Pikkutietoja Uskallus-laivasta

Janne Ahosen halkotarha (nuolen kohdalla) Kuopion Haapaniemessä joskus 1900-luvun alussa. Kuva ja paikannus Kuopion museosta, väritin kuvan itse.

Kirjoittelin vuoden 2024 Korsteeniin juttua isoisäni isoisän Janne Ahosen laivoista, mutta artikkeli ei mahtunut tuohon lehteen. Jos siten tämän vuoden numeroon? Tätä odotellessa uutta tietoakin on kertynyt (Perhekronikasta lisätietoja isoisän isoisän höyrylaivoista (16.6.2025)). Ja siihen edellisen Korsteenin julkaisematta jääneeseen artikkeliin Korsteenin toimitus kaivoi lisäinfoa kansallisarkistosta. Tässä artikkelissa kokoan noita Korsteenin toimituksen keräämiä pikkutietoja Uskallus-veneestä.

Kuopiossa julkaistussa Otava-lehdessä oli vuonna 1907 pikku juttu Höyryvenhe Uskalluksesta. Tuolloin laivan päällikkönä on toiminut Taavetti Turunen. 

Artikkelin mukaan "Uskallus ei välitä liikennettä Parkinlahden, Viitalahden ja Haapalahden väylillä". Sanamuodon perusteella voisi siis päätellä, että Uskallus on aiemmin nimenomaan toiminut tuolla reitillä.

Kermajärven pohjoisosissa, Heinävedellä, on kolme järvenlahtea nimiltään Parkinlahti (pohjoisin), Viitalahti ja Haapalahti. Tein oheen kartan noita lahdenpoukamista. Tiedä vaikka Uskallus olisi ajellut tuota reittiä. Saman nimisiä lahtia ja poukamia on muuallakin, mutta melko kaukana toisistaan.

Edellisen jutun lisäksi höyryvene Uskallus mainitaan myös 14.6.1910 ilmestyneessä Savon Työmies -lehdessä: "Höyryv. USKALLUS lähtee Kuopiosta kello ½ 4 i.-p. Jokiharjuun, tuoden juhlavieraat ja juhlan loputtua takaisin. (S:o) Toimikunta."

Ei ole tiedossa milloin Janne osti höyryvene Uskalluksen joten ylläolevat jutut voivat olla, tai eivät ole Venemies Ahosen omistuskaudelta. Sensijaan seuraava artikkeli osuu varmasti oikeaan aikaikkunaan:

Savotar-lehdessä 27.5.1911 oli juttu Laiwaretkestä: "Laiwa, joka tulee retkeilijät mukanaan wiemään, ei ole suuren suuri eikä pienen pieni, onpahan waan puolikuntoinen ja -kantoinen höyryalus, Uskallus nimeltään. Mutta ken laiwan pienuutta pelkää, tietäköön, ettei hän joudu wesiwaraan kämmenet melasimina, sillä liikaa lastia ei mukaan oteta, kuletetaan wäki ennemmin kahdesti tai, jos tarwis waatii, kolmastikin." ... "Laivamaksu ei ole suuruudella pilattu, ainoastaan 50 p. tulo- ja menomatka yhteensä."

Kovasti ei Venemies Ahosen varustamotoiminta siis saa kehuja. puolikuntoiseksi arvioidaan venekin. Ei ole muut Ahosen Uskallus-höyryveneen varustajantoimet osuneet lehtiin joten isoja toilailujakaan ei ilmeisesti ole tehty. Janne Ahonen menehtyi loppuvuodesta 1911, ja suku tiettävästi myi veneen vuonna 1913 (tästäkään ei ole varmuutta).

Korsteenin löydösten perusteella Uskallus olisi vielä saanut maininnan Savon Kansa lehdessä lokakuussa 1922, kun 5-vuotias lapsi putosi järveen ja hukkui. En kuitenkaan itse löytänyt tätä artikkelia. Aika vastaa kuitenkin perhekronikassa mainittua aikaa laivojen näkemisestä.

Uskalluksesta ei vieläkään ole tiedossani ainoan ainutta valokuvaa.