Tarkennettu ja väritetty kuva S/S Gustav Moenting -laivasta

Photoshoppailin siitä löydetystä laivan kuvasta (Isoisän isoisän höyrylaivasta löytyi kuva (14.9.2024)) tarkemman ja väritetyn version. Ei tämäkään vielä mikään hääppöinen ole, mutta mielestäni parempi kuin se alkuperäinen.

Janne Ahosen laivan etsinnästä juttua vanhemmassa blogissa Isoisoisoisän laivoja metsästämässä - S/S Urpo aka S/S Gustav Moenting (31.3.2024).

Photoshoppailuohjeita

Alla olevasta kuvasta näkee eron ennen ja jälkeen käsittelyn. Parani tuo hiukan, mutta ei itse laivasta juuri paremmin selvää saa.

Vedin kuvaan ensin Gaussian Blurria 3 pixeliä (Filter / Blur / Gaussian), sitten Unsharp Maskilla 120%, 5 pixeliä ja Threshold 1 (Filter / Sharpen / Unsharp Mask), sitten Neurofiltereillä (AI) sharpen pari kertaa ja samoilla AI filttereillä käsin väritys päälle. 

Ja en siis ole mikään Photoshop-guru, etsiskelin netistä tuohon ohjeita. Tuntuu olevan aika yleinen tarve, tämä wanhan lehtikuvan parantelu.

Autoilijoiden syyspeli - Kuinka myöhään on mahdollista jättää nakkien vaihto?

Jokasyksyinen autoilijapeli menee näin: Ennusteen mukaan ylihuomenna on luvassa lunta, tai jos ei lunta niin ainakin -5C pakasta. Pelisääntöjen mukaan talvinakit voi siis vaihtaa huomenna, tai ylihuomisen aamulla. Tai ei siellä kuitenkaan kylmene vielä ylihuomenna.

Taisin tänä vuonna mokata tämän pelin kun vaihdoin nakit kumpaankin autoon jo nyt. Tai vaihdoin ja vaihdoin, ainakin itse pesin ne renkaat. Meillä asuva toinen mieshenkilö hoiti nuo renkaiden vaihdot.

Reklamoin muuten niistä Itku-Iineksen talvinakkien keskiöistä (Mersuun kesänakit (6.4.2024)) saksalaiskauppiaalle viime kesänä. Kauppias lähetti melko pienten mutinoiden jälkeen tilalle uudet.

Kuvassa vasemmalla ylempänä yhden talven ajetut keskiöt, ja vanteessa jo kiinni kauppiaalta tulleet uudet tähtäinmerkit. Toivottavasti nämä ovat parempaa ja meidän talvet ja suolat kestävää laatua.

Spideriin talvikatto

Samalla keikalla laitoin Spideriin kovan hiilikuitukaton taas kiinni. Tämä on jo ainakin seitsemäs talvi kun sitä ruuvailen joten hommaan on tullut jo rutiinia; Siihen menee vain noin 20 minuttia. 

Höyrylaivan valmistelua talveen

Paras tapa harrastaa höyrylaivoja lienee jonkun muun laivalla. Ja isolla porukalla. Hommaa on paljon joka kevät, syksy ja jokaista ajoa ennen, sekä tietty itse ajolla. Noin niin kuin tavallisen diesellaivan hommien lisäksi.

Kuvassa oikealla on taaemman höyrypannun vesilasi joka rupesi  kaudella hiukan vuotamaan. Siispä nyt talvella kaikki vesilasit irroitetaan ja huolletaan. Tuolla vesilasilla nähdään siis veden korkeus höyrypannun sisällä. Vettä ei saa pannussa olla liikaa eikä varsinkaan liian vähän.

Syksyn  huoltohommiin kuuluu kaikkien vettä sisältävien laitteistojen tyhjennys, kriittisten  osien irroitus ja huolto. Plus korjataan kaikki mikä tiedetään olevan riki. Tämän lisäksi on kaikenlaista muuta kausihuoltoa, jos esim jokin laippa tai venttiili ei ole ollut aikoihin irti tahi auki se kannattaa nyt avata ja tarkistaa.

Olin tänään taas mukana talkoissa. Pannuista oli vedet jo ehditty puhaltaa pois joten päivän suurimpana tai ainakin sottaisimpana hommana oli imuroida höyrypannujen sisältä ja pohjalta mutaa, ruostetta ja muuta moskaa pois.

Kuvassa huoltohenkilön jalat pilkistävät höyrypannun mutaluukusta. Tuonne pääsee hoikka henkilö. Minut pitäisi rasvata ja tähdätä sinne vauhdilla. Sisään kai menisi, blob vaan, mutta ulospääsyssä nyt ainakin olisi haasteita.

Kyseessä on myös umpinainen metallisäiliö joka voi olla ns. hapeton tila. Pannun sen tuuletus pitää siis hoitaa kunnolla ennen kuin kukaan menee sinne sisään.

Ihan tavallisella koti-imurilla tätä hommaa ei kannata tehdä, onneksi yhdistyksessä on mukana henkilöitä, joilla on oikeanlaisia ammattilaitteita tähänkin touhuun. Hiki tuli, vaikka en itse ryöminytkään pannun sisällä.

Itku-Iines kiukuttelee

Käyttöautomme on ruvennut osoittamaan mieltä. Siinä on ollut kaikenlaista mutta vaikeasti toistettavaa  tai paikannettavaa satunnaista pikkumurhetta. 

Kerran tuo Itku-Iines jo valitti niin pontevasti, että meillä asuva nainen ei meinannut päästä sillä aamulla töihinsä.

Tätä pitää seurata, jos  löytyisi noihin murheisiin joku logiikka.

Laivan ruorimiehenä muiden hommien ohessa

Tällä viikolla meillä oli jälleen satamajäänsärkijä ja höyryhinaaja Turson kaksi asiakaskeikkaa, kauden viimeiset. Keikat osuivat tiistaille ja keskiviikolle joten ehdin mukaan jo koko sunnuntaiksi, ja ma-ke töiden jälkeen sitten miten ehtii.

Kuvassa Turson lämmittelyä Hietalahden Sillilaiturissa. Aina kuulemma joku valittaa tuosta kuvassakin hyvin näkyvästä kivihiilen savusta. Ajokeikkoja on vuodessa 8-10 on savuhaittaa tarjolla siis alle 20 päivän ajan. Kyse on kuitenkin maailmankin mittaluokassakin hyvin harvinaisesta museoaluksesta. Se pysyy kunnossa sitä käyttämällä. Jos alus jäisi seisomaan, sen museaalinen arvo romahtaisi.

Päädyin muiden hommien ohessa myös sähkömieheksi. Ensin ratkoin sähköongelmaa joka lopulta oli niin simppeli, että maasähköpiuhan oli joku ohikulkija käynyt irroittamassa ja tiputtamassa veteen. Mutta ennen tätä diagnoosia olin jo ehtinyt herättäämään koko yhteisön ja penkomaan kaikki sähkökaapit. Saan varmaan kuulla tästä vielä.

Toinen sähkömurhe oli pimahtanut styyrpuurin eli ajosuunnassa oikeanpuoleinen vihreä ajovalo. Tätä oli jo ratkottu edellisillä ajoilla mutta ilman menestystä. Lopulta homma ratkesi, itse ajovalossa johto oli irtipoikki. Oli todella lähellä ja onnekasta, että lyhtyä nostaessani johdonpätkä liittimineen ei mennyt mereen vaan putosi kannelle.

Kuva Turson sillalta tiistain keikalta. Tursolla on paperikarttojen lisäksi kahden kosketusnäytön PC. Ajossa pidämme yleensä toisessa näytössä merikartan pienempää ja toisessa hieman suurempaa mittakaavaa.

Keskiviikkona, kauden viimeisellä ajolla, sain ajaa  koko keikan alusta loppuun ruorissa. Tein siis ennen lähtöä puoli päivää konehommia ja kun lähdimme liikkeelle, olin koko keikan ruorimiehenä (ja radiossa). 

Tällä viikolla tuli praktiikoita neljä konepäivää ja kaksi kansipäivää. Ehdin siis hyvin eläkkeelle ennen varsinaisia valtuuksia.

Näiltä keikoilta somejuttuja sinitaivaalla ja käytännössä samat jutut töötissä. Niin, ja Turson omat sivut historioineen täällä: https://www.turso.fi/

Laivahommiin jatko-opintoja

Viime talvena vedetyn koneenhoitajakoulutuksen (Merenkulun höyrykoneoppia ja koneenhoitajan tutkinto (23.3.2024)) jatkoksi lähdin täksi talveksi kotimaanliikenteen laivurin koulutukseen.

Tuo tulee edellisen jatkoksi helposti koska melkein puolet tuosta koulutuksesta on käyty, ja tämä laivuriosuuskin on lähes ilmainen. Mitä nyt Trafin pätevyyskirjamaksut radiokirjalle pitää maksaa.

Tämä tulkee tässä melkein samalla sivussa koska kerään tässä samalla koneenhoitajan praktiikoita varten meripäiviä. Ja saapahan sitten ajaa yli 24m pituisia paattejakin.

Kupla talvilämpimään talliin talveksi, ja akku uusiksi

Kupla siirtyi talveksi taas talliin. Samalla uusin siihen uuden akun, tämä edellinen ehti luovuttaa heti seitsemässä vuodessa (28.5.2017). Juuri muuta siihen ei tarvitse kai tehdä, keväällä vaihdan (tai vaihdatan) öljyt niinkuin joka vuosi.

Nuo kuvan etualalla olevat Harrisonit (fillari) ovat viime vuosien jalkavaivojen takia jääneet aika vähille ajoille, mitä nyt meillä asuva nuori on niillä satunnaisesti painellut menemään.

Ja  jos joku kiinnostuu, tuo taka-alalla katossa roikkuva Pannonian peräkärry kiinnikkeineen (Peräkärry prätkään - Kaikenlaista huomioitavaa (18.12.2011)) voisi olla myynnissä. Sopii suoraan pulttaamalla HD FLHS:ään, ainakin TC 2001 malliin.

Syksyn toinen risteilysarja S/S Tursolla

Viime viikkoisten risteilyjen lisäksi (Höyrysatamajäänsärkijä, satamajäänhöyrysärkijä vai satamajäänsärkijähöyryhinaaja? (13.9.2024)) teimme tällä viikolla taas kaksi asiakaskeikkaa. Risteilyt osuivat keskiviikolle ja torstaille. Tämä tarkoitti, että lämmittelyt aloitettiin jo maanataina.

Tein tälläkin keikalla joka päivä hommia laivalla, päivän toimistotöiden jälkeen. Konehuoneessa olin maanantaina ja tiistaina koko illat, ajossa keskiviikkona ja torstaina vähemmän siellä montussa koska kannella tarvittiin köysimiehiä, ja vedenkeittämössä oli porukkaa muutenkin tarpeeksi.

Kuvassa Ravintola Saaaristo kuvattuna konehuoneen eteisen ikkunasta. Tuo on siitä kapeikosta Kaivarin kohdalla, kun on ajetttu Särkänsalmesta sisään mutta ei ihan vielä olla keskustan satama-altaassa.

Tältä keikalta saan neljä konepäivää ja kaksi kansipäivää, käväisin ruorissakin.

Videoita konehuoneesta ja lisää kuvia sinitaivaalla ja töötissä (osittain samoja koska en osaa valita): 

• https://bsky.app/profile/luupilotti.bsky.social/post/3l4haxvwqic2w
• https://mas.to/@luupilotti/113160229553494441
• https://mas.to/@luupilotti/113171338954509257

Isoisän isoisän höyrylaivasta löytyi kuva

Isoisän isoisän toisesta höyrylaivasta löytyi kuva. Aika huono tosin. Kävin Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen  (SLHY) toimistolla ja Naviska kirjastossa etsimässä lisätietoja Usko ja Uskallus laivoista. Taisin samalla vahingossa liittyä SLHYn jäseneksikin.

Kuva on valitettavan heikkolaatuinen, se on painettu Keiteleeltä Iisvedelle kirjaan (ISBN 952-90-4231-0).- Kirjassa on laivasta muutakin juttua mutta ei mitään sellaista, mitä ei jo aienmmin olisi tiedossa (Isoisoisoisän laivoja metsästämässä - S/S Urpo aka S/S Gustav Moenting (31.3.2024))

Kirjoittelin tästä tiedon metsästyksestä hiukan eri kulmilta artikkelit SHPS:n Korsteeni ja SLHY:n Laiva -lehtiin. Niistä sitten joskus myöhemmin lisää. Sitä kautta voi myös poikia lisää tietoa, ja kuvia.

Höyrysatamajäänsärkijä, satamajäänhöyrysärkijä vai satamajäänsärkijähöyryhinaaja?

S/S Turso on vuonna 1946 Hietalahden telakalta valmistunut satamajäänsärkijä ja höyryhinaaja. Olen mukana S/S Turso -yhdistyksen toiminnassa kuten vanhoista postauksista voinee jo arvailla. Samalla tässä tulee keräillyksi meripäiviä joita tarvitaan koneenhoitajan pätevyyksiin.

Asiakasriesteilyjä oli luvassa viikon torstain ja perjantain illalla, joten höyrypannujen lämmittelyt piti aloittaa jo tiistaina. Koska käyn ansiotöissä ehdin mukaan auttamaan vasta iltapäivällä, mutta kyllä niistäkin saa helposti sen minimin neljä tuntia konehuoneeseen, ja paljon päälle.

Sain ajopäivinä myös kansipäivät kun hoidin radioliikennettä ja köysiä, ja olin ruorissakin hetken.

Kummallakin keikalla ajoimme suurinpiirtein samanlaisen keikan, Hietalahdesta ulos, Särkästä sisään, Neljän Viitan Karin ohi, Kustaanmiekasta ulos ja siitä Katajaluodon ympäri ja takaisin kotiin Hietalahteen. Perjantaina mahdutimme kierrokseen vierailun kasinolla. 

Torstain illan erikoisuus oli, vieraiden jo lähdettyä, hiilestysoperaatio. Jännitimme tätä etukäteen koska paikka ja välineet olivat uusia. Telakalla oli yhdistyksellä kolme lavallista kivihiiltä säilössä. 

Saimme telakalta kurottajan jossa on kikkakauha ja osaava kuski. Homma olikin odotettua helpompaa. Osaava kauhakuski sai ujutettua kaksi lavallista molempien laipioiden hiilibokseihin. Puolivälissä hommaa laiva veivattiin omilla koneilla ja köysien varassa kerran ympäri. Aikaa tuossa toki meni, pääsin himaan vasta puolen yön jälkeen. 

Kivihiilen saatavuudessa tulee ongelmia tulevaisuudessa kun pääkaupunkiseudun kivihiilivoimalat yksitellen lopettavat. Vielä jäi yksi lavallinen kivihiiltä varastoon. 

Lisää läppää ja erityisesti kuvia tältä risteilykierrokselta sinitaivaan ketjussa https://bsky.app/profile/luupilotti.bsky.social/post/3l3szxglrcm2n