Ahtimen vetorakaisu

Ahtimelle löytyi siis paikka pyörän alta. Paikka oli mínun toiveeni tulos vaikka työ toteuttajana alumiinitaitaja Janne L olisi halunnut sijoittaa sen rungon etuputkien ja koneen väliin koska näin toteutus olisi noudatanut hyväksi koettuja ja luotetavaksi tiedettyjä ratkaisuja. Näin koko ahdinpakettu lisäpalikoineen olisi kuitenkin tullut todella näkyvästi esille ja minä halusin sleeperiä. Ratkaisuksi varmistuikin siis sijoittaa ahdin koneen alle piiloon niin, että veto otetaan enskaketjun alapuolelta ensiövetokotelon takapinnan läpi.

Runkoon piti tehdä pieni väistö ahdinta varten. Taustalla väijyvä joulupukki on komposiittivelho Matti.

Konetekniikkaa ymmärtäville ratkaisu on arveluttava muutamankin syyn takia. Ensinnäkin metalliketju soveltuu huonosti sellaiseen voiman välittämiseen, jossa on enemmän kuin kaksi vetopistettä. Toisekseen ahtimen vedon hammasrattaan kosketuspinta ensiövetoketjun kanssa jää muutaman hampaan varaan. Mutta koska minä en juuri ymmärrä konetekniikkaa halusin ahtimen katseilta piiloon ja pyörän ”vakion” näköiseksi. 

Ahtimen veto ilman ensiövedon ketjua. Vasemmalla kampiakseli, oikealla vaihteiston akseli.

Koska ratkaisu koettiin arveluttavaksi teki Janne ahtimen vetoakseliin ’sulakkeen’ eli heikon kohdan. Jos vedon kanssa tulee sitten ongelmia joko ahtimen tai ensiövedon puolella niin ainakin toinen puoli säästyy tuholta. Ketjun kiristimeksi ja ohjaimeksi tehtiin laakeroidut ja kovamuoviset rullat joista ylläolevassa kuvassa on paikallaan taaempi, kiinteä rulla.

Vaikka Eaton 24 onkin hyvin kompakti kooltaan niin ihan heittämällä se ei sinne runkoon koneen alle mahtunut. Jouduimme tekemään pienet runkomuutokset kummallekin puolelle alarunkoa. Samalla piti takajarrun polkimen akseliin tehdä pieni muutos sekä siirtää jarrupolkimen sylinteriä runkoputkessa hiukan eteenpäin.Pyysin näistä kaikista samantien myös hitsaustodistukset muutoskatsastusta varten.

MMAF kerää tietoa rakentelun perusteella annetuista sakoista

Oletko saanut sakot tai määräyksen katsastukseen jonkin rakenteellisen puutteen tai vian perusteella? Onko kuluvan kesän aikana tullut kirjallisia muistutuksia esimerkiksi toisiaan liian lähellä olevista vilkuista tai vaihdetusta pakoputkesta? Onko kohdallesi osunut jokin muu aiheellinen tai aiheeton moottoripyörän rakenteesta johtuva sakko, huomautus tai jopa kilpien vienti?

Keräämme keskistetysti tietoa rakennemuutosten perusteella annetuista sakoista ja huomautuksista. Esimerkiksi kilpien vienti on mielestämme aiheellista vain, jos vika tai puute aiheuttaa merkittävää vaaraa liikenteelle.

Lähetä valokopio saamastasi sakosta ja valvontailmoituksesta MMAF:lle osoitteeseen MMAF, PL 115, 00511 Helsinki tai sähköpostilla puheenjohtaja [AT] mmaf.fi. Tämän lisäksi haluaisimme mukaan vapaamuotoisen selvityksen tapahtuneesta sekä valokuvia sakotetusta kohteesta.

Jos pykäliin tai niiden tulkintakäytäntöihin halutaan muutoksia tarvitsemme todelllista tietoa kentältä. Foorumeilta luetut tarinat eri ongelmista eivät anna oikeaa, kättä pidempää tietoa jota voisimme käyttää asioiden oikeaan muuttamiseen. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä anneta viranomaisten käyttöön, jos et itse sitä halua.

Koko juttu, taustat ja keskustelu: http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=148.0

Kaasutinratkaisun valinta ja kytkentä

Kuten jo aiemmin kirjoittelin, päätyi kaasutinratkaisun valinta itse tehtyyn ruiskuun ja sen ohjaukseksi MegaSquirttiin. Projektin apuhenkilöiksi oli tässä vaiheessa ilmoitautunut myös kaiken tekniikan pellepeloton Repe joka on muiden harrastusten ohessa rakennellut useampiakin MegaSquirt –ohjainbokseja.Homma sovittiin tehtäväksi niin, että Repe kolvaa, Matti kasaa jaminä sekä maksan että kyselen tyhmiä.

Pienen haeskelun jälkeen löytyi käytettyinä valmiit 54mm läppärungot Boschin suuttimineen. Elinten luovuttajana toimi BWM:n bokserimalli. Suorien läppärunkojen sovittamiseksi V-koneeseen teki Janne L rosterista 2-2 imusarjan. Kansien imupuolen kanavat avarrettiin samalla vastaamaan uusia imukauloja. Lopputulos istuu pyörään todella hyvin, eikä 2x54mm pitäisi ahdistaa kovemmassakaan menossa, olihan vakiokurkku vaatimaton 48mm pilli.

Matti sovitti paikalleen läppärungot, metallivelho Janne työsti kurkun rosterista.

TPS eli suomeksi läppien asentotunnistimena (Throttle Position Sensor) toimii Bemarin vakiopotikka joka tiedetään luotettavaksi. MegaSquirttia varten tarvitaan koko joukko muitakin antireita ja tunnistimia; Imuilman lämpötila-anturi, koneen lämpötila-anturi, ilmanpaineen anturi, lambda sekä tietenkin koneen asennon tunnistamiseksi jokin anturin. Tästä viimeisestä tulikin säätövaiheessa melkoinen murhe mutta siitä lisää myöhemmin.

Lämpötila-antureiksi kelpaavat lähes mitkä tahansa sähkötorakkakaupasta saatavat anturit kunhan niiden skaala vain on kohdallaan. Anturit pitää sitten kalibroida yleissähkömittarin ja tunnettujen lämpötilojen mukaan. Kalibroinnissa helpointa on käyttää huoneenlämpömittaria ja kiehuvaa vettä kahtena eri pisteenä joiden avulla saadaan MegaSquirtin ohjaussoftia varten riittävä tarkkuus. Moottorin ohjauksen kannalta ei ole niin tarkkaa onko ilman lämpötila +20 vai +22 astetta, sen sijaan kymmenellä asteella on jo paljon merkitystä.

Koska en itse tässä vaiheessa projektia ymmärtänyt tästä puolesta yhtään mitään teki Matti kaikki kytkennät. Ja tuskin ne minulta olisi onnistuneet samalla tarkkuudella ja dokumentoinnilla, ainakaan niin että kaikki on laakista kunnossa eikä korjauksia tarvita käynistysvaiheessa.

Maalari maalasi mopedia....

Ahdinhommien yhteydessä tuli pyörä purettua melkein vanhan tavan mukaan.Koska peli on mulle uusi on hyvä samantien käydä läpi kaikki nippelit ja nappelit niin, että ei sitten tule seuraavan ajokauden kanssa yllätyksiä.

Samaan yhteyteen tuli sitten vanhan kulahtaneen maalipinnan uusiminen. Vanha pinta oli nähnyt elämää ja paikka paikoin myös asfalttia aika paljon joten kittiä kului ja hiottavaa tuli yllättävän paljon.

Peltejä ja muoveja saunan lattialla hiontaprojektin pyörteissä

Samalla tuli kokeiltua muutamia maalauskikkoja, mm. kuvioiden tekemistä. Homma meni täydellisesti pieneen koska käyttämäni halpismaalit eivät sopineet keskenään vaan kukkivat miten sattuu. Koska budjetti on pieni ja tiedossa on vielä monivuotinen uudelleen säätö niin ajattelin lopulta vihaspäissäni vetää pintaa väliaikaisen kilikalisävyn joka miellyttää kaikkia: Marston Matamusta!

Maalauksesta tuli lopulta todella hyvä, jos pitää mattamustasta. Ja minähän pidän.

Projekti ei ehkä valmistu tänä kesänä?

Tallin asbestikatastrofin ja paikan vaihtojen takia sekä yhden hirvikolarin seurauksena kipeytyneiden nivelten takia projekti venyy todella pahasti. Onneksi sain kaverilta, todella hyvältä kaverilta lainaksi Fatboyn jolla kelpaa päristellä ADHD:n odottaessa tallitontun toimia, oikeiden rakentajien puuttuessa.

Alunperinhän projektin tavoiteena oli päästä säätämään ruiskua jo vappuna.

Kuvan pyörä ei liity ADHD-projektiin

Synkimpinä yön rakenteluhetkinä pitää kamat joskus jättää siihen mihin ne putoavat. Seuraavana aamuna se eilisillan ylivoimainen tekninen haaste onkin korjattu muutamassa minuutissa. Tallin henki näes korjaa yön aikana ne pahimmat ongelmat, ja ottaa joskus maksunsa krapulana.

Pataan potkua, vahvemmat lohkot varuiksi

Sain koko talven ajan kuunnella tuttujen varoituksia 80-90 -luvun vaihteen evojen vakiolohkojen heikkouksista, erityisesti ohuista kohdista pyttyjen kiinnitysten kohdalla. Arska O:lla oli juuri sopivasti uudet S&S kisalohkot hyllyssä joten päätin sijoittaa niihin tässä vaiheessa, kun kone on muutenkin rungosta irti ja peli palasina pitkin eri kaupunkien autotalleja.

Lohkot plus vaihtoduuni kyllä nielaisivat melkoisen leijonan osan projektin budjetista. Halusin tällä välttää sitä kosmista harmistusta joka koituisi, jos pytty poikii kalliista kohdasta heti alkuunsa jos hukkaportti nyt sattuu hiukan hirttämään kiinni...

Tulevaa muutoskatsastusta ajatellen Arska kirjoitti samantien myös todistuksen jossa kertoi vaihtaneensa vanhaan pataan pelkät lohkot. Näin prosentteja ei pala projektissa kuin murto-osa siitä jos oikeasti vaihdettaisiin koko mylly.

Laturi takaisin paikalleen. Uudet lohkot vedetty rypppykilikalilla ennen padan kasausta.

Tampereen keikat vähissä, ja asbestiremontti pasinaa päälle

Projektia aloitettaessa vielä viime syksynä olin sellaisessa hommassa, että tuli työn puolesta käytyä Espoosta Tampereella pahimmillaan pari kertaa viikossa. Puolet duunikavereista itseasiassa luuli mun asuvan jossain Tampereen lähistöllä. Projektin kannalta työroolin vaihtuminen sellaiseen, että matkailu suuntautuukin Tampereen sijasta kohti sivistystä ja eurooppaa on paha takaisku.

Samaan aikaan käyttämämme Yhtymän Miesten talli on joutunut asbestiremontin kynsiin. Onneksi lähistöllä sijainneen alan yrittäjän tallista löytyi projektille jatkopaikka joten taivasalla ei tarvitse jatkaa rakentelua...

Apua rakenteluprojektiin

Edunvalvonnan eturintamassa toimimisessa on se hyöty, että tutustuu moniin osaajiin joiden apua on sitten saatavissa kun sellaista tarvitsee.

Listasin projektin tavoitteiksi itselleni seuraavaa: Vääntökäyrä erityisesti alakierroksilla kasvaa, huipputeholla ei niin väliä kunhan se ei laske. Projekti ei saa maksaa liikaa, mieluummin suurella omavalmisteiosuudella lasketaan hintaa. Pyörän on oltava jokapäiväinen ajopyörä jolla voi ajaa myös reissua, kiihdytys- tai näyttelykapine ei ole haussa mutta sellainenkin voi tulla jos niikseen tulee. Haluan oppia moottorin toiminnasta jotain uutta ja mielenkiintoista. Tekniikka olisi hyvä piilottaa niin, että peli on 'sleeper'.

Ahtimeksi löytyi Eaton M24. Vaikeasti löydettävä pieni ruuviahdin, näitä oli jäänyt erään pienkonevalmistajan hyllyyn läjä.

Ahdetun HD:n eli ADHD projekti on edennyt siten, että tekniseksi ratkaisuksi on rajautumassa vaikeasti saatavissa oleva Eatonin M24 -ahdin joka pienikokoisena mutta hyvin painetta tuottavana ruuviahtimena sopii hyvin tarkoitusperiini. Tällöin ahdin saadaan kokonaan piiloon rungon alle, vaihteiston ja lohkon väliin. Kaasutin muutetaan omavalmisteiseksi ruiskuksi johon saa avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja ja jonka ohjausken voi lopulta portata vaikka kännykkään.

Saan siis merkittävää lisäapua projektiin. Tampereen komposiittien suurtaitaja ja ahtomestari Matti T lupautui auttamaan ruiskun asentamisen sekä ahtimen ilmansyöttöjen sekä erilaisten hiilikuituosien valmistamisen kanssa. Ja Mäntän vaatimaton alumiinivelho ja koneseppä Janne L lupautui tekemään voimansiirron muutokset sekä ahtomen paikalleen sovitukset.

Vaijerikaiteet taas tapetilla

SMOTO on jo pitkään taistellut nykymallisia vaijerikaiteita vastaan. Tällaisen giljotiinin vieressä ajaessaan voi vain toivoa, että ei joudu liikennetilanteeseen, jossa turvamarginaalia ja liikkumistilaa tarvittaisiin. Keväällä jäimme siihen käsitykseen, että vaijerikaiteita ei Suomeen tule. Viime kesänä näitä kaiteita on kuitenkin asennettu Pohjois-Suomeen, joten käsityksemme osoittautui valitettavasti paikkansa pitämättömäksi.

SMOTO on kerännyt paljon tietoa erilaisten kaidetyyppien turvallisuudesta. Esimerkiksi Ruotsissa vaijerikaiteita on asennettu paljon ja vaikka kaistojen väliin asennettuna kaide selvästi vähentää autojen kohtaamisonnettomuuksia, ovat motoristien tilastot surullista luettavaa.

Teiden keskikaiteilla ei korjata kohtaamisonnettomuuksiin johtaneita syitä. Niillä vaikutetaan seurauksiin. Pikasilmäys viime vuosien moottoripyörien onnettomuustilastoihin kertoo, että useita kymmeniä motoristeja olisi selvinnyt pienemmin vammoin tai jopa hengissä, jos tienpidossa olisi nykyistä paremmin otettu huomioon tämä jälkiseuraamusten vähentämisen asenne. Liikennetolpat katkeaisivat osumasta, kaikissa kaiteissa olisi alajohde, tien suuntaiset halkeamien pikipaikkaukset olisi aina karhennettu hiekalla, keväällä ei pölyä sidottaisi saippualla, irtosoraa ei olisi sisäkurveissa ja niin edelleen, lista on pitkä.

Moottoripyörien rakenteluharrastuksen kannalta tässä on myös mielenkiintoinen näkökulma: miksi rakenteen muuttamisen turvallisuudesta on esitettävä laajahko tekninen selvitys, kun samanaikaisesti liikenneympäristöä voidaan kehittää sillä perusteella, että näyttöä turvattomuudesta ei ole?

SMOTO:n ensisijaisena tavoitteena on saada Suomen vaijerikaidetyömaat seis. Pidemmällä tähtäimellä on tarkoitus kehittää eurooppalaisia kaidestandardeja niin, että kaiteiden turvallisuutta arvioidaan myös motoristien näkökulmasta.

Lisätietoa: http://www.smoto.fi/vaijerikaiteet/

---

Juttu julkaistu BajaHill:ssä.

ADHD started

Prätkäkuume on kauhea tauti. Siihen ei pure kuin yksi, melko kallis lääke. Verovapaasti tuomani muuttopyörän karenssi loppui keväällä ja se on ollut myynnissä koko kesän ajan, heikolla menestyksellä. Haussa on laukkupeli jossa olisi reilusti potkua, ahdinkin on käynyt mielessä. 

Ajelen melko paljon työmatkoja prätkällä joten laukkupeli on se mun suunta. Mukaan on hyvä saada aina vähintään sadeasu sekä suunikamoina läppäri. Hyvissä sivulaukuissa nämä kulkevat mukana helposti ja hyvässä kunnossa.

Ajatuksia siitä millaisen pelin voisi laittaa, jos pääomaa olisi rajattomasti

Valitettavasti pääomaa ei ole käytettävissä juuri vanhassa pyörässä olevaa enempää joten laukkurod -visio saa odottaa tulevia vuosia. Mutta melko herkullinen tuosta visiosta tuli, mielestäni.

Lopulta valinta osui '90 ensirekisteröityyn FLHS:ään. Se on hyvä lähtökohta rakentelulle koska päästömääräykset tiukkenevat 1.1.1991 lähtien. Sain pelin myös mukavasti halvalla niin, että vaihdossa antamani '01 FXST:stä jäui vielä hyvä pesämuna käteistä ahtimen ja muiden kalikoiden hankintaan.

Wanha peli ja uusi hankinta ryhmäkuvassa.