Pikkukorjauksia, jos ne sähköhäröt nyt sitten katoaisi

Koska johdot osoittautuivat sitkeän mittailun tuloksen ehjiksi epäilen pomppivan kierrosluvun aiheuttavan sähkövian pääsyylliseksi joko (a) toisella tarkastuskerralla käteen hajonnutta latauksen pääsulaketta tai (b) lataussäätimen ja staattorin välisen liittimen tuloa tiensä päähän.

Kumpi tahansa onkaan syyllinen, niin ostin samantien uuden lataussäätimen koska valitettavasti noita laturin liittimiä ei saa ostaa erikseen.


Samalla kun ähräilin uutta säädintä paikalleen niin huomasin, että akun kestolaturin merkkivalo oli mennyt punaiseksi. Se tarkoitaa sitä, että laturin mielestä myös akku olisi sökö. Kaapeleiden heiluttelulla laturi vaihtoi mielipidettä. Uuden akun hankinta taitaa mennä sitten samaan konkurssiin joten kuvailin samantien akun mitat muistiin. Mulla kun sattuu oleen kamerakännykkä taskussa lähes aina.


Vappuaattonaattona ja vappuaattona pääsee sitten taas pärryyttämään naapureille punanenät. Niin, ja nyt olisi myynnissä melko hyvä ja täysin toimiva käytetty lataussäädin hiukan haperoituneella liittimellä sekä kohta myös akku.

Motoristi autonäyttelyssä

Kävinpähän taas katselmoimassa American Car Show '11 tarjonnan. Vaikka kyseessä on nimensä mukaisesti Ameriikan Autonäytely niin vuosi vuodelta rakennettujen prätkien alue on kasvanut. Tässä kuvia muutamista säväyttäneistä pyöristä jotka ovat samalla myös tämän kevään uusia tuttavuuksia, ainakin allekirjoitaneelle:



Jep. Hetken harkitsin otsikoksi myös 'Hetero kävi messuilla'... Lisäkuvia ja suuremmat versiot osoitteesta: http://urheilu.kuvat.fi/kuvat/Messukuvat/American+Car+Show+2011/

Ongelma tiedossa, syytä haetaan...

Vian etsintä alkoi täältä. Tulpissa ei ollut vikaa.

Pyörijän teippaus ja anturit olivat myös kunnossa, ei vikaa täälläkään.

Akku vielä epäilyttää, se on kuitenkin jo neljä vuotta vanha... Huomaa muuten, että se nippusideviritys ei sitten ollut kesään asti voimassa.
Kuten tuossa hiljakkoin kirjoittellessani arvailin, niin syypää koneen kuolemaan on se sama MS:n torakka jonka kanssa oli viime kesänäkin ongelmia.

Repe kertoi, että MS:n sisällä se on ainoa komponentti, joka ottaa suodattamatonta virtaa HD:n sähköjärjestelmästä. Jos systeemissä on virtapiikki niin palikka kärähtää. Mulla on siis seuraavana haussa virtapiikin aiheuttaja ja sitä varten kokonainen joukko näitä torakoita pöydällä odottelemassa. Terkkuja PartCo:lle.

Nyt pitää siis kaivella esiin syypää sille, että latauksessa on virtapiikkejä. Jos akku on hetkenkin irti systeemistä pääsee latausvirta karkuun taivaisiin. Akun plussa- ja miinuskaapeloinnista siis lähdetään.

Myös staattorin ja lataussäätimen välinen liitin on melko kulunut ja Matti tekikin siihen viime talvena jousen. Sinne voisin juotella ensihätään hiukan lisää tavaraa niin, että kontakti on varmasti kunnollinen. Samalla voin mitata staattorin tuoton ja lataussäätimen sielun elämää.

Näillä luulisi selviävän pääsiäisestä. Ja jos joku kyselee tuosta Bilteman akusta, niin se on pelannut ainakin tähän asti hyvin. Ostin akun neljä vuotta sitten joten se on myös yksi epäilyksen kohde.

Kevätsäätöä naapureiden iloksi

ADHD saapui eilen illalla kotiin Espooseen ja pääsin aloittamaan uuden ruiskukartan säätämisen samantien. Kone pätkähti tulille uusilla asetuksilla ilman ongelmia ( Kierroslukutiedon korjaaminen ’for good’ (13.4.2011)). Uusi ruiskukartta tarvitaan nyt kun pyörä on taas ahdinkannassa. Säätämisen iloa ei valitettavasti ja naapuruston riemuksi kestänyt pitkään ennen kuin peli mykkeni täysin. Iltakin painoi siihen päälle joten lähipäivinä pitää tutkia mykistymisen syytä.

Rohkea motoristi olisi yrittänyt Tampereelta kotiin Espooseen ajamista. Ja olisi päässyt pari kilometriä.

Säätäjä sääsi säädettävää. Säälittävä lopputulos, ekalle illalle. Kuva (c) Matti T.

Oireita: TunerStudio ja Squirt-boksi saa järkeviä lukuja startilla pyörittäessä, bensapumppu käy normaalisti hetken kun laittaa virrat päälle, koneesta ei kuulunut ylimääräisiä ääniä tai pamahduksia viimeisen sammumisen yhteydessä, startti imaisee akun voltit 6v asti, muuten normaalit ~12v. Kone ei edes lupaa vaan on täysin mykkä, kuitenkin samoilla asetuksilla pääsin jo hetki sitten säätämään useammankin kierrosalueen karttaa.

Mahdollisia vikakohteita tarkistusjärjestyksessä: Tulpat saattoivat pimetä pielessä olevien seosten kanssa räplätessä. Toisaalta, se sama MegaSquirtin torakka jonka kanssa jäin pariin otteeseen tielle saattoi ottaa itseensä matalista startttausjännitteistä. Toisaalta, tuskin se se on koska bensapumpu pyörähtää ainakin virtojen päällle laiton yhteydessä. Ahtimen paineputkesta voisi varmistaa ahdon toiminnan, vaikka en uskokaan nyt mekaaniseen vikaan. Hommaa hankaloittaa myös se, että jostain syystä lambdanäyttö on ollut koko ajan kokonaan poissa pelistä.

Lisää myöhemmin, tällä samalla kanavalla...

Liikenneturvallisuusargumentin suhteeton väärinkäyttö

Näyttää siltä, että ympäristö- ja liikenneturvallisuusargumentein voidaan ajaa eteenpäin lähes mitä tahansa asiaa. On aivan sama onko asiaansa ajavalla osapuolella käytössään mitään tilastoja tai väitettä oikeasti tukevaa faktaa, kunhan väitös vain kuulostaa populistiselta ja oikealta sekä tulee ns. luotettavasta lähteestä. Silloin se menee läpi mediassa ilman mitään lähdekritiikkiä ja lopulta saavuttaa eräänlaisen kollektiivisen totuuden tason jonka läpi on lähes mahdotonta puskea millään faktoilla varustettuna.

Viime vuosina moottoripyörien vuosikatsastusta sekä tehon noston, muun muuntelun ja ns. choppereiden ja jäykkäperien kieltoa on yritetty ajaa ympäristö- ja turvallisuusargumenttien avulla. Todellisuudessa nämä argumentit ja tavoitteet eivät liity ajettuun hankkeesen vaan luovat enemmänkin muodikasta mielikuvaa jonkin hyvän edistämisestä. Asiaa on kuitenkin toistettu niin paljon eri medioissa, että tämän edellisen virkkeen lukeminen voi aiheuttaa monelle suurta närkästystä ja mielipahaa.

Kaikki nämä mainitut hankkeet on ainakin toistaiseksi kaadettu oikeiden faktojen ja oikean perspektiivin avulla. Riittää kun kysyy niitä todellisia ympäristö- tai onnettomuustilastoja joihin nämä pseudoargumentit nojaavat. Samalla voi itse kaivaa esiin Suomalaiset, Ruotsalaiset, Norjalaiset, Saksalaiset, Englantilaiset ja puolenkymmentä muuta tilastoa liikenteen päästöistä ja loukkaantumisiin ja kuolemiin johtaneista onnettomuuksista vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta.

Määrättyjen toimien seurausten ja kustannusten pitää olla kohtuullisessa suhteessa tavoitteisiin nähden. Pitää myös kysyä, saavutettaisiinko samalla kustannuksella jollain toisella toimenpiteellä parempia tuloksia?

Ainoa tutkimus (MAIDS) jonka mukaan rakentelulla ja onnettomuuksilla saattaa olla jokin yhteys on valmistajien teettämä. MAIDSissa tutkittiin muun ohella moottoripyörätyyppien onnettomuusfrekvenssiä. Tyyppiluokittelu oli suoraan jostain OECD:n tai vastaavan putiikin kansiosta lukuun ottamatta yhtä omaa luokkaa: "modified conventional street". Nimenomaan tämän luokan onnettomuustiheys todettiin jonkin verran suhteellisesti suuremmaksi kuin muiden. Mitkä tekniset tekijät sitten vaikuttivat nimenomaan tämän luokan onnettomuusalttiuteen - sitä ei missään mainita. Onnettomuuksien tekniikkaan liittyvät syyt olivat samoja kaikissa luokissa: renkaat ja jarrut.

Toisaalta yksi muista MAIDS:in luokista oli "chopper". Tämän luokan onnettomuusalttius oli hiukan pienempi kuin sen suhteellinen osuus populaatiosta (kuten on muissakin tutkimuksissa).

Tiedossani olevien tilastotutkimusten perusteella moottoripyörien rakenteellisilla tai rakenteen muuttamisella ei yksinkertaisesti ole löydettävissä yhteyttä onnettomuuksiin. Tutkimuksissa esiin nousevat teknisinä ongelmina vain renkaat, niiden ilmanpaineet ja jarrut. Sen sijaan kuskin asenteella ja onnettomuusalttiudella on paljonkin yhteyttä. Asenteita tai rengaspaineita ei voida muuttaa kieltämällä minivilkut tai määräämällä pakollinen vuosikatsastus. Renkaita ja jarrupalojakin tuppaa enemmän ajavilla kulumaan useampi pari ajokaudessa. Asenteiden muuttamiseen tarvitaan muita työkaluja.

Tämän lisäksi moottoripyörien päästöt edustavat päästölajista riippuen promillesta muutaman prosenttiin kaikkista tieliikenteen päästöistä (VTT/LIISA). Ja muunneltujen tai itse valmistettujen moottoripyörien päästöt ovat mitätön murto-osa kaikkien moottoripyörien päästöistä. Suhteellisuusperiaatetta kustannusten ja hyötyjen vertailusta pitäisi noudattaa näissäkin asioissa.

Kierroslukutiedon korjaaminen ’for good’

Mulla on ollut ongelmia hyvälaatuisen kierroslukutiedon hankkimisen kanssa. Kierroslukutieto on ’likaista’ rpm:n pomppiessa säätöläppärin näytöllä noin 5 Hz taajuudella muutamia satoja kierroksien verran. Tämä on sitten osaltaan on aiheutanut kaikenlaisia hankaluuksia säätämisen kanssa.

Teipattu pyörijä kampuran päässä, sytkälevyn alla. Anturit pilkistävät levyn takapuolelta esiin.
Ylempänä HD:n oma alkuperäinen tunnistin, alempana Repen lisäke
Aluksi kierroslukutieto otettiin puolan johdosta, ja kun sen kanssa tuli tätä rpm:n hyppimistä teki Repe digitaalisen valoanturiin pohjaavan kierrosluvun lukijan. Tämä uutuus sijoitettiin suoraan alkuperäisen systytysanturin viereen ja myös sen kanssa oli aluksi kaikenlaisia hankaluuksia (Anturin pimeä päivä (10.6.2010) ja Rundianturiseikkailu ja omituiset voltit (10.2.2010)).Se ei myöskään korjannut ongelmaa ilmnan muita muutoksia.

Se tästä viritelystä kuitenkin selvisi, että käyttämäni MS1 Gibbo & Bowling ei osaa tavallisella CPU:lla tai edes extrakoodin kanssa laskea 45-asteen v2-koneen kierroslukua oikein. Toisaalta, lukemat oli kuitenkin sen verran hehtaarilla oikein, että pyörän sai sitkeästi hinkkaamalla mukavasti toimiviin säätöihin.

Alkuperäinen HD:n sytkäanturi perustuu magneettisuuteen. Valoanturin käytön kanssa oli jo alusta pitäen ajatuksena mahdollisuus teipata jälkimmäinen pyörijän rei-istä umpeen. Nyt kun peli oli talvella sopivasti levällään niin alumiiniteippi pujahti (ekojen koekäynnistysten jälkeen) jälkimmäiseen reikään vaivatta. Samalla tein TunerStudiolla MegaSquirttiin seuraavat konfiguraatiot: Kone kaksimukisesta even fire yksipyttyiseksi ja suuttimien staging simultaneously.

Kuvat (c) Matti T 2010

Hihnavedon yksityiskohtia

Enska levällään. Tässä näkyy hyvin jo vaihdettu uudemman vuosimallin vaihteiston spooriakseli. Pyörän vuosimalli on sellainen, että alkuperäinen vaihteiston ja kytkimen kiinnitys tulee kiila-akselilla ja tämä kyseinen kohta poiki jo kerran. Vaihdoimma siis varuiksi uudemman mallin ja paremmin kesävän spooriakselin tilalle. Samalla tuli uudet hihnapyörät hiukan helpommiksi löytää koska näitä spooriakselisia on tehty paljon enemmän.
Ahtimen akselin ja vetohihnapyörien tukilaakerlevy. Kuvassa mukana myös shimmilevyt omaksi muistutukseksi, että mikä levy kuuluu mihinkin väliin? Levy on umpialumiiniplootusta tehty ja todella tukevan oloinen. Toivottavasti se myös kestää. Itse veikkaan heikoimmaksi lenkiksi itse hihnaa...
Hihnapyörästö suurinpiirtein paikallaan ennen tukilaakerilevyä. Tästä näkee hyvin hihnan kierron. Ahdin on alinna keskellä olevan pyörän takana. Olisin halunnut hihnan tarkalla mitalla ilman ylintä hihnapyörää mutta kaksipuoleisia, 8mm hammasjaolla olevia yhden hampaan tarkkuudella tilattavia hihnoja ei saa, ellei niitä tilaa samantien 'kiinalaisen tehtaan tuotannon verran' varastoon. Piti siis tilata 'sopiva' listalta. Jos jollakulla on parempia hihnantilaustietoja niin kerro siitä!
Läheltä liippaa. Väliä on kuitenkin ainakin melkein milli joten ei tuon pitäisi ottaa edes lämmetessään kiinni. <kop><kop>
Enska kasassa juuri ennen ekaa koeakäyttöä.