Ajokauden nolo loppu

Kävin keskustassa hakemassa kuplan takaisin Espooseen mutta matka katkesi kesken. Paukahdus ja pamahdus lopetti ajon.

Kupla oli seissyt muutaman sateisen viikon. Heti käyntiin laittaessa se kävi ikäänkuin vajaatehoilla eikä ajessa tehoja tullut kunnolla lisää. Lopulta matka katkesi muutaman kilometrin ajon jälkeen.

Olisiko vettä tankissa tai joku muu vika?

Autoliiton plussajäsenyys maksoi taas itsensä takaisin, hinaus huoltoon kuuluu tähän palveluun.

Keula todettu hyvin toimivaksi

Nakertelin fillariin viime talvena risukeulan (Uutta keulaa sähköfillariin (4.11.2016)). Pääsin sitä koeajamaan tänä keväänä ja vielä enemmän nyt kesällä. Reilulla ajokokemuksella voin kertoa, että keula täyttää kaikki odottamani vaatimukset ulkonäöstä ajettavuuteen.

Wanha jäykkä keula oli toki tyylikäs (kuva) mutta työmatkan varrelle osuu paljon hiekkateitä ja Espoon suosimia teräviä reunakiviä jotka jättivät ranteet koville.

Lamppu tuli tässä vaiheessa kiinni kaksinkertaisen 4mm rosterilangan varaan. Tuo kiinnitys on liian heppoinen ja parempi on jo mietitty. Sen toteutus  jäänee ensi talveen.

Halusin lokasuojan ulkonäkösyistä lähelle rengasta (missä se oli ennenkin). Tämän takia lokari tuli kiinni risukeulan etujalkoihin normaalin takajalkakiinnityksen sijaan.

Ystävä hitsasi takaraudan jatkeen ja toinen hitsasi etujakoihin kiinnikkeet. Näin lokari syleilee tiukasti nakkia ja samalla toimii kuten pitääkin.

Erään peräkärryn valmistus


Erään asiakkaan fillarin peräkärryn loppuvalmistus päätyi minun talliini. Olin jo aikaisemmin tehnyt vesivanerista sille rungon (ja tietty CAD-kuvat). Projektiin osallistui monta tekijää joten vain tuo sisärunko ja sisäpuolen viimeistely jäivät minulle.

Oheisessa kuvassa kärryn runko vielä näkyvissä. Kuva on siis otettu kansiluukusta sisään katsoen. Idea oli tehdä tuohon alumiinilevystä siisti sisäosa ja täyttää ulko- ja sisäkuoren väli  uretaanilla niin, että kärry soveltuu juomien viileänä säilyttämiseen.

Tein ohuesta alumiinilevystä leikkaamalla ja taittelemalla sopivat palaset. Tietty ensin tein mallit joihin kului reilusti pahvia ja paperia saksien viuhuessa.

Keksin tehdä kärryyn pohjapropun wanhasta tiskialtaan pohjaventtiilistä. Jos vaikka korkki hukkuu niin uusi löytyy helposti.

Sininen väri tulee alumiinia suojaavasta muovikalvosta. Kun homma on valmis tuo kalvo tietenkin revitään pois.

Kuvassa sisuskalut valmiina ja uretaania vailla. Ruuvasin ja niittasin kaikki alumiinipalojen reunat ja kulmat. Tämän lisäksi vedin myös joka saumaan liiman.

Liimana käytin Bison Polymax Crystal liimaa joka on väritöntä eli läpinäkyvää. Valmistajan mukaan liiman pitäisi tiivistää alumiinia ja kestää 25 vuotta elastisena.

Lopuksi tekemäni uretaanin pursotus kärryn kuoreen oli kamala stressin paikka. Jännitystä aiheutti kaikki saumat sekä sisä- että ulkopuolella; Jos uretaani pääsisi pursuamaan ulos ns. väärästä kohtaa olisi kärryn sisus ja/tai maalaus pilalla. Tätä varten tein pohjaan muutamia ylipursuamisreikiä joiden kautta paineet pääsevät kuoresta pois.

Jos joskus teen toisen kärryn niin materiaaleihin pitää tehdä muutoksia. Itse kärryn pitää olla kevyempi ja maavaraa pitää olla hiukan lisää. Sisärunko on turha tehdä erikseen vesivanerista, koko sisä- ja ulkokuori runkoineen voisi olla alumiinia. Ja maalaus koko hommaan vasta lopuksi, muuten naarmujen varominen osia sovitellessa vie vain turhaan aikaa ja energiaa.

Kuplaan uusi akku, perusteellinen pesu sekä vahaus

Tiimi käyttää alipainekojetta jolla saadaan aerodynamiikkaa haittaava roska talteen jatkotutkimuksia varten.
Kesäautomme sai uuden akun wanhan akun antauduttua seisonnan aikana. Olisi pitänyt muistaa laittaa se ylläpitolaturiin ajoissa.

Samalla tiimi innostui imuroimaan, pesemään ja vahaamaan koko auton. Näin hienona se ei olekaan ollut moneen vuoteen.

Seuraavaksi Kupla pitää vielä käydä vuosikatsastamassa, edellisestä katsastuksesta onkin jo useampi vuosi. Ylioppilasjuhlavierailut voisi sitten reteästi ajaa ensi viikonloppuna katto ahaalla. Paitsi jos sataa.