Valtava varainsiirto kuluttajilta vakuutusyhtiöille

Vika ajelu ennen pakkovakuutuksia

Lainsäädäntö muuttuu viikon päästä 1.6.2024 niin, että sähköpolkupyörille ja muillekin kevyille sähköajoneuvoille, esim scuuteille tulee pakolliseksi liikennevakuutus. Pakko ei tosin koske pyöriä joiden moottori kytkeytyy pois 25kmh nopeudessa ja joka ei toimi ilman polkemista.

Selvittelin vakuutusten hintoja meidän kahdelle Harrison -pyörälle viidestä eri yhtiöstä. Hinnat oli 79,- € ja 450,- € välissä, per vuosi ja per pyörä. Meille siis vuosittain lisäkulu jotain 160,- ja 900,- € välissä.

Tässä on tainnut jäädä kuluttajien edunvalvonta tekemättä, tai tällä alueella ei ole ketään kuka valvoisi kuluttajien etua. 

Muutenkin tuo tuntuu nyt ainakin aluksi olevan melkoinen villli länsi. Osa yhtiöistä on hinnoitellut tuotteensa niin, ettei kukaan hölmö niitä vain ostaisi. Osalla ei saa edes tarjousta ilman runkonumeroja (mites vaikka omavalmisteet?), osalla samaan laariin menee ihan kaikki kevytajoneuvot, osa tulkitsee yli 25km/h kulkevat fillarit mopoiksi ja yksi sanoi suoraan että ei me haluta tätä myydä (saako edes kieltäytyä jos se on lakisääteinen pakollinen?). 

Kukaan ei oikein osannut sanoa, voiko vakuutuksen irtisanoa talveksi? Pyörää ei kuitenkaan voi laittaa "seisontaan" koska Trafi hallitsee rekisteröityjen ajoneuvojen liikennekäytöstä poistoja. Paitsi että mulla on itselläni If:stä prätkälle wanha vakuutus jossa kuitenkin on tuo seisotuskäytäntö.

Ihme, että en ole bongannut mediasta tästä paljoakaan porinaa. Olenko vain ollut sokea vai eikä valtamedia ole hogannut tätä sekasotkua vielä?
 

ITS:n uudet vaatteet - Kilometrivero

twitter.com/petterij

En ole pitkään aikaan kirjoittanut ITS:stä, viimeksi näemmä marraskuussa vuonna 2014 (tag: <ITS>).  Kaikki nämä vuodet se on kuitekin pyörinyt tuossa taustalla takaraivossa.

Ajattelin tässä välissä, että GDPR sulkisi tämän hankkeen. Toki veroa voisi kerätä myös GDPR-yhteensopivasti (ks Miten ITS-järjestelmä toimii? (24.1.2014)) mutta siihen ei teknologiatoimittajilla ja hankeporukalla tunnu edelleenkään olevan kiinnostusta. Kaikkien ajoneuvojen (ja kuskien) reaaliaikainen paikkatieto kun on liian houkutteleva hunajapurkki.

Joku päivä  meille tulee jokin liikkumiseen perustuva uusi lisävero, joka sopii myös sähköajoneuvoille. Se on joku uusi verotusmuoto, jolla paikataan putoavaa bensan ja dieselin verotuloa. Johtava kandidaatti on valitettavasti ITS-pohjainen kilometrivero.

Onneksi en enään ole mukana aktiivisessa edunvalvonnassa, verenpainehan tässä nousisi.

HBS15 ja iho kärysi

Kuva (c) Sari Hakala / Urheilukuvat.net

Kävin polttamassa nenäni, otsani, niskani  ja käsivarteni HBS15:ssa. Mukavaa oli.

Voittajat: http://www.bajahill.net/2015/06/helsinki-bike-show-15-helteisella.html

Kuvia: http://www.urheilukuvat.net/Show/2015-Helsinki-Bike-Show/

Video palkintojenjaosta: https://www.youtube.com/watch?v=XiD42YwyYrU

HBS15 ensi lauantaina 13.6 kello 11-16:00

Kaikkea tietoa käytetään väärin #3

Iltalehti tänään: Siviilipalvelustaan poliisilaitoksella suorittanut mies tarkasteli luvatta kymmeniä rikos- ja muita ilmoituksia poliisin tietojärjestelmästä. <snip> Mies jäi kiinni, kun hän erehtyi rehvastelemaan tiedoillaan jollekin urkintansa kohteeksi joutuneista henkilöistä.

Siis eikö tuosta olisi jäänyt mitenkään kiinni jos kaveri olisi älynnyt pitää päänsä kiinni?

Toistetaan taas: Kaikkeen kerättyyn tietoon pätee aina muutama nyrkkisääntö: 1) Kerättyä tietoa ei varmuudella saa koskaan pois ja 2) kerätylle tiedolle kaikkein houkuttelevin ja todennäköisin ensimmäinen käyttö on tiedon väärinkäyttö.

Edellinen ja yhä melko tuore kirjoitus samasta aiheesta 18.7.2014.

Prenikka nahkaliiviin

Sain moottoripyöräilyn eteen tehdystä työstä kiitoksena SMOTOn kultaisen prenikan. Samassa seurassa olivat myös Juha Liesilinna, Liisa Leino, Marja Suominen, Simo Ruuska, Sirpa Heiskanen ja Teemu Lindfors.

Omalla kohdallani perusteluissa kerrottiin seuraavaa:

Sylinteri, venttiili ja roottori, aktiivinen kontaktiorganisaattori ja ideamoottori. Rakentaa fillarista pillarin ja it:stä mp:n. Tehnyt mittavan uran lainsäädännön, testien, mittausten ja muutosten parissa Smoton hyväksi. Mr. Keep the wheels spinning!

Taustaa: http://www.smoto.fi/?p=2117 sekä muutamia juttujani aiheesta: http://www.bajahill.net/search/label/edunvalvonta

Kaikkea kerättyä tietoa käytetään väärin

Savon Sanomat uutisoi viime viikolla: Henkilötietoja urkittu kaikista rekistereistä (10.7.2014). Uutisen mukaan kaikilla viranomaisaloilla, potilastiedoista verotietoihin ja Kelan tiedoista rikosrekistereihin on tullut tuomioita henkilörekisterien väärästä käyttöstä. 

Kirjoitelin ITS:n tiimoilta jo aikaa sitten (23.11.2011): Kaikkeen kerättyyn tietoon pätee aina muutama nyrkkisääntö: 1) Kerättyä tietoa ei varmuudella saa koskaan pois ja 2) kerätylle tiedolle kaikkein houkuttelevin ja todennäköisin ensimmäinen käyttö on tiedon väärinkäyttö.

FEMA kyselee motoristeilta ITS-mielipiteitä

FEMA (The Federation of European Motorcyclists’ Associations) järjestää yhdessä EU-komission kanssa motoristien turvallisuutta kartoittavan, koko Euroopan laajuisen kyselyn. Tällä kertaa kyselyvuorossa ovat älyliikennejärjestelmät ja moottoripyöräturvallisuus.

Valitettavasti kyselyssä ei ole satellittiseurannnasta juuri mitään. Siihen kannattaa silti vastata, paljon muuta ITS-huttua on jo putkessa.

Vastaa kyselyyn osoitteessa:  http://www.fema-online.eu/riderscan/-Intelligent-Transport-Systems-

Paikkatietoon pohjautuva verotuksenne saapui

Todellinen kuvakaappaus hölkkkälenkiltä paljastaa tekniikan heikkoja puolia.

Vedin Tampereen keskustassa parin kilometrin lenkin. Maksanee 3,3 sentin km-verolla alle kymmenen senttiä.

Verottaja:  Ajoneuvonne paikkatietoon perustuva verotus on valmistunut. Verotamme teitä 3,3 senttiä kilometriltä ajamanne 33,9 km mukaisesti, yhteensä siis 1,1187 €.

Poliisi: Sormenjälki... eikun ajoneuvorekisteristä rikosehkäisylain mukaan saamamme tiedon perusteella olette ajanut  1922 km/h nopeudella Tampereelta Roineelle. Tämän lisäksi olette rikkonut törkeästi maastoliikennelakia sekä ajaneet uimarannalla. Tämä tekee yhteensä 1362 päiväsakkoa mikä tuloillanne vastaa...

---

Tämä ja toinen juttu BH:ssa: Loppuraportti GPS-seurantaan perustuvasta liikenteen veromallista (16.12.2013)

Kansalaisaloite isoveljeä vastaan

ITS on poikinut uuden kansalaisaloitteen. Viime aikojen NSA- ja urkintauutisoinnin siivellä autojen satelliittiseuranta tuntuu pisaralta meressä. Asia on kuitenkin yksityisyyden suojan, demokratian ja kansalaisten vapauden ytimessä. Kansalaisaloitteen pääasiallinen sisältö:

Allekirjoita aloite osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/608

Satelliittipaikannusta on esitetty yhdeksi keinoksi auto- ja ajoneuvoverotuksen uudistamisessa. Verot ovat mahdollista kerätä ilman että luovuttaisimme pois vapauden liikkua ilman seurantaa.

Ihmisten liikkumisen seuranta satelliittipaikannuksen avulla ei kuulu avoimeen yhteiskuntaan eikä oikeusvaltion periaatteisiin.
Mahdollisuus liikkua vapaasti ilman seurantaa on oikeus, jota ei pidä luovuttaa pois autoverouudistuksen yhteydessä tai missään muussakaan yhteydessä.

Kansalaisten mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen ilman viranomaisseurantaa tulee säilyttää ja ihmisten liikkumisen seurantaan tarkoitettua järjestelmää ei saa rakentaa.

Lisää: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/608

Nettiadressit eivät yleensä auta muuhun kuin allekirjoittajien omaan tuntoon osastolla 'tulipa tehtyä jotakin'. Kansalaisaloite on ainakin teoriassa toista maata, sillä on säädetty tarkoitus ja läpi menneet aloittteet on pakko ainakin käsitellä eduskunnassa.

Tasa-arvo ei ole järkiperäinen argumentti rajoituksille ja maksuille

Autoliiton Helsingin osaston liikennetoimikunnan sivuilta nousi tänään mediaan satiiri polkupyörien lisämaksuista, tasa-arvon nimissä. Lööppilehdistöltä (IS) meni vitsi ilmeisen tarkoituksellisesti ohi. Valitettavasti tässä käy vielä niin, että joku mediaa tavaava virkaluupää ottaa ehdotukset tosissaan ja luulee, että Autoliitto oikeasti ajaa autoilijoiden kokemaa kurjuutta ja kustannuksia kaikille.

Erilaisten pakkojen ja rajoitusten pitää perustua hyöty-kustannus –ajatteluun.

Samalla tasa-arvon argumentilla, tai emotionaalisella ja yhtä epäoleellisella ja kollektiivisen rangaistusmentaliteetin logiikalla on viime vuosina ajettu ihan oikeastikin vakavia ja kalliita hankkeita.

Erilaisten pakkojen ja rajoitusten pitää perustua hyöty-kustannus –ajatteluun tai vastaaviin faktoihin esitetyn ongelmahypoteesin ja ehdotetun korjaavan toimenpiteen välisestä suhteesta.

Rajoituksissa tai pakollisissa maksuissa tasa-arvo ei ole järkiperäinen argumentti

Hiljakkoin mm. moottoripyörien vuosikatsastusta on ajettu pakolliseksi 'koska katsastuspakko on autoillekin ja motskareista tulee kova äänikin ja siten ne ansaitsevat sen'. Katsastus siis yleisesti koetaan rangaistukseksi eikä sillä tässä logiikassa näytä olevan väliä, onko ehdotetulla toimenpiteellä oikeasti jokin positiivinen tahi korjaava vaikutus esittyyn ongelmaan (tässä meteli).

Rajoituksissa tai pakollisissa veroluontoisissa kustannuksissa tasa-arvo tai kollektiivinen rangaistus ei ylipäätään ole järkiperäinen argumentti. Tässä yhteydessä tasa-arvo on vahvasti tunnepohjainen ja yleensä se oikeasti ajaa kurjuuden tasapäistämistä yhteisen masentuneisuuden nimissä eikä edes pyri korjaaman tilannetta.

Äänestämisen ja vaikuttamisen vaikeus

Kirjoittelin tällä viikolla parikin artikkelia moottoripyörien katsastuspakosta (Täysistunto äänesti katsastuspakon takaisin (3.7.2013) ja Katsastusasian äänestykset kummastuttavat motoristeja (4.7.2013)). Erityisesti tuon jälkimmäisen kanssa meinasi tulla pahanlaatuinen pykälä-ähky.

EU:n parlamentin sivuilla on kaikki mahdollinen ja mahdoton tieto. Sen ymmärtäminen ja jäsentäminen vaatii melko paljon keskittymistä ja perustietoa parlamentin toimintatavasta ja dokumenttien muodoista.

Esimerkiksi tämän katsastusasian äänestystulokset ovat yhdessä dokumentissa, äänestettävät kohdat ja käsitellyt asiat toisessa dokumentissa (jonka otsikko loogisesti viittaa perävaunuihin) ja valmisteludokumentit vielä kolmannessa pinossa. Äänestystapoja on kaksi joista vain toisesta voi selvittää kuka paineli mitäkin nappia. Kaikki teksti on kiemuraista lakimongerrusta ja keskustelussa vilisee termejä komissiosta, neuvostosta, tarkistuksista, artikloista, istunnosta ja valiokunnasta. Prosessikuvauskin on sekava ja pitkä.

Vaikuttaminen edellyttää keskittymistä ja pienikin nukahtaminen kriittisessä kohdassa voi kääntää halutun tuloksen päälaelleen. Katsastuspakkoasiassa peräkkäisissä äänestyksissä on ensin äänestetty pakon poistamisen hyväksymisestä jossa siis 'kyllä' ääni hyväksyy katsastuspakon poiston ja 'ei' ääni ei hyväksy poistoa. 'Ei' äänet voittivat. Seuraavassa äänestyksessä lähes samasta asiasta on äänestetty mutta päinvastoin; 'kyllä' ääni haluaa katsastuspakkoa mutta 'ei' ääni ei halua katsastuspakkoa. 

Katsastuspakon vastustajan olisi siis loogisesti ensin pitänyt äänestää 'kyllä' ja sitten 'ei'.

Kulmakarvoja kohottaa näiden tapausten perättäiset äänestystulokset. Kyllä-ääniä on tullut ensin 354 ja sitten 364 ja ei-ääniä kummassakin tapauksessa 322. Ovatko kaikki MEPit olleet hereillä ja huomanneet että ensin 'ei' on kyllä ja 'kyllä' on ei ja sitten 'kyllä' on kyllä ja 'ei' on ei...? Kuinka paljon tällainen koukerointi vaikuttaa oikeasti äänestystuloksiin vai onko se niin tuttua edustajille, että asiassa menee sekaisin vain toimittajat ja me maallikot...

HBS13 Hietsussa Taivalsaaren kentällä ensi lauantaina

Ameriikassa osataan - Motorcycles OK

Ameriikassa joukoliikennekaistat on merkitty tien pintaan timantin muotoisilla tiemaalauksilla. Kaistoilla saa ajaa bussit, henkilöautot joissa on kaksi tai enemmän matkustajia sekä lisämerkinnällä myös moottoripyörät.

Yhdysvalloissa on huomattu, että autoja pienempinä ja ketterämpinä moottoripyörät sopivat hyvin joukkolikenekaistalle. Ja koska siellä on vähemmän muita tielläliikkuja myös liikenneturvallisuus kokonaisuutena paranee.

Suomessa SMOTO teki ensimmäisiä aloitteita tästä aiheesta jo viime vuosituhannella. Myös sen jälkeen asia on nostettu useaan otteeseen esiin.

Syystä tai toisesta kotimaisessa liikennepolitiikassa ei asiaa haluta ajatella. Suomessa joukkoliikenekaistoja ei juuri ole moottoriteillä ja kaupunkialueella moottoripyörät ovat sinne tervetulleita vain samoilla pelisäänöillä kuin henkilöautot, ryhmittymistä varten.

Poliisi ajoi vaatimustenmukaisuusmiinaan

Hesari uutisoi eilen poliisin pieleen menneestä autohankinnasta. Hankittuja autoja ei saatu rekisteröityä Suomeen koska ne eivät täyttäneet Suomen teknisiä vaatimuksia (HS: Karhu-ryhmän panssariajoneuvot käyttökelvottomia – hankinta tutkintaan (14.3.2013)).

Ajoneuvoharrastajan kasvoille nousee tässä vaiheessa ensin vahingoniloinen hymy. Saman ongelman kanssa on painittu vuosikausia satojen harrastajien toimesta. Usein vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen on yhdestä A4-lapusta kiinni. Pahimmillaan ajoneuvo täyttäisi tekniset vaatimukset mutta mistään ei saa paperia jolla sen voisi todistaa. Lopulta harrastajan pitää myydä peli varaosiksi tai takaisin ulkomaille, usein suurehkolla tappiolla.

Poliisi ajoi tässä tapauksessa aivan samaan miinaan. Hankitut ajoneuvot ovat varmaankin turvallisia ja suhteellisen vähäpäästöisiä eikä niistä koituisi vakavaa vaaraa liikenteelle tai ympäristölle. Mutta ne on valmistettu ja muutettu toisen maanosan hiukan erilaisia mutta vastaavia teknisiä vaatimuksia vastaan. Siitä on pumaskat ja leimat, mutta ne eivät kelpaa täällä pohjolassa.

On sinänsä erinomainen asia, että tässä ei annettu poliisille tiskin alta jotain erillis-erikois-lupaa rekisteröidä ajoneuvot papereiden merkinnöistä huolimatta. Miksi poliisi olisi saanut tällaisen luvan, mutta kotimainen ajoneuvojen ammatinharjoittaja tai harrastaja ei?

Vahingoniloinen hymy muuttuu tässä vaiheessa voimattomaksi, turhautuneeksi ja surulliseksi virnistykseksi. Pykälänikkarien speksausvimma on ehtinyt kovin kauaksi maalaisjärjen piiristä. Niin kauaksi, että edes poliisi jonka pitäisi valvoa lainmukaisuuta tienpäällä, ei itse pysy pykälistön kyydissä vaan tekee vahingossa 362000 euron kuprun.

Kansalaiset heräämässä satellittipaikannukseen

Elina Lepomäki kirjoitelee mielenkiintoisia blogissaan. Kannataa lukaista kokonaan: http://www.tietoviikko.fi/cio/blogit/ict_standard_forum/article878209.ece. Tässä itselleni mielenkiintoisin poiminto:

Liikenne- ja viestintäministeriön Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 58 prosenttia kansalaisista suhtautuu kielteisesti oman ajoneuvon satelliittipaikannuksen avulla tapahtuvaan seurantaan.

Suunnilleen yhtä suuri enemmistö eli 59 prosenttia kannattaa kuitenkin autoon ja autoiluun liittyvien verojen ja maksujen määräytymistä liikkumisen perusteella.

Olen aidosti hämmästynyt, että vain hiukan yli puolet suhtautuu kielteisesti paikannukseen. Tarkoittaako se todellakin sitä, että 42% suhtautuu myönteisesti vai sitä, että 42% ei tiedä tai ymmärrä mistä on kyse?

Omat ITS-juttuni linkissä http://luupilotti.blogspot.fi/search/label/ITS

Miten ITS-järjestelmä toimii?

Liikenneministerin mukaan (Oikeudenmukaisuutta liikenteen hintaan (3.10.2012)) ihmiset eivät tunne ITS-teknologiaa ja sen mahdollisuuksia riittävän hyvin. Tästä päättelin, että muutama kaaviokuva aiheesta on paikallaan. Saattaa auttaa itse ministeriäkin.

Käsittelen tässä vain ja ainoastaan ITS:n osuutta joka liittyy ajoneuvojen seurantaan ja tämän tiedon käyttämiseen verotuksen perustana. ITS (Intelligent Transport System) on käsitteenä laajempi ja siihen kuuluu kaikenlaista e-call:sta, kaista- ja etäisyysvahdeista aina automaattisesti adaptoituviin nopeuksiin ja liikenteen automatisoituun reititykseen.

Kuva 1. Yksityisyydensuojaa uhkaava ja mielestäni myös perustuslain vastainen järjestelmä joka nyt on pilotointivaiheessa. Systeemissä ajoneuvo raportoi paikkatietoa viranomaisen palvelimelle jossa tuon tiedon avulla voidaan laskea ajoneuvon verotus.

Pilottihankkeet joihin olen päässyt tutustumaan pohjautuvat arkkitehtuuriin, jossa ajoneuvossa oleva ITS-boksi raportoi paikkaansa keskusjärjestelmälle (kuva 1). Tämä viranomaisen omistama (mutta todennäköisesti palveluntarjoajan ylläpitämä) keskusjärjestelmä tallettaa paikkatiedot ja käyttää niitä liikkumisen verotuksen  laskemiseen.

Ongelma tässä on nimenomaan tuo tarkan paikkatiedon ja identteetin tallentaminen. Tietoa kun voi käyttää myös ihan mihin muuhun tahansa, mikä nyt sattuu milloinkin olemaan poliittinen halu ja tarve, tai kenellä on tietoihin pääsy.

Yleisen tiedonkäsittelyn ja tietoturvallisuuden dynamiikan mukaan tietoa käytetään ensin aina väärin. Siis jos ehditään, ennen kuin se vuotaa vääriin käsiin.

Toinen isohko ongelma on kaikkien ajoneuvon paikkadatasta koituvat tietoliikennekustannukset. Vaikka yksittäinen siirto kuormittaa televerkkoa vähän on satojen tuhansien pikkusiirtojen myötä dataliikennettä melkoinen määrä. Kuka tämän maksaa? Puhumattakaan maanantai-aamuna samanaikaisesti töihin starttaavien ajoneuvojen dataliikenteen piikistä jonka parissa hommia riittänee useammallekin ylläpitäjälle. Operaattorit ovat takuulla paitsi innoissaan niin myös mielellään lobbaamassa ITS:ää.

ITS ilman uhkaa yksityisyyden menettämisestä?

Kuva 2. Järjestelmäarkkitehtuuri josta ei olisi yhtä suurta uhkaa yksityisyydensuojalle. Systeemissä ITS-boksi laskee verotustiedot ja raportoisi lähinnä kertynyttä saldoa palvelimelle.

Järjestelmä olisi toteutettavissa myös niin, että yksityisyydensuojaa ei uhata tai loukata. Tämä vaatisi verotustiedon laskennan vastuun delegoimista keskussysteemiltä ajoneuvoon asennetulle ITS-boksille (kuva 2). Tämäntyyppisen järjestelmän kuvausta ministeri varmaankin tavoitteli blogissansa. Valitettavasti pilottihankkeita ei ole toteutettu näin (Ministeri ei tiedä mitä on tilaamassa (22.1.2013)), mutta esimerkiksi Saksalainen Toll Collect on tämäntyyppien järjestelmä.

Tällainen järjestely on tietolikenteen kannalta tehokkaampi mutta toisaalta verolaskurin antaminen kansalaisten (lue = verohakkereiden) käsiin on hallinnon kannalta riskaabelia. Tälläisen älykkäämmän ITS-boksin hinta olisi myös kalliimpi kuin pelkän paikkatransponderin.

Tässä mallissa järjestelmän muuttaminen johonkin uuteen ja muuhun kuin nyt julki tuotuun verotustarkoitukseen olisi myös hankalampaa. Tämäntyyppisen systeemin käyttäminen esimerkiksi nopeussakottamiseen, sairaslomalaisten tai työttömien seurantaan Kela-korvausten laskennan apuna, lakia ehkä rikkoneiden etsintään, liikenteen reaaliaikaiseen ohjaamiseen, alkossa tai rakastajan luona käyntien laskemiseen, julkkisten stalkkaamiseen tai johonkin muuhun on hankalaa. Tässä arkkitehtuurissa tarkkaa paikkatietohistoriaa ja identiteettiä ei edes toimiteta palvelimelle eikä sitä siten ole talletettu keskustietokantaan.

Satelliitit jotka seuraavat Teitä

Vastoin ministerin kirjoitelmia paikannussatelliitit eivät muuten seuraa teitä, saatikka ihmisiä tai ajoneuvoja. Nämä satelliitit vain lähettävät tietoa, jonka avulla maanpäällinen vastaanotin, tässä tapauksessa ITS-boksi, voi laskea etäisyytensä näkyvistä satelliiteista. Kun satelliittien radat ja kiertoajat eli paikka tunnetaan voi boksi laskea tarkan sijaintinsa telluksen pinnalla. Satelliitille ei tässä lähetetä missään vaiheessa mitään tietoa.

Samaan perusfysiikkaan ja matematiikkaan (jonka jo lukiolaisen pitäisi osata) perustuvia toisistaan erillisiä paikannusjärjestelmiä ovat amerikkalainen GPS, eurooppalainen Galileo ja velivenäläisen Glonass.

---

Koska nämä ITS-jutut tuntuvat kiinnostavan tein niille oman 'ITS' tunnisteen. Kaikki Luupilotin ITS-jutut: http://luupilotti.blogspot.fi/search/label/ITS

Wanha BajaHill-aprillijuttu josta on tulossa todellisuutta: Kulunvalvonta moottoripyöriin (1.4.2003)

Ministeri ei tiedä mitä on tilaamassa

Silmiini sattui liikenneministeri Merja Kyllösen blogikirjoitus (Oikeudenmukaisuutta liikenteen hintaan (3.10.2012)). Kyllönen kirjoittelee: "Paikannusjärjestelmässä satelliitti seuraa maanteitä ja kansalaisen autossa on laite, joka kerää informaation. Ei ole kolmatta osapuolta, joka vahtii autoilijaa, koska auto ei lähetä tietoa minnekään eteenpäin, vaan tieto kerääntyy kansalaisen auton laitteistoon. Ajetut kilometrit voitaisiin tarkistaa esimerkiksi katsastuksen tai huollon yhteydessä. Mistään vakoiluvisiosta ei siis ole todellakaan kysymys."

Pilottihankkeen palvelimelta napattu seuranta- ja keräilyraportti josta selviää kaikenlaista. Sen avulla ajoneuvojen liikkeitä voi seurata historiadatana tai vaikka reaaliaikaisesti. Mistään vakoiluvisiosta ei siis ole todellakaan kysymys, right?

Mielenkiintoinen ajatus tuo, että satelliitit seuraavat maanteitä. Tuon voinee ohittaa kiireessä kirjoitettuna lapsuksena. Mutta liikenneministeri on pihalla siitä, miten systeemi tai ainakin nyt testauksessa olevat pilottijärjestelmät toimivat. Ne keräävät keskitetysti paikkatietoa jokaisesta systeemissä mukanaolevasta ajoneuvosta. Tämäntyyppinen järjestelmä nimenomaan on se kansalaisten pelkäämä kyttäyssysteemi.

Kysyin viimeksi viime kesänä suoraan teknologiatoimittajalta (jääköön nimeämättä mutta helpohko arvata) voisiko näitä systeemejä luoda liikenteen verotuksen tarpeisiin niin, että perustuslain takaama yksityisyydensuoja ei ole uhattuna. Eli niin, että identiteetti- ja paikkatietoa ei koota keskitetysti. Vastaus meni suurunpiirtein näin:
- Kyllä voi, mutta tässä tapauksessa järjestelmän tilaaja ja hankkija (eli Kyllösen oma ministeriö) ei sellaista ole pyytänyt, tai edes halua.

---

Edellinen juttu samasta aiheesta: Myös autoliitto kyseenalaistaa ITS-tiimin suunnitelmat (17.12.2012)

Lobbaaminen luo lobbaamista, ja rikkaat ovat voittamassa

Tampereen esityksen agenda. Slidet löytyy SMOTOn sivuilta, jos kiinnostaa.

Kävin hiljakkoin jälleen puhumassa motoristien edunvalvonnan dynamiikasta ja reaaliteeteistä. YLE lähetti ajankohtaan sopivasti dokumentin Brysselin lobbareista. Hyvä oppitunti eri osapuolten edunvalvonnasta näin direktiivien aikakaudella. Areenassa eka osa, suosittelen: http://areena.yle.fi/tv/1768957

Laaja eri intressiryhmien suorittama lobbaus johtaa sivutuotteena siihen, että ilman lobbausta ääntänsä ei oikein saa esiin. Tai on muutenvain pihalla siitä missä mennään, jos ei seuraa muiden osapuolten lobbaushankkeita. Motoristien edunvalvonnan täytyy siis lobata omia asioitansa myös siksi, että kauppiaiden katsastajien, vakuuttajien, valmistajien jne lobbareille saadaan jokin vastapaino joka tuo esiin motoristien kannan kuluttajina.

Eri osapuolten tavoitteet eivät aina ole samansuuntaisia, tuore esimerkki oli Dekran taitavasti Komission hankkeeksi maskeeraama moottoripyörien vuosikatsastuspakko (Komissio katsastusalan valepukkina (3.8.2012)). Se jolla on eniten rahaa (eli lobbausvoimaa) voittaa varmimmin, mutta ei aina. Hyvillä argumenteilla ja faktoilla pärjää, kun tietää milloin ja mihin ne argumentit pitää toimittaa.

Konferenssiporukkaa Näsineulan juurella

Ensin tulee taulukko, sitten tilasto ja sitten emävale

Olen kovasti huolissani edunvalvonnan tulevaisuudesta tällaisessa ympäristössä. Reaktiivinen edunvalvonta voi korkeintaan hidastaa erilaisia hankkeita, ja onnistuu joskus leikkaamaan älyttömimmät huiput. Vastapuolella on kuitenkin käytössään täysipäiväisiä ammattilobbareita jotka voivat hankkia erilaisia tutkimuksia, tilastoja tai vaikka luoda kokonaisia 'riippumattomia kansalaisjärjestöjä' ajamaan omia asioitaan.

Tässä ympäristössä vapaaehtoisten harrastelijoiden oman toimen ohella tekemä lobbaus ja edunvalvonta on jäämässä pahasti jalkoihin. SMOTOn ja FEMAn kautta meillä on Brysselin toimistolla sentään kolme palkattua henkilöä hoitamassa asioita. Valitettavan iso osa ajasta kuluu itse organisaation pyörittämiseen eikä raha riitä alkuunkaan siihen missä mittakaavassa vastapuolella on käytössään resursseja. Tuloksia toki on saatu aikaan.

Esimerkiksi Ruotsissa motoristien edunvalvontaorganisaatiolla (SMC) on palkattuna 13 henkeä. Suomessa pitäisi tavoitella ainakin muutaman täysipäiväisen ammattilaisen miehittämää motoristien edunvalvontaorganisaatiota jotta hommaan saadaan ammattimaista selkätukea.

Myös autoliitto kyseenalaistaa ITS-tiimin suunnitelmat

Myös autoliitto on herännyt arvostelemaan ITS-tiimin eli Ollilan liikennetyörymän tavoitteita ja tekemisiä. Sivuillansa "Autoliitto peräänkuuluttaa laajaa keskustelua tieliikenteen veroista (17.12.2012)" ja suomii kritiikitöntä julkista keskustelua.

Eniten tuossa työryhmässä panee silmään sen kokoonpano: Puheenjohtana on kansainvälisen öljy-yhtiön puheenjohtaja jolla on paljon kytköksiä myös IT-värkkiteollisuuteen. Muina jäseninä on teollisuuden ja kauppiaiden sekä viranomaisten edustajia. Työryhmässä ei ole mukana maksajien ja tienkäyttäjien eli kuluttajien edustajia, vaan mainittujen tahojen katsotaan valvovan myös kuluttajien etua.

Hiljakkoin Ollila laukoi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan (TS: Jorma Ollila uskoo ruuhkamaksuihin – yksityisyys huolestuttaa (14.12.2012)), että huoli yksityisyyden suojasta voidaan ratkaista sillä, että kerättyjä tietoja ei pääse lukemaan kuin rajoitettu joukko viranomaisia. Tämähän menee aivan kuten Uvilan tapauksessa (HS: 94 poliisia urkki Auerin tietoja (16.12.2012)). Jepjep.

Olen ehtinyt kirjailla tästä ITS:n ihanuudesta useampaankin otteeseen. Edelliset löpinät aiheesta tässä blogissa: Avoimien ovien päivät jatkuvat ajoneuvojen tietoturvassa (23.8.2012), Isoveljen valvontasuunnitelmista päivitys (15.3.2011) ja ITS kutittelee ikävästi - Isoveli valvoo (23.2.2011).