Tasa-arvo ei ole järkiperäinen argumentti rajoituksille ja maksuille

Autoliiton Helsingin osaston liikennetoimikunnan sivuilta nousi tänään mediaan satiiri polkupyörien lisämaksuista, tasa-arvon nimissä. Lööppilehdistöltä (IS) meni vitsi ilmeisen tarkoituksellisesti ohi. Valitettavasti tässä käy vielä niin, että joku mediaa tavaava virkaluupää ottaa ehdotukset tosissaan ja luulee, että Autoliitto oikeasti ajaa autoilijoiden kokemaa kurjuutta ja kustannuksia kaikille.

Erilaisten pakkojen ja rajoitusten pitää perustua hyöty-kustannus –ajatteluun.
Samalla tasa-arvon argumentilla, tai emotionaalisella ja yhtä epäoleellisella ja kollektiivisen rangaistusmentaliteetin logiikalla on viime vuosina ajettu ihan oikeastikin vakavia ja kalliita hankkeita.

Erilaisten pakkojen ja rajoitusten pitää perustua hyöty-kustannus –ajatteluun tai vastaaviin faktoihin esitetyn ongelmahypoteesin ja ehdotetun korjaavan toimenpiteen välisestä suhteesta.

  
Rajoituksissa tai pakollisissa maksuissa tasa-arvo ei ole järkiperäinen argumentti

Hiljakkoin mm. moottoripyörien vuosikatsastusta on ajettu pakolliseksi 'koska katsastuspakko on autoillekin ja motskareista tulee kova äänikin ja siten ne ansaitsevat sen'. Katsastus siis yleisesti koetaan rangaistukseksi eikä sillä tässä logiikassa näytä olevan väliä, onko ehdotetulla toimenpiteellä oikeasti jokin positiivinen tahi korjaava vaikutus esittyyn ongelmaan (tässä meteli).

Rajoituksissa tai pakollisissa veroluontoisissa kustannuksissa tasa-arvo tai kollektiivinen rangaistus ei ylipäätään ole järkiperäinen argumentti. Tässä yhteydessä tasa-arvo on vahvasti tunnepohjainen ja yleensä se oikeasti ajaa kurjuuden tasapäistämistä yhteisen masentuneisuuden nimissä eikä edes pyri korjaaman tilannetta.

Syyskuvia duunin pihalla

Komean ruskan inspiroimana nappasin muutamia Harrison-kuvia duunin pihalla. Kamerana Nokia Lumia 1020 ja valkotasapaino pilviasennossa, muuten vakioasetukset.