Savagen kytkimen vaihto

Porkkanasorvin kytkin on luistanut säädöt tapissa jo muutaman kesän ajan. Oli siis aika vaihtaa kitkalevyt. Koneen oikean puolen kytkinkoppa lähtee irti ottamalla ensin pakoputki (3 mutteria) ja sitten jalkatappi (2 mutteria) sivuun. Koppaa irroitellessa sieltä lirahtaa jonkin verran öljyä vaikka ne onkin jo laskettu koneesta pois. Huoltomanuaaleissa käsketään irroittamaan myös öljynsuodatin mutta se on tässä hommassa tarpeetonta. Sen sijaan kytkimen vaijerista ei puhuta ainakaan Clymerissä mitään mutta se kannattaa irroitaa alapäästään eli kopan kyljen vivusta jo tässä vaiheessa.

Itse kytkimen purkaminen alkaa painelevyn ja kytkimen jousien irroittamisella (kuvassa jo napattu pois). Painelevy otetaan irti hiljalleen jokaista 4 ruuvia avaamalla niin, että kytkimen jouset eivät paina levyä kieroksi.

Ennen painelevyn poistamista keskeltä kannattaa huomata ottaa talteen muutaman sentin  mittainen reaktiotanko, ettei sitä sitten tarvitse kontaten etsiskellä pitkin tallia.

Pakka lähtee irti avaamalla sitä keskeltä kiinni pitävä 32mm mutteri (kuvassa paikallaan). Musu on lukittu asentoonsa prikalla jonka kulma on taitetty mutterin kylkeä vasten, tuo prikan reuna täytyy lyödä tuurnalla auki ennen mutterin avaamista.

Kun kytkinpakka on irroitetty pyörästä se kannattaa avata ja kasata samantien. Näin kytkimen kitkalevyt tulee vaihdettua oikeassa järjestyksessä uusiin. Jotkut suosittelevat levyjen uittamista öljyssä tässä vaiheessa niin, että ne tulee primeroitua näin asennusvaiheessa.

Kun levyt on vaihdettu ja pakka kasattu niin sen voi työntää takaisin paikalleen akseliin. Huomaa että siellä oli akselissa pakan alla spaceri jolla pakan paikka akselilla muiden rattaiden suhteen tulee kohdalleen.

Sitten vain romut kiinni käänteisessä järjestyksessä. Pakan päämutteri tulee 50-70 Nm kireyteen. Käytin wanhan lukkoprikan uudelleen ja taitoin siitä vaan toisesta kohtaa uuden sivun. Hetken pähkäilyn jälkeen papukaijapihdit näyttivät olevan tuohon taittohommaan paras työkalu.

Painelevy kiinnitetään hiljalleen ympyrässä sen neljää mutteria kiristämällä kunnes ne ovat sormikireydessä. Lopulta niihin tulee 11-13 Nm momentti. Muista työntää reaktiotanko paikalleen tässä välissä.

Koneen posken paikalleen laitossa ei ole mitään ihmeellistä, kaksi ruuveista on pidempiä ja kolmessa on erillinen tiiviste. Nuo viisi pulttia pitää siis osata laittaa oikeisiin reikiin. Helpottaa toki jos huomasi merkitä ne jo irroitusvaiheessa (kai luit koko jutun ensin).

Ennen ruuvailua skrabasin partakoneen terällä kopan ja lohkon välisestä tasopinnasta wanhan paperitiivisteen jämät pois. Koska uutta tiivistettä ei ollut hyllyssä ja  oli sunnuntai laitoin tuohon tiivisteeksi putkesta tasosilkkaa (kuvassa).  

En löytänyt noille posken pulteille manuaalista oikeaa monettia. Ne olivat avatessa melko löysällä joten vedin ne 13 Nm kireyteen, se kun oli valmiiksi avaimessa painelevyn jäljiltä.

Silkan kuivuttua pääsen huomenna siivoamaan ulkopuolen purseet pois, lisäämään öljyt koneeseen ja sitten vain ajelemaan.

Ei niin vapaaehtoinen välihuolto porkkanasorviin

Savageen eli kaverien kesken porkkanasorviin tuli ajaessa vikaa. Pätkii, ei ota kierroksia, paukkuu putkessa ja nykii. Kuullostaa laihalta seokselta joten tutkin imusarjaa ja kaasaria.

Toinen imusarjan pulteista olikin irronnut. Hiukan onnekkaasti se oli jäänyt roikkumaan reikäänsä kaasaria vasten (kuvassa).

Bensat pois, tankki pois, kaasari irti. Kuvaus imuventtiilien päälle. Siistiä on, ainakin imupuolen venttiilivaren kumit on kunnossa. Mutta eipä pyörä juuri syö öljyä joten tässä ei yllätyksiä.

Kaasarille en tässä yhteydessä tehnyt mitään, paitsi pesin ultraäänipesurissa kriittiset osat ja suuttimet. Kun nyt oli kamat sopivasti irti.

Tulppa ja koneen yläpää muutenkin on Savagessa hankalassa paikassa. Samalla kun tankki oli irti tarkistin venttiilien välykset ja vaihdoin tulpan.

Nyt vaan kovaa ajoa.

Sateessa ilman hanskoja

Eilen ajellessani ja väistellessäni ukkospilviä näkyi pikkuteillä paljon muita motoristeja. Panin merkille, että moni vastaantulija morjesti paljaalla kädellä.

Aurinkopaikassa tässä ei liene mitään ihmeellistä mutta jouduin painamaan läpi myös muutamasta ukkoskuurosta. Ihmetyksekseni myös siellä tuli vastaan motoristeja paljain käsin.

WTF? Siis eikö porukka pakkaa edes mukaan ajohanskoja? Kelissä missä ukkosia pyörii pitkin horisonttia ja sadetutkassa kulkee kirkkaan pinkkejä pisteitä koko Etelä-Suomen päällä?

Itse opin jo 16-vuotiaana, että sateella sormet jäätyvät ja jäätyneillä sormilla on tuskaista jarrutella tai käyttää kytkintä. Nykyään mulla rupeaa sormien niveliä kivistämään jo pelkkä ajatuskin sateessa ilman hanskoja (ja kahvalämppäreitä) ajaminen.

Rakas naapuri, joka kaadoit pyöräni...

Kiitos sinulle rakas naapurini, joka kaadoit moottoripyörän keittiön ikkunamme edessä. Oli ilahdutavaa huomata pyörän penkin rungon olevan halki. Muita vaurioita en kyllä huomannut. Samoin oli mukavaa kun suoraselkäisesti et jättänyt mitään tietoa kaadosta.

Tässä tuli muuten samantien havaittua melko konkreettisesti tällaisen cabriolet-tallin  puutteet. Mainittakoon mm. seinien ja kaikenlaisten näkemäesteiden puute.

Jos haluat myös jatkossa olla känniääliö niin lisäsin vaikeusasteta projektillesi käyttämällä tavallista fillarin lukkoa järeämpää Abusin mp-lukkoa. Sitä saa nirhata hohtimilla muutaman minuutin ajan.

Kaatoa tai kuivia tyyppejä se toki ei estä. Uskoakseni tällainen näkyvä lukko vaikuttaa motivaatioakselilla kuitenkin hyvin merkittävästi.

Marjoniementien ajelu

Marjoniementie on aivan mökkimme lähellä. Tie on kuin suunniteltu moottoripyöräilyyn, siellä saa väistellä omaa takavaloaan. On tiellä muutakin tapahtunut. Tällä kertaa otin mukaan kameran ja höyläsin tien päästä päähän useaan kertaan niin, että sain useamman yhdensuuntaisen ajon filmiä varten. Pitää olla harrastus.

Samaan yhteyteen kiitokset Nesteelle siellä Marjoniementien päässä. Antoivat bensaa luotolla kun lompakko olikin nahkapöksyjen taskun sijaan mökillä shortsien taskussa. Tuli siis taloudellisen pakon alla ajettua tuo tie vielä kertaalleen.

Kalkkisten päässä on ensin noin 6 km hiekkatietä, sitten 5 km huonokuntoista asfalttia ja sitten tuo reilu 10 km unelmapätkä. Videon alkupätkään osuu myös harvinainen luontoilmiö.

Suora linkki videoon: http://www.youtube.com/watch?v=urcjv5y1ahU

Mökkireissulta ajelufiiliksiä

Porkkanasorvin öljynvaihto

Pääsin kokeilemaan uutta rakennusajan 'autotallia' kun vaihdoin öljyt Savageen. Hyvin se näyttää ondaavan vajan ja hiekkapihan varassakin.

Itse öljynvaihdosta ei ole juuri kerrottavaa, paitsi että siihen meni ehkä kymmenen minuuttia. Sensijaan samalla löytyi pyörästä useampikin löysä ruuvi sekä omituinen pakoputken kiinnitys jonka korjasin.

Joku edellinen omistaja oli laittanut rökärin kumiripustuksen kumin kyllä paikoilleen, mutta unohtanut siitä sen elintärkeän putkenpätkän jonka varaan systeemi kiristyy. Onneksi miljoonalaatikosta sattui löytymään juuri oikean kokoinen kumipusla jonka vaihdoin rikotun tilalle.

Risa kumiripustus sekä miljoonalaatikosta löytynyt, sattumalta sopiva korvaava osa.