Oikeita ja vääriä palikoita kaupasta - Kasaamaan

Vaihteiston vakiota 25mm pidempi akseli, kampiakseliin tulevan hihnapyörän offsetti ja sekalaisia pikkuosia

Läjä enskavedon palikoita saapui. Perinteitä noudattaen muutama näistä osista oli tietenkin vääränlaisia. Onneksi sentään ne kalliimmat ja hankalimman muotoiset osat vaikuttivat oikeilta.

Väärät osat olivat varaosaraamatun mukaan oikeita, paitsi jos osasi katsoa palikkapiplian toiselta aukeamalta settinä myytävän kokonaisuuden sopivuutta juuri tähän malliin. Sivu missä palikoita oli erikseen tilattavissa unohti tietty mainita, että nämä muutamat palikat eivät juuri tämän vuosimallin näiksi osiksi kelpaa. Bendiksin jatkopultti ja startin jatkosovite kun eivät sitten sopineetkaan 90-mallin osiin vaan ne oli tarkoitettu 93-99 evolaan. Niimpäniin.

Onneksi sopivan mittaisen, tavallista 25mm pidemmän pultin tekeminen ei ole mikään ylipääsemätön urakka, kierresarjoissa kun löytyy. Tehtäväksi jää bendiksin ja startin yhdistävän palikan jatkaminen 25mm:llä. Tätä varten otin mukaan toisen vakiomittaisen palikan niin, että jatkoon ei tarvita kuin yksi hitsisauma. Piirsin jatkolle jo oikein havainnekuvankin, se on tuossa oikealla. Jatkopala on oranssina, orggispalikka sinisenä. Pulikka on terästä joten luulisi kestävän, vaikka 'yhdestä puusta' tehty olisikin parempi tällaisessa kriittisessä kohdassa.

Sorvattavaahan sinne toki tulee vielä. Itse starttivaihde eli se bendix pitää tuoda enskakotelossa 25 ulommas joten sille pitää sorvata uusi tukilaakeri. Samalla ulkokopan vanat muutokset pitää panna uusiksi mietintämyssyn alle niin, että ulomman kopan tukikaakeri osuu kohdalleen.

Varmaan kootessa tulee eteen vielä muitakin ongelmakohtia, mutta tuskin mitään sellaista mistä ei sorvilla, jyrsimellä ja hitsillä selviäisi.

Ahtimelle kiilahihna ja veto kytkimeltä

ADHD:n ensiövedon ratkaisumalli on nyt jalostunut toiminnaksi asti. Tämähän on jo nyt sitten kolmas versio tästä rakkaasta aiheesta. Valitettavasti en ehtinyt piirtelemään havainnekuvaa kasaan aikaisemmin.

Veto otetaan siis kytkinkelon ulkokehään kiinni pultatulta hihnapyörältä niin, että kiilahihnan selkäpuoli on tätä pyörää vasten. Asiaa tunteva antoi ymmärtää, että kitkapintaa tulee tällä tavalla riittävästi. Tarkat ohjurien mitat paikat katsoo sitten Janne, kun osat on kasassa. Samalla muuten nostetaan ahtimen kierroslukua enska-v2:sta hiukan.

Suunnitelma vaatii mm. vakioasennossa olevan ensiävedon tuomista ulospäin. Varaosakirjoja tutkailtuamme tulimme siihen tulokseen, että helpoiten löytyy palikat 24mm tai tarkemmin tuuman siirrolle. Pidempi vaihteiston akseli ja kampuran päähän jatkopala ovat helppoja valintoja, sensijaan startin kanssa pitää bendiksiin laittaa pidempää pulttia ja vielä jää katalogien ulkopuolelle kaikenlaista sorvattavaa.

Suunnitelmat edistyvät ja palikoita on tilattu. Lisää taas kun saan kuvia tai homma etenee muuten.

Runkosuunnittelua fillariin

Olen viimeajat käyttänyt vapaa-aikani Harrisonin rungon piirtelyyn. Tästä on ehtinyt tulla kotona jo palautetakin, tosin ihailua se ei ole ollut. Lupauduin nääs piirtelemään CADikuvat pyörän rungosta.

Projekti tai ainakin sen ensimmäinen vaihe on nyt ohi. Piirtourakka oli erinomaisen mielenkiintoinen sekä opettava kokemus.

Ensinnäkin opin Sketchupin puljaamisen kanssa rutkasti kaikenlaista uutta. Tämä on hyvää harjoitusta tulevia projekteja silmälläpitäen, suunnittelen mm. sähkötrikea (kun ADHD joskus valmistuu). Sketchup ei ehkä ole CADiohjelmien aatelia, mutta tällaiseen harrastelijapiirtelyyn se sopii vallan mainiosti. Ilmaisena ohjelmana se on helppokäyttöisyydessään lyömätön, ainakaan en ole parempaan törmännyt. Jos jotain kaipaisin niin softan porttausta Ubuntulle...

Toisekseen opin rungon suunnittelusta kaikenlaista mitä ennen luulin tietäväni mutta en oikeasti tiennyt. Se ei ole niin helppoa ja suoraviivaista kuin äkkiseltään kuvittelisi. CAD ei myöskään anna mitään mittavirheitä anteeksi, toisin kuin käsin piirtäminen tai se oikea tekeminen jossa yleensä sentään riittää satasen tarkkuus. Piirtämistä hankaloittaa myös se, että osa komponeteista on jo tilattu ja valmistettu. Niiden sovittaminen putkien väliin ja muotoihin on oma hommansa. Mihin tahansa oikeaan kunnon projektiin kuuluu myös jonkin isohkon ja kriittisen komponentin vaihtaminen loppumetreillä niin, että koko suunnitelma menee hiukan uusiksi sieltä ja täältä. Niin tehtiin myös tällä kertaa.

Osaltani Harrison on siis valmis aloittamaan piensarjatuotannon. Talven mittaan tullee tehtaalta vielä tarkennuspyyntöjä, mikä toki on epätodennäköistä, koska suherrukseni ovat laakista täydellisiä. Right? Raportti täydellisyysasteesta myöhemmin.