Spideriin 11cm lisää jalkatilaa

Spiderissa on kahta mallia; Toisissa on pelkääjän jaloissa subbanen ja toisissa styroksimöhkö. Minulla ei ole subbasta. Tuo möhkö on suunniteltu jotta ei tarvitsisi valmistaa kahdenlaista lattiaverhoilua.

Irroitin sivulistat, leikkasin mattoa auki ja ruuvasin yhden möhköä pitelevän ruuvin irti. Jalkatulaa tuli lisää peräti 11cm.

Möhkön paikalle jäi pari kiinnikettä ja ruuvia töröttämään, tein niihin  suojat jos joku vaikka joskus tulisi kytiin paljain jaoin.

Kuplaan uudet verhoilut

Wanha 'verhoilu' Kuplassa on ollut mitäsattuu -osastolta. Etupenkeissä on päällä jonkin tuntemattoman luovutaja-auton kankaat ja takapenkillä irtokangasta. Turvakaaressa liimattua vinyyliä ja etuikkunan reunassa samaa lisää.

Tyyli on ollut kovin omatekoisen oloinen ja kuin huutanut päivitystä. Samalla kun Spideriin vaihdettiin nahat (Ratkaisu autokuumeeseen (21.11.2018)) juttelin verhoomon kanssa myös Kuplan laittamisesta.

Keväällä, heti katsastuksen jälkeen (Ajovalon uusi heijastinpinta (25.5.2019)), homma nytkähti eteenpäin. Koska itse olin duunireissuissa natokandi ja vaimo hoitivat projektin alusta loppuun.

Verhoomolla ei ollut naisväkeä tyydyttävää kangasta joten se hankittiin eri paikasta. Istuimien laitaan tuli nahat ja keskelle kangasraita. Turvakaareen ommeltiin nahat ja se tuulilasin yläreunakin tuli siistiksi.

Ovipeilit ja hattuhylly jäivät vielä meille mutta ne ovat pikkujuttuja.

ADHD lähti uuteen kotiin

Päätin talvella myydä ADHD:n. Pakko myöntää, motivaatio tai aika ei riitä rakenteluun sitten mitenkään. Ja selkä ei kestä ajamista, pitäisi kai ainakin laihtua. Tulipa hankittua se avoautokin.

Myynti oli hiljaista; Satunnaisissa keskusteluissa rakenteluaktiivien kanssa kyselin muutamalta kiinnostusta pyörän ostamiseen. Jo toisella yrittämällä tärppäsi, kiinnostusta oli.
 

Pyörä on myyntikunnossa ns projekti, irto-osia on useampi laatikollinen. Muuten toimiva kokonaisuus mutta enskavedosta puuttuu palasia.

Minulla tai ostajalla ei ollut kiire, lopullisia kauppuja tehtiin mutama kuukausi vaikka hinnasta päästiin sopuun jo heti alussa. ADHD pääsi tänään hyvään ja asiantuntevaan kotiin.

Hiivatin katto kattoon

Hiivatti kulkee nyt kesäkaudella rättikaton varassa ja kova katto (Hiilikuitukaton asentaminen (16.12.2018)) on nojaillut tallin seinään. Tuo sijoitus on hirvittänyt sillä on vain ajan kysymys kun tallissa puuhatessa tärvään siihen jotenkin.

Päätin siis tehdä katolle telineen tallin kattoon. Nettifoorumeita selaten tuolle ei näyttänyt olevan mitään valmista formaattia tai kunnollista telinettä. Tallista löytyi kuitenkin useammanlaisia koukkuja jotka toimivat inspiraation lähteinä.

Päätin käyttää katon takakiinnityspisteitä kiinnityksen lähtökohtina. Ne ovat metallisia ja hiilikuitovahvistettuja joten uskon niiden kestävän hyvin katon painon.

Itse mekanismi ja idea on simppeli: Katto takapäästä kiinni koukkuihin ja sitten hihnalla etupää ylös kattoon.

Tässä kohtaa noiden koukkujen muoto on oleellinen; Niissä pitää olla kärkeä niin, että katon saa kahden herran voimin koukkuihin kiinni ja samalla kaarta niin, että katto taipuu saranana ylös.

Taidan laittaa katon päälle vielä vanhan lakanan pölysuojaksi. Tallissa kun pöllyää välillä rajustikin.

Hihnana käytin tavallista kevyttä kuormahihnaa. Ajatelin ensin pehmustaa hihnan vesiputkien lämpöeristeellä mutta sattumalta löysin kaupasta kumiset kulmasuojat.

Katkaisin hihnan niin, että kiinnityskohta tulee katon puolelle ja ujutin kulmasuojat hihnaan ennen lenkkeihin kiinni sitomista. Solmuiksi vedin jalussolmun joka kestää hyvin tällaisesa hihnassa.

Etupään lenkki on katossa betonisen lyöntiankkurin varassa. Uskon tuon kestävän hyvin. Sensijaan nuo takapään koukkujen kesto on hiukan arveluttava, mutta toisaalta paino tulee pääosin tuon hihnan varaan.

Ajovalon uusi heijastinpinta

Kuplalle tuli hylky katsastuksessa. Katsastushenkilö kaivoi kaikki mahdolliset ongelmat ja nillitti pitkän listan hylkyyn.

Yksi hylkykohteista oli oikean ajovaloumpion himmennyt heijastuspinta. Uutta lamppua tai umpion heijastintta ei löytynyt lähialueilta helposti joten purin ajovalon osiin.

Vanha heijastinpinta lähti irti kun siihen hiukan koski vesihiontapaperilla. Kuvassa hiottu pinta. Pesin pinnan vielä asetonilla ja xyleenillä mahdollisten rasvojen ja pölyn poistamiseksi.

Uusi pinta tuli kromimaalilla. Vedin sitä kolme kerrosta, kuvassa taitaa olla toinen kerros päällä. Ei tuolla maalilla nyt aivan kromipintaa tule mutta tuo kelpasi katsastusmiehelle (vaihdoimme btw myös konttoria).

Samalla kun lamput olivat auki vaihdoin niihin H4-kannan liittimen ja korjasin vasemman lampun korkeudensäädön.

Jatkossa muistiin; Ajovaloina on vuoden 1973 vanhemman malliset umpiot.

Sähköfillarikausi avattu

Sähköfillarikausukin tuli avatuksi. Ei tosin omasta toimesta vaan meillä pyörivä alikersantti ja kokelas ottivat fillarit loma-ajoon.

Hyvin kuulemma kulkevat. Oma ajaminen on vielä haussa työmatkalla sattuneen taksien peltikolarin ja retkahtaneen niskan seurauksena. Katsotaan milloin itse pääsen puikkoihin.

Ekassa vuosihuollossa hylsy-yllätys

Hiivatin ekassa vuosihuollossa oli yllätys: Kontin peltien takaa löytyi ylimääräinen 13mm hylsy. Ihmettelinkin kolahduksia. Muuten tuo meni ilman erityisempiä mainintoja.

Rättikattokausi auki

Rättikattokausi on avattu; Irroittelin eilen Hiivatin kovan katon (Hiilarikaton asentaminen (16.12.2018)).

Ihan ei keli vielä riittänyt maantiellä katto auki ajeluun, mutta kylänraitilla pystyi jo katto auki ajamaankin.

Kesänakit hiivattiin

Vahdoin tänään kesänakit Spideriin. Jos sääennuste pysyy saatan irroittaa tuon hiilikuitukaton (Katso hiilarikaton asentaminen (16.12.2018)) tallin kattoon kesäsäilöön jo ensi viikonloppuna.

Keraamiseen pinnoitteeseen jälki

Tammikuun alussa firman tallista lähtiessäni huomasin konepellillä roiskeita. Pesin ne pois ensin painepesurilla, siten harjalla ja pesurilla, sitten yritin jo mäntysuopaa ja rasvanpoistoa. Lopulta oli pakko todeta, että pinnoitteeseen (Keraaminen ja hydrofobinen pinnoitus (17.12.2018)) tuli jälki.

Otin yhteyttä pinnoitteen tekijään ja tänään tuota tutkailtiin porukalla. Ammattilainen epäili sitä tiesuolaksi joka on pudonnut pellille esim nosto-ovesta.

Lopulta tuo piti myllyttää pinnasta pois. Myllyttäminen poisti samalla myös keraamisen pinnoitteen joten koko konepelti piti käsitellä uusiksi. Auto jäi lämpimään talliin odottamaan pinnoiteen kovettumista, saan sen alleni taas huomenna.

Episodista jää kuitenkin epäilys; Miksi tiesuola saa pinnoiteen pilalle? Oliko pinnoite vielä tuossa vaiheessa sen verran pehmeää, että se reagoi suolaan noin? Vai onko autolle pudonnut jostain jotain muuta kuin suolaa?