Voi tätä motoristin onnea! Hammaslääkärini ja ystäväni luopui wanhasta ultraäänipesurista joka ei enään kelpaa pesemään instrumentteja joilla ronkitaan potilaita. Sensijaan motoristille tällä on paljonkin erilaista käyttöä. Kun olen pessyt 20 paria sytytystulppia niin seuraavana pesuun tulee Maijan Viragon kaasarin osat...
Sähköhäröjä taas
Kevätinnossani latasin palikat vauhdilla kasaan taas niin, että kaikki ei sitten mennyt ihan putkeen. Muistanette edellisen kommentin lehmänpään luotettavasta johdotuksesta jota ei kannata korjata: Ajovalon outo käytös tai sitä edellisen: Siistit sähkötyöt??Karma kävi taas kylässä. Tietty sinne jäi johonkin kriittiseen väliin solenoidi joka sitten otti itteensä ihan syyttä suotta. Tällainen pikku juttu viivästyttää työssäkäyvän harrastajan ajokauden alkua helposti ainakin viikolla silloin kun talli on Tampereella ja itse asuu Espoossa. Onneksi on paikallinen luottomies auttamassa jolla on oma intressinsä saada tallinsa tyhjäksi kaikenmaailman romuista.
Vanha harrastajien käyttämä hokema 'jos se ei ole rikki älä korjaa sitä' ei aina siis ole pätevä. Se pitäisikin muuttaa muotoon 'jos se ei ole rikki mutta näyttää epäilyttävältä, älä edes koske siihen, tai jos kosket niin korjaa samantien oikeasti kuntoon'. Tämä käärmeenpesän perkaaminen pitää siis lisätä työlistalle jonnekin tulevaisuuden talviin.
Kuva (c) Matti 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)