korkeudesta ei ole säädetty mitään (tai en pykäliä löytänyt) joten näitä maksimimittoja rajaa sovellettava kaatopykälä yleisistä maksimimitoista (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 27 §, itse prätkän maksimimitat muuten kohdassa 27 a).
Peräkärryssä kuorma ei saa ylittää sivusuunnassa kärryn koria, tämä ei koske kuitenkaan veneen kuljettamista. Sensijaan kuorma saa pituussuunnassa ylittää peräkärryn uloimman osan eteenpäin metrin verran, ja taaksepäin kaksi metriä. Maksimikuorman osalta ei ole säädetty muuta mitä edelläolevat massat rajoittavat (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 34 §, 45 - 49 §).
Peräkärryn kanssa mp:n maksiminopeus on 80 kmh, jos kärryssä ei ole jousitusta niin maksiminopeus on 60 kmh (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 3 §, 3.). Henkilöiden kuljettaminen moottoripyörän peräkärryssä on kielletty (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 44 §).
Kärry käytännössä
Alkuperäinen Pannonian kiinnitysmekanismi oli kärrystä kadonnut jonnekin historian tuuliin. Suunnittelin uuden kiinnitysmekanismin niin, että siihen tulee sokkavarmistuksen lisäksi myös ruuvikiinnitys. Kiinnitystappisysteemi on tehty kovasta rosterista, en muista enään tarkkaa metallilaatua.
Mekanismi toimi muuten erinomaisesti, mutta neliön muotoinen tappi jolla kärry kiinnitetään pyörään on suora. Tästä seuraa se, että kärry pääsee kuormattuna huojumaan hiukan sivusuunnassa. Tämä tuntuu yli 80 kmh nopeuksissa ikävänä keinuntana. Seuraavaan versioon (jossa kärry tulee ADHD:n perään) korjaan tämän ongelman niin, että kiinnitystappi ja vastaava reikä muutetaan kartion muotoiseksi eli yläpäästään leveämmäksi. Näin kiinnityksestä tulee mekaanisesti riittävän jäykkä.
Kaikenkaikkiaan peräkärry on todella oiva kapine kun on tarve kuljettaa tavaraa ja kaikkea painoa ei halua pyörän päälle. Naisen kanssa matkaillessa pyörän päällä saattaa tulla myös ahdasta, jos kamaa ei saa peräkärryyn.
Painonjakauman kannalta tämä Pannonian malli on huono kahdesta syystä: Kiinnityspiste tulee ylös ja kärryn rengas on takareunassa jolloin paino kohdistuu aisaan ja pyörän takajousitukselle. Kaikkea ai kuitenkaan aina saa, tyyli menee joskus toiminnon edelle.
En ole huomannut mutkateillä kurvaillessa kärryn kanssa juuri mitään ongelmia, niin kauan kuin kärry on kuormattu maltillisesti. Loota seuraa kiltisti perässä eikä se tunnu ajaessa juuri lainkaan. Huomioarvoa peräkärryn kanssa saa ihan mukavasti, jos sellaista kaipaa.
Juttu julkaistu BajaHill:ssä 18.12.2011.
Teetin pyörän jo olemassaolevaan matkustajan selkänojaan tavaratelineen, jonka päätyyn sain kärryn kiinnityspisteen. Kiinnitysmekanismi on kokonaisuudessaan omaa suunnittelua, toteutus tuli Budapestilaisesta MC-kerhosta.
Pykälät ja mp:n peräkärry
Kokoan tähän mitä mp:n peräkärrystä säädetään tällä hetkellä (asetuksessa rakenteesta ja varusteista, 5 a luku sekä joukko muita pykäliä). Vanhemmissa pykälissä on erilaisia ja usein kevyempia vaatimuksia esim valoille ja heijastimille, nämä allaolevat siis koskevat uusia mp:n peräkärryjä.
Kiinnitys pyörään pitää olla 'kestävä ja tarkoituksenmukainen', yleensä on suosittu autojen peräkärryjen palloniveltä. Yksirenkaisten kärryjen kanssa (kuten tämä mun kärry) tämä kiinnitystapa ei luonnollisesti toimi. Tarkkoja vaatimuksia kiinnitysmekanismille ei siis ole, mutta tahaton aukeaminen on estettävä.
Kärryssä on oltava suunta-, taka-, kilven- ja jarruvalo sekä etu-, sivu- ja takaheijastimet. Tämä tuli voimaan 29.9.2005, sitä vanhemmissa kärryissä vilkkuja tai ajovaloa ei tarvita paitsi jos kärry peittää takaapäin osittainkin pyörän omat valot. Koska oma kärryni on 50-luvulta, enkä löytänyt sen ajan vaatimuksia kärrylle mistään tein siihen soveltavasti hyväksi katsomani valotukset (kilven-, taka- ja jarruvalot).
Alle 80cm leveässä kärryssä taka- ja jarruvaloja ja takaheijastinta ei tarvitse kahdentaa vaan yksi valo riittää. Kaikki valot tulee kytkeä toimimaan rinnan mp:n vastaavien valojen kanssa. Valaisimien paikoista kannattaa lukea määräykset suoraan pykälistä (asetus rakenteesta ja varusteista, 5 a luku).
Peräkärryssä pitää olla oikean nopeusluokan ilmarenkaat, kottikärryn rengas ei siis kelpaa. Peräkärryn renkaiden urasyvyyksiä ja talvirenkaiden käyttöä koskee samat pykälät kuin prätkääkin (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 18 §). Mp:n peräkärryn jousitukselle ei ole vaatimuksia, tai en niitä ainakaan löytänyt. Yllättäen peräkärrylle on voimassa lokasuojapakko toisin kuin mp:llä (asetus rakenteesta ja varusteista, 21 h §).
Prätkän peräkärryä ei rekisteröidä. Moottoripyörän peräkärryssä ei siis ole omaa rekisterikilpeä (ajoneuvolaki 64 a §) vaan kopio prätkän rekisterikilvestä. Kopion voi tilata konttorilta pikkurahalla täyttämällä lomakkeen ja laittamalla syyksi 'peräkärry'.
Moottoripyörän peräkärry saa olla enintään 1,5m leveä. Kärryn massa ja kantavuus ei saa ylittää mp:n valmistajan ilmoitamaa maksimia tai puolta pyörän kuormittamattomasta massasta (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 34 §). Kärryn tai yhdistelmän pituudesta tai korkeudesta ei ole säädetty mitään (tai en pykäliä löytänyt) joten näitä maksimimittoja rajaa sovellettava kaatopykälä yleisistä maksimimitoista (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 27 §, itse prätkän maksimimitat muuten kohdassa 27 a).
Peräkärryssä kuorma ei saa ylittää sivusuunnassa kärryn koria, tämä ei koske kuitenkaan veneen kuljettamista. Sensijaan kuorma saa pituussuunnassa ylittää peräkärryn uloimman osan eteenpäin metrin verran, ja taaksepäin kaksi metriä. Maksimikuorman osalta ei ole säädetty muuta mitä edelläolevat massat rajoittavat (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä, 34 §, 45 - 49 §).
Kärry käytännössä
Alkuperäinen Pannonian kiinnitysmekanismi oli kärrystä kadonnut jonnekin historian tuuliin. Suunnittelin uuden kiinnitysmekanismin niin, että siihen tulee sokkavarmistuksen lisäksi myös ruuvikiinnitys. Kiinnitystappisysteemi on tehty kovasta rosterista, en muista enään tarkkaa metallilaatua.
Mekanismi toimi muuten erinomaisesti, mutta neliön muotoinen tappi jolla kärry kiinnitetään pyörään on suora. Tästä seuraa se, että kärry pääsee kuormattuna huojumaan hiukan sivusuunnassa. Tämä tuntuu yli 80 kmh nopeuksissa ikävänä keinuntana. Seuraavaan versioon (jossa kärry tulee ADHD:n perään) korjaan tämän ongelman niin, että kiinnitystappi ja vastaava reikä muutetaan kartion muotoiseksi eli yläpäästään leveämmäksi. Näin kiinnityksestä tulee mekaanisesti riittävän jäykkä.
Kaikenkaikkiaan peräkärry on todella oiva kapine kun on tarve kuljettaa tavaraa ja kaikkea painoa ei halua pyörän päälle. Naisen kanssa matkaillessa pyörän päällä saattaa tulla myös ahdasta, jos kamaa ei saa peräkärryyn.
Painonjakauman kannalta tämä Pannonian malli on huono kahdesta syystä: Kiinnityspiste tulee ylös ja kärryn rengas on takareunassa jolloin paino kohdistuu aisaan ja pyörän takajousitukselle. Kaikkea ai kuitenkaan aina saa, tyyli menee joskus toiminnon edelle.
En ole huomannut mutkateillä kurvaillessa kärryn kanssa juuri mitään ongelmia, niin kauan kuin kärry on kuormattu maltillisesti. Loota seuraa kiltisti perässä eikä se tunnu ajaessa juuri lainkaan. Huomioarvoa peräkärryn kanssa saa ihan mukavasti, jos sellaista kaipaa.
Juttu julkaistu BajaHill:ssä 18.12.2011.
Kaaviokuvia Motomatin projektiin
Kyseessä ei ole tarkka mallinnos rakenteesta vaan pikemminkin kaaviokuva, jonka tarkoitus on havainnollistaa teknistä ratkaisua. Matti käyttänee kuvaa seuraavassa MMAF:n jäsenkirjeessä alkoholipyöräprojektin artikkelissa.
Jätin oheisesta kuvasta pois sylinterin, siinä on siis oikealta lukien ilmansuodatin, läppärunko, yhdysputki, ahdin. Ahtimen jälkeen toinen yhdusputki sylinteriin, tässä jälkimmäisessä putkessa sojottaa ylipaineventtiili.
Matin projektista lisää: http://motomatti.blogspot.com
Minkälaisen tallin tekisit - Jos voisit?
Kuvissa esiintyvät kaapistot on jo olemassa wanhassa talossa, uusia en mielellään ostaisi. Roskiinkaan ei tee mieli hyviä kaappeja heitellä. Pylväsporakoneen voi sijoittaa kulmaan tason ja korkeiden kaappien väliin, sorville tai puhalluskopeille ei oikein jää tilaa tässä ratkaisussa. Paineilmavehkeet tulee tekniseen tilaan heti tallin ovensuun viereen, sinne saa äänieristystäkin.
Kuvassa näkyvää nostopöytää ei (vielä) ole hankittu, sellainen tulee vielä hommata ja lattian kolo muokataan sitten pöydän mittoihin sopivaksi. En ole varma tuleeko tallissa pidettyä kahta autoa, ainakaan koko talvea. Kuvan kupla on siellä nyt antamassa mittasuhteille oikeaa tuntua, Kuplassahan on muistaakseni pyörät ulos ja sisään rullaamista varten.
Ratkaisemattomia arvoituksia: Tulitöiden järjesteleminen ja maalaustila. Pölyttömän maalaustilan olen edelliseen talliin tehnyt seuraavasti: remonttimuovista 'teltta' kattoon kiinni ja sisään ylipaine ilmansuodattimella varustetulla kanavapuhaltimella. Tulityöt on tehty miten sattuu, mikä ei liene oikea vaikkakin se tavallinen tapa...
Kirjoittelin taannoin unelmien autotallista. Nyt olisi raadilla paikka kommentoida tulevaa pohjaratkaisua.
Edit 14.12.2011 - Kuva uudesta kulmasta lisätty. Wanhasta tallista kuva 1 ja kuva 2.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)