Poliisi ajoi vaatimustenmukaisuusmiinaan

Hesari uutisoi eilen poliisin pieleen menneestä autohankinnasta. Hankittuja autoja ei saatu rekisteröityä Suomeen koska ne eivät täyttäneet Suomen teknisiä vaatimuksia (HS: Karhu-ryhmän panssariajoneuvot käyttökelvottomia – hankinta tutkintaan (14.3.2013)).

Ajoneuvoharrastajan kasvoille nousee tässä vaiheessa ensin vahingoniloinen hymy. Saman ongelman kanssa on painittu vuosikausia satojen harrastajien toimesta. Usein vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen on yhdestä A4-lapusta kiinni. Pahimmillaan ajoneuvo täyttäisi tekniset vaatimukset mutta mistään ei saa paperia jolla sen voisi todistaa. Lopulta harrastajan pitää myydä peli varaosiksi tai takaisin ulkomaille, usein suurehkolla tappiolla.

Poliisi ajoi tässä tapauksessa aivan samaan miinaan. Hankitut ajoneuvot ovat varmaankin turvallisia ja suhteellisen vähäpäästöisiä eikä niistä koituisi vakavaa vaaraa liikenteelle tai ympäristölle. Mutta ne on valmistettu ja muutettu toisen maanosan hiukan erilaisia mutta vastaavia teknisiä vaatimuksia vastaan. Siitä on pumaskat ja leimat, mutta ne eivät kelpaa täällä pohjolassa.

On sinänsä erinomainen asia, että tässä ei annettu poliisille tiskin alta jotain erillis-erikois-lupaa rekisteröidä ajoneuvot papereiden merkinnöistä huolimatta. Miksi poliisi olisi saanut tällaisen luvan, mutta kotimainen ajoneuvojen ammatinharjoittaja tai harrastaja ei?

Vahingoniloinen hymy muuttuu tässä vaiheessa voimattomaksi, turhautuneeksi ja surulliseksi virnistykseksi. Pykälänikkarien speksausvimma on ehtinyt kovin kauaksi maalaisjärjen piiristä. Niin kauaksi, että edes poliisi jonka pitäisi valvoa lainmukaisuuta tienpäällä, ei itse pysy pykälistön kyydissä vaan tekee vahingossa 362000 euron kuprun.