Vapun kunniaksi tekaisin perheen teineille (pojalle ja itselleni) vappuhatun jeesusteipistä ja muropakkausten pahvista.
Hattua voi tulla katsomaan vappupäivänä Ullanlinanmäelle. Samalla nälkee varmaan meidätkin, hiukan siinä hatun alapuolella. Jos mulla ei ole valkoista hattua, tätä mustaa silinteriä tai jotain muuta päässäni.
Jos haluat liittyä klubiin niin alla olisi tekemäni ja tuhertamani piirustukset. Printtaat silinterihatun kaavat A3-kokoon ja sitten sakset ja teippi laulamaan. Pitäisi pöllömmänkin selvitä, paitsi jos jättää työn Vappuaaton iltaan.
Matin pajalla on fasiliteetit kohdallaan. Mutta sieltäkin tulee ajolahtö, paitsi että oma tallini on purkuputkessa niin nyt on myös Matin paja. Matille voi laittaa vinkkejä sopivista talleista alueella.
Osana ADHD:n enskavedon muutosta piti vaihtaa vaihteistön pääakseli alkuperäistä tuuman verran pidemmäksi (katso Ensiöveto luonnoksesta loppukokoonpanoon (15.3.2012)). Tämä tarkoitti HD:n kasettivaihteiston purkamista.
Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun itse avasin minkään pyörän vaihdelaatikon. Matti seisoskeli vieressä neuvomassa niin, että homma sujui jouhevasti kokeneemman säätäjän neuvojen siivittämänä. Matkan varrella hämmästyinkin homma helppoutta.
Ensiövedon stefa oli tihkunut öljyä joten uusin samantien myös sen. Jouduimme tiedustelemaan oikeaa irroitusmetodia Mooren gurumajasta koska myös tämä kohta oli kummallekin uusi. Osoittautui, ettö kuvassa papukaijan puristuksissa oleva holkki tulee kuin tuleekin stefan kanssa ulos pelkästään vetämällä. Uusi stefa asennettiin tähän 'väärinpäin' koska nyt ensiöveto on kuiva ja märkä puoli on lohkon puolella.
Vaihdelaatikon kansi auki pyörän oikealta puolelta kuvattuna, vaihteensiirtäjä kuvan yläreunassa. Tässä opin, että keskellä näkyvät kolme nipukkaa ovat 'koiria' joiden alapään haarukka siirtää rattaita eli vaihtaa vaihteet. Koirat kuten muutkin osat kannattaa tässä vaiheessa ottaa talteen oikeassa järjestyksessä. Palikoissa on kyllä numerointi eikä niitä oikein edes saa paikalleen väärin, mutta hommaa helpottaa järjestelmällisyys ja laskutila mihin irroitetut osat voi laittaa jonoon irroitusjärjestykseen.
Loota auki ja pöydällä wanhan lakanan päällä pyörän oikealla
puolella. Kuvassa pidempi ja alempi akseli oli tässä projektissa siis
vaihdon kohteena. Uusi akseli irtonaisena koemitauksessa wanhan setin vieressä.
Kuvan alareunassa toisiovedon hihnapyörä jonka keskeltä vaihdettava akseli tulee. Samalla vaihdettiin muuten myös tässä kohtaa oleva uloin huulitiiviste joka pitää lootan öljyt lootassa. Matti taustavaikuttajana.
Akselista irroitettiin rattaat järjestyksessä ja laitettiin huolella pöydälle niin, että asento ja järjestys säilyy. Tässä vaiheessa on tehty jo yksi virhe, eka ratas meni pöydälle sittenkin väärinpäin. Onneksi sen korjaaminen oikeinpäin oli lopulta pikkujuttu. Rattaat olivat akselissa kiinni kolmen lukkorenkaan takana.
Lootan kansi oli niin rumassa kunnossa että päätimme puhaltaa sen puhtaaksi ja maalata uusiksi. Tämän takia laakerit piti lyödä irti. Kuvassa romuloodasta löytynyt sopiva messinkituurna.Taustalla Matti föönaa kantta kuumaksi.
Välillä käytin hakemassa voimaa Mallun mainiosta snikkerskakusta. Tällä setillä jaksoi taas painaa.
Vaihteiston läpikäynti kasaamisen jälkeen. Toimii,
vaikkakin hiukan jäykästi ilman öljyjä.
Tekemistä jäi vielä reilusti.Viimeksi kasaamani työlista auttoi joten laitan tähän päivitetyn listan vielä ennen ajokauden alkua tehtävistä työvaiheista:
Laturin liittimien vaihto tai korjaus ja vulkanointi.
Laturin kannen shimmaus paikalleen. Laatikossa on eri paksuisia shimmilevyjä. Se wanha shimmilevy saattaa kyllä olla suoraan sopiva.
Ensiövedon sisäkopan kasaaminen paikalleen, uudet prikat laatikosta, ahtimen ja sen hihnapyörien kiinnitys.
Kytkimen kasaus ja asennus. Muista: Kytkinkellon asennusprikan (tjsp) kääntö oikeinpäin (on väärinpäin kiinni nyt).
Kampiakselin hihnapyörän alustava asennus mittailua varten. Hihnan linjaus, laatikossa on valmiita shimmi-levyjä.
Ahtimen vedon loppukasaaminen ja ahtimen hihnan kireyden säätö.
Kytkimen laatikon pään käyttölevyvipujen asennus. Ne (ja kuulat) pitää hakea kaupiaalta, on jo maksettu etukäteen. Osta samalla uusi täyttökorkki (tai korjaa vanha).
Vaihdelaatikko kiinni ja lootaan uudet öljyt.
Kytkimen työntötangon ja säätimen sovitelua. Saattaa vaatia säätöpalikan sorvausta.
Startin bendiksin sovittelu paikalleen ja kiinnitys uuden prikan kanssa, irtoprikkoja laatikossa.
Uusi +25mm pultti, se puuttuu eikä sitä löydy luetteloista tälle
vuosiimallille (tarjoavat liian uutta jossa on hienompi kierre). Pultti
pitänee valmistaa itse, jos ei sattumalta ole esim Mikan aarreloodassa.
Bendiksin ja startin välisen spoorisovitekappaleen jatkaminen sorvattavalla palikalla +25mm (kuva)
Enskan sisäkoppaan bendiksin reikään jatkopala (sorvattava) niin, että startti tulee +25mm normaalia ulommas.
Ulkokoppaan sopiva tasojyrsintä riippuen ulomman enskakopan
levitystarpeesta (muut palikat sanelevat levitystarpeen). Voip olla
ettei tarvitse jyrsiä, voip olla että tarvitsee.
Oikean mittaisen ensiövetohihnan etsintä, tilaaminen ja asentaminen.
Ei välttämättä osu kohdalleen ja saattaa vaatia pienemmän tai isomman
hihnapyörän (kampuran päähän) hankkimista. Joskus mittasin (16.7.2011) suoran enskahihnan sopivaksi hammasluvuksi 134, nyt selviää osuiko mittaus oikeaan. Tallissa roikkuu nyt myös yksi swapista löydetty 135-hampainen hihna. Esimerkiksi Custom Chromen osaraamatussa sivulla 12-14
on BDL:n hihnapyörille ja 8mm hammasjaolla useampiakin vaihtoehtoja,
mutta ei yhtään 134-hampaista (vuoden 2008 CC-kirja muuten erottelee
8,07mm ja 8mm hihnat erikseen sivulla 12-08). Sama hankaluus W&W katalogin ja BDL:n omien hihnojen
kanssa. Neuvot ja ehdotukset olisivat tarpeen, pitänee taas tavata
tehdashihnojen luetteloita ja lujuuksia, kun palikat on tässä vaiheessa
ja hammasluku tiedetään.
Maakaapelien siirto ja kiinnitys startin pultin kantaan.
Enskavedon lopullinen kasaaminen ja pulttien kiristys.
Bensatankin hanan kiinnitys ja tiivistys.
Astinlautojen, vaihdepolkimen, sivulaukkujen ja kaiken muun
irtoroippeen kiinnitykset, öljyn ja -suodattimenvaihto (puuttuu,
hankittava), pyörän pesu, MegaSquirttiin hyväksitodettu ahdinkartta,
hukkaporttiin kevyempi jousi (ahtimen vetosuhde on nyt 'hyvä') ja raju
ajelu kotiin.
Tuli sitten liikenteessä huomautus siitä, että olen unohtanut katsastaa käyttöautomme. Mukavaa oli, että asiasta tuli vain huomautus, olisivat voineet antaa sakon tai vaikka pahalla päällä viedä kilvet. Suorin samantien konttorille jossa katsastuksen piti olla tälle uudehkolle laatuautolle läpihuutojuttu. Vaan ei ollutkaan.
Vasen etunakki ei jarruttanut riittävästi. Erikoista tässä oli se, että en ajossa ollut huomannut, edes liukkailla keleillä ja ESP pois kytkettynä, mitään eroa jarrujen tehoissa. Mutta hylky mikä hylky. Ja koska katsastus oli (reilusti) myöhässä tuli päälle samantien ajokieltoa, sentään korjaamolle ja sieltä konttorille saa ajaa.
Pikaisen tarkistuksen perusteella jarrulevyt ovat hyvässä kunnossa. Jarrupaloissakin on melkein sentin verran pintaa. Näyttäisi sisempi jarrumäntä olevan hiukan jumissa, tosin liikkuu sekin kun vääntää.
Nyt mietin kuumeisesti tekisikö tuon pikkuhomman itse hiekkapihalla sateessa kyykistellen vai saanko jostain kohtuuhintaisen huollon joka purkaa palikat, laittaa väliin kupari tjsp jarrutahnaa? Taidan teettää työn, on näissä harrastepeleissäkin ihan tarpeeksi...
Olen ahkerasti ja vaimolta salaa piirrellyt taas Harrisonin runkoa. Tästä kiitoksena pääsin viime viikolla mukaan käymään konepajalla, jossa runkoja tullaan valmistamaan. Käynnin tarkoitus oli omalta osaltani saada suoraa palautetta siitä, minkälaiset piirustukset sopisivat parhaiten konepajan valmistustarpeisiin.
Olen tässä projektissa mukana harrastajana, joten oli mukava saada ammattilaiselta palautetta. Kyseinen paja ei itseasiassa normaalisti valmista fillareiden saatikka muiden ajoneuvojen tai laitteiden kokonaisia putkirunkoja. Projekti on siis heillekin uusi, ja siksi myös mielenkiintoinen.
Pajassa oli suunniteltu runkojigi, jossa päärunko sekä takarungon ala- ja yläosa kukin tehdään vaakatasossa olevalla erillisellä jigillä. Käytännössä kukin näistä kolmesta jigistä näyttää random-tappimetsältä metallilevyllä. Tappiratkaisun selkeä etu on se, että pieniä muutoksi on helppo tehdä. Näin kasattujen rungon osien lopullinen kasaaminen tehdään vielä erillisessä, neljännessä jigissä. Tämä viimeinen kasaus-jigi ei sentään pohjaa vaakatasossa olevaan levyyn ja tappeihin.
Vasemmalla takahaarukan yläosan jigi, oikealla päärungon jigi.
Moottoripyörien yksittäisvalmisteiden ja muutostöiden yhteydessä olen nähnyt kovin erilaisia jigejä. Koska en itse ole oikeasti valmistanut runkoja niin olen melko jäävi miettimään sitä, onko tällainen monen jigin metodi piensarjan tekemiseen tehokkain. Ratkaisu oli yllättävä mutta konepaja osannee asiansa.
Konepaja olisi tarvinnut pelkän silhuettikuvan, 3D CAD-kuvassa on siihen tarpeeseen aivan liian paljon tietoa.
Valmistustekniikasta johtuen toimittamani 3D-kuva on konepajan tarpeisiin nähden liian raskas. Kolmiulotteinen CAD-kuva sisältää paljon dataa (kuva oikealla) ja viivaa joka liittyy objektien mallintamiseen ja pyörittelyyn nimenomaan kolmiulotteisena. Kuvasta voi tempaista minkä tahansa perspektiivin tai katselukulman ja palikat ovat aina paikallaan.
Tässä tapauksessa tuo ylimääräinen viivamössö vain haittaa ja hidastaa työtä. Kuvaa ei pajalla ole tarkoitus pyörittää kolmiulotteisena vaan riittää, että silhuetin voi projisoida vaakatasoon. Pajalta menee paljon toimistoaikaa siihen, että kuvasta siivotaan pois ylimääräiset viivat. Samalla tulee kuvaan helposti virheitä jotka edelleen hidastavat työtä.
Tästä johtuen tekaisin runkokuvat uusiksi niin, että 3D-mallin sijaan kuvassa onkin mukana vain silhuetti. Ilman perspektiiviä ja suoraan sivusta kuva näyttää siis aivan samalta kuin 3D-runko, mutta suoraan edestä katsottaessa kuva katoaa kuin ohuen ohut viiva ilmaan.
Paineilmakone vajan seinällä hihnojen varassa ja romut toisella puolella hyllyssä, läpinäkyvissä laatikoissa. Ja tässä on vasta puolet kamoista. Työkalut sentään olohuoneessa.
Tattivaaran tyhjennys on edennyt jo siihen pisteeseen, että loputkin tallin harrasteromuista on siirtymässä evakkoasunnon vajaan.
Epäilen hiukan sitä, että miten tämä harrastaminen jatkossa tällä tavalla onnistuu? Luultavasti käy niin, että uuden asunnon rakentamiseen menee niin paljon aikaa ja energiaa, että on lopulta aivan sama missä nämä kaikki romut sijaitsevat.
Toistaiseksi kuitenkin ylläpidän illuusiota siitä, että voisin ruuvailla ja nakerrella jotain evakkoasunnon hiekkapihalla. Saas nähdä miten äijän käy.
Tattivaaran tyjennys etenee romun myymisellä. Kävin vaihtamassa pari lihalaatikollista moottoripyörän osia rahaksi Walkan Swapissa:
Paluumatkalla ehdin vielä pyörähtää American Car Show '12:ssa. Rakennettujen pyörien alue oli ilahdutavan iso. Tontilla oli laajasti myös kerhojen tiskejä. Alan kauppiaista paikalla oli vain muutama harva, krääsäkauppiaita sensijaan riitti hallien kaikille reunoille.
Lisää ACS12 kuvia: www.urheilukuvat.net. ACS12 auki vielä tänään sunnuntaina ja huomenna maanantaina.
Rungonpiirtoharjoitus (juttu) eteni reilu viikko sitten siihen pisteeseen, että pääsin katselemaan ensimmäistä proto-runkoa. Ensin tuli suuri riemu, oli mahtavaa nähdä monta iltaa tietokoneen ruudulta tuijotettu runko luonnossa. Sitten meinasikin tulla itku, nääs alkumitat eivät kaikesta tarkistelusta ja vielä uudeelleen tarkistamisesta huolimatta olleet osuneet ihan kohdalleen.
Renkaan säteessä oli merkittävä virhe. Proto-rungossa oli myös pieniä eroja mittapiirrokseen nähden, sinällään harmittomia mutta tässä tapauksessa juuri väärissä paikoissa. Lopputulos oli yleisilmeeltään hiukan liian ahdas, ja olisi siinä ollut merkittävää hankaluutta myös ihan rakenteellisesti.
Siispä piti miettiä ongelmaan ratkaisu.Tavoitteena oli ratkaista ongelma seuraavin ehdoin:
Saadaa runkoon kauniit linjat, ja ehkä jopa parannetaan niitä.
Runkojigiin ei tarvitsisi tehdä isoja (lue = kalliita) muutoksia
Jo hankitut osat ja muotit kelpaisivat sellaisenaan ilman muutoksia tai pahimmassa tapauksessa romuttamista.
Ohjausgeometrian mallausta eri runkomuutoksille.
Haastetta siis kerrakseen.
Tässä huomasin, että vaikka CAD on kätevä peli piirtämiseen niin vielä kätevämpää oli tulostaa kriittiset osat mittakaavassa paperille ja leikkaa-liimata ne komponenteiksi. Osia voi sitten pyöritellä viivottimen ja ajatuksen kanssa pöydän pinnalla.
Ratkaisu, ainakin CAD-tasolla, löytyi lopulta muuttamalla yhden putken kulmaa ja kaarta sopivasti. Tällä tavalla kaarrettu putki oli itseasiassa alunperinkin suunnitelmissa mutta valmistusteknisistä syistä se jätettiin ekasta protosta pois. Lopulta konepaja kuitenkin osasikin tehdä kyseisen kaltaisen kaaren. Samassa rytäkässä selvisi, että Suomessa on ainakin viisi pajaa jotka voivat taivuttaa 40 mm putkea S-kaarelle ilman suoria osuuksia mutkien välissä.
Myös fillarin ulkonäkö koheni, ainakin allekirjoittaneen silmissä. Tietty seuraavaksi runkopaja tekee taas proton ja vasta sitten tiedämme toimiko muutos niinkuin se ruudulla toimi. Siihen asti...
Vapun kunniaksi tekaisin perheen teineille (pojalle ja itselleni) vappuhatun jeesusteipistä ja muropakkausten pahvista.
