Oli siinä myös jotain jorinaa sähköpolkupyöristä ja niiden valmistamisesta.
Piakkoin on myös toisessa lehdessä toinen juttu, toimittaja ampuu tarinaa kai sarjatulella. Laitan myös siitä jutusta mugshotin tänne, jahka lehti ilmestyy.
Lehtistaran päivä
Oli siinä myös jotain jorinaa sähköpolkupyöristä ja niiden valmistamisesta.
Piakkoin on myös toisessa lehdessä toinen juttu, toimittaja ampuu tarinaa kai sarjatulella. Laitan myös siitä jutusta mugshotin tänne, jahka lehti ilmestyy.
Avoimien ovien päivät jatkuvat ajoneuvojen tietoturvassa
 |
| ITS-boksi vaikka mp:n satulan alle. |
- Ne [autojen sisältämät tietokoneet] on suunniteltu vaihtamaan koodausta jatkuvasti. En sano, että niihin on mahdotonta hakkeroitua, mutta varsin lähellä se on, sanoo Toyotan tiedottaja John Hanson.
Tietotekniikan alalla yritysten virallisilla puhemiehillä sentään on sen verran tilannetajua ja teknistä osaamista, että tuollaisia sammakoita ei pitäisi päästä ilmoille. Varsinkin kun autoissa standardinomaiseen CAN-väylään ei kuulu juuri mitään tietoturvaa. Kaikki mikä pääsee väylään kiinni on suoraan 'turvallista ja ok'. Väylän kautta sentään ohjataan kaikkea CD-soitimesta moottorin sytytykseen ja vaikkapa ABS-jarruihin. Onneksi tämä väylä on moottoripyörissä vielä harvinainen.
Jos kommentin tavoitteena on rauhoitella suurta yleisöä ajoneuvojen tietoturvan osalta niin kommentoija aliarvioi yleisönsä ymmärryksen tason pahasti. Jos taas kommentin kuvastaa alan toimijoiden osaamista ja suhtautumista tietoturvaan yleensä, niin homma muuttuu mielenkiintoiseksi viimeistään ITS-hankkeiden (ks Isoveljen valvontasuunnitelmista päivitys 15.11.2011 ja ITS kutittelee ikävästi - Isoveli valvoo 23.2.2011) myötä.
Mielenkiintoiseksi siksi, että autoihin (ja moottoripyöriin) kaavaillaan jälleen yhtä pakollista laitteistoa joka osaa kommunikoida ulkomaailman kanssa. Autoissahan mahdollisia tietomurtokohteita on jo nyt lukuisasti: Fyysiset väylän päätepisteet konehuoneessa, lukoissa, valoissa, radiossa jne sekä langattomat komponentit puhelimen hands-free:lle, lukkojen ohjauksineen ja vaikkapa rengaspaine- tai sadetunnistimineen. ITS:n myötä tähän 'suhteellisen suljettuun' järjestelmään tulee siis yksi ovi lisää, ja rutkasti muistia ja suoritintehoa. ITS-järjestelmä on jo itsessään mielenkiintoinen murtokohde koska sen kautta saa suoraan taloudellista hyötyä.
Ketä tällainen ajoneuvojen hakkeroiminen sitten kiinnostaa? Luultavasti kiinnostuneita on paljon suurempi joukko kuin kukaan osaa arvioida. Ei myöskään pidä aliarvioida idioottivarmojen systeemien mahdollisuuksia, idiootit ovat yleensä hyvin älykkäitä.
Liian rajua kyytiä - Murtumia laukun kiinnityksissä
Ajotyylini on sivulaukun kiinnityksiin nähdin selkeästi liian vauhdikasta. Tai sitten Espoon pyöräteiden kunto on ainakin tasaisuuden osalta surkea.Sivulaukun kiinnityskoukku oli alunperin muovinen ja se murtui jo reilu kuukausi sitten. Tuolloin korvasin muovilipareen metallisella vaatekoukulla. Tänään huomasin sitten koko kiinnityslevyn murtuneen (ks. kuva). Yhden ruuvin varassa oleva laiskan miehen kiinnitys kostautui.
Kuljetan laukussa lähinnä rautaa: Läppäri ja muutamia puhelimia. Painoa siis on jonkin verran ja sen vaikutus kertaantuu tärähdyksissä. Koska taaempi koukku on vielä lähempänä laukun keskipistettä siihen tulee paljon enemmän kuormaa.
Olen laukun kiinnityksissä ennenkin luottanut vaneriiin. Se on joustavaa eikä tahdo murtua millään. Tuo kuvan muovinen tukilevy vaihtuu siis vaneriseen. Samalla mietin koukkujen paikat uusiksi. Saattaapi samalla tulla jotain uutta keksintöä niidenkin osalle. Myös alhaalla keskellä olevan tuen muoto tulee muutettavaksi sellaiseksi, että se ottaa takahaarukassa isomman ja laajemmalle alueelle jakautuvan kuorman.
Säästöä 1600% patterit itse vaihtamalla
Säästöä operaatiossa tuli muhkeat 1600 prosenttia. Ohjeet ilmaiseksi ja patterit muutamalla eurolla. Aikaakin meni ensikertalaisella vaihtoon vain muutama minuutti.
Tästä nousi jälleen mietteitä korjaamotoiminnan hinnoittelupolitiikasta. Jos itse pyörittäisin korjaamoa niin tekisin tällaisen kuluiltaan muutaman euron toimenpiteen palveluna ilman kustannuksia, tai edes omakustannehintaan. Saisin onnellisen asiakkaan joka tulee vastakin mielellään asiakkaaksi. Nyt tällainen hinnoittelu vie ajatukset rosvoamiseen eikä jatkossa(kaan) tee mieli asioida moisen ryöstölaitoksen kanssa.
Komissio katsastusalan valepukkina
Komissio julkaisi taannoin pitkään valmistellun esityksensä joka koskee moottoripyörien vuosikatsastusta. Motoristin kypärään osui komission käyttämä perustelu katsastuksen tarpeellisuudesta.
Taustatöissä aktiivisesti lobannut Dekra (monikansallinen katsastusjätti Saksasta) on näes saanut komission toitottamaan omia tilastojansa. Toisin sanoen Komissio on ottanut kannan, että se puoltaa vuosikatsastusta koska katsastusalan yrittäjät sanovat, että sellainen tarvitaan.
Dekran julkaisemien tietojen mukaan mopo- ja moottoripyöräonnetomuuksista peräti kahdeksan prosenttia johtuu teknisistä vioista jotka voitaisiin välttää, jos pyörille tehtäisiin jokavuotinen tarkastus. Luku nostaa kulmakarvoja useiden liikenneturvallisuutta pitkään seuranneiden keskuudessa.
Moottoripyörille ei suoriteta vuosikatsastusta yhdeksässä Euroopan valtiossa. Jotta voitaisiin todeta, että vuosikatsastuksesta on merkittävää hyötyä liikenneturvallisuudelle pitäisi tietenkin maiden joissa sellainen on olla tilastollisesti merkittävästi turvallisempia kuin maiden, joista vuosikatsastuspakko puuttuu. Tällaista eroa ei kuitenkaan ole löydettävissä. Jos moottoripyörien lukumäärä suhteutetaan väkilukuun (ajomääriähän ei tilastoida luotettavasti) on liikenneturvallisuus Suomessa parempi kuin useassa sellaisessa maassa, joissa moottoripyörille on katsastuspakko. Komission lobbaama tulonsiirto harrastajilta katsastuskorporaatioille ohittaa tämän logiikan kokonaan.
Myös Dekran tilastojen päätelmät arveluttavat. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa julkaistuissa tutkimuksissa yhdessäkään ei mainita moottoripyörien teknistä kuntoa onnettomuuksien osatekijänä. Liikenne- ja viestintäministeriön lähetekirjeessä mainitaan tekninen puute onnettomuuden osasyynä 3,1 prosentissa vuosina 2002-2007 (VAKES:in tietokannasta saatu tilastollinen otos, ei julkaistu tutkimus). Kattava eurooppalainen moottoripyörävalmistajien onnettomuustutkimus MAIDS (jota yleisesti pidetään hyvin luotettavana) löytää teknisiä vikoja vain 5,1 prosentissa loukkaantumisiin tai kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja vain 0,3 prosentissa se oli onnettomuuden syntyyn vaikuttava merkittävä tekijä.
Kaiken lisäksi näissä tutkimuksissa tekninen vika lähes aina tarkoittaa joko renkaiden ilmanpainetta tai kuntoa. Muutama merkintä tulee jarruille ja loput harvat osumat muihin komponentteihin. Toisin kuin autoissa moottoripyörän rengas on kulutustavaraa. Paljon ajavalla kuluu ajokaudessa useampikin rengaskerta, jarrupaloista puhumattakaan. Vuosittain tai joka toinen vuosi tehtävällä virkarahatuksella ei liene vaikutusta renkaiden kuntoon.
Mediapeli yleisön ja poliitikkojen mielipiteistä käynnissä
Jos Dekra tai katsastusala olisi itse julkaisuut nämä tilastonsa ja tiedotteet vuosikatsastuksen tarpeellisuudesta media tuskin olisi tarttunut aiheeseen. Sen sijaan media on hanakasti toistanut jaloa tavoitetta jopa tuhansen ihmishenkien säästymisestä vuosikatsastusten avulla, kun Komissio on toistanut alan toimijoiden tiedotetta. Sisällöllä tai tutkivalla journalismilla ei siis ole väliä, vain se merkitsee kuka tiedon välittää. Pienellä nettihaulla työstään kiinnostunut toimittaja olisi kuitenkin voinut löytää hiukan toisenlaisiakin ajatuksia uutisen taustoiksi.
Olen aina naivisti ajatellut, että EU ja sen hallinnon pää Komissio on luotu nimenomaan kansalaisia varten. Sen pitäisi siis ajaa kansalaistensa etua. Näin räikeä asettuminen liikevoittoa tavoittelevien monikansallisten katsastusalanyritysten taakse tuntuu jo oudolta. Homma haisee, ja pahasti.
Tässä tapauksessa uutinen ei mielestäni ole se mitä tiedotteessa kerrotaan ja mitä media on toistellut. Lööpin pitäisi olla 'Komissio katsastusalan valepukkina'. Toivottavasti EU:n parlamentti näkee asian taakse ja taustoihin, kun komission ehdotus joskus syksyllä tulee käsittelyyn. Peli ei suinkaan ole selvä, isokin vale menee läpi jos kukaan ei ole huutamassa valepukkia. Harrastajien tulisikin hanakasti kommentoida median uutisia faktoilla ja linkeillä esim MMAF:n ja SMOTO:n vasta-artikkeleihin (joiden kautta ym. tilastolliset tutkimukset löytyy viitteineen).
Kirjoittelin aiheesta viimeksi jutussa Liikenneturvallisuusargumentin suhteeton väärinkäyttö (14.4.2011). Muuta hyvää luettavaa on MMAF:n hyvä ja yhä ajan tasalla oleva juttu Mitä hyötyä moottoripyörien vuosikatsastuksesta olisi? (5.1.2007) sekä Komissio ehdottaa moottoripyörille katsastuspakkoa (13.7.2012).
Taustatöissä aktiivisesti lobannut Dekra (monikansallinen katsastusjätti Saksasta) on näes saanut komission toitottamaan omia tilastojansa. Toisin sanoen Komissio on ottanut kannan, että se puoltaa vuosikatsastusta koska katsastusalan yrittäjät sanovat, että sellainen tarvitaan.
Moottoripyörille ei suoriteta vuosikatsastusta yhdeksässä Euroopan valtiossa. Jotta voitaisiin todeta, että vuosikatsastuksesta on merkittävää hyötyä liikenneturvallisuudelle pitäisi tietenkin maiden joissa sellainen on olla tilastollisesti merkittävästi turvallisempia kuin maiden, joista vuosikatsastuspakko puuttuu. Tällaista eroa ei kuitenkaan ole löydettävissä. Jos moottoripyörien lukumäärä suhteutetaan väkilukuun (ajomääriähän ei tilastoida luotettavasti) on liikenneturvallisuus Suomessa parempi kuin useassa sellaisessa maassa, joissa moottoripyörille on katsastuspakko. Komission lobbaama tulonsiirto harrastajilta katsastuskorporaatioille ohittaa tämän logiikan kokonaan.
Myös Dekran tilastojen päätelmät arveluttavat. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa julkaistuissa tutkimuksissa yhdessäkään ei mainita moottoripyörien teknistä kuntoa onnettomuuksien osatekijänä. Liikenne- ja viestintäministeriön lähetekirjeessä mainitaan tekninen puute onnettomuuden osasyynä 3,1 prosentissa vuosina 2002-2007 (VAKES:in tietokannasta saatu tilastollinen otos, ei julkaistu tutkimus). Kattava eurooppalainen moottoripyörävalmistajien onnettomuustutkimus MAIDS (jota yleisesti pidetään hyvin luotettavana) löytää teknisiä vikoja vain 5,1 prosentissa loukkaantumisiin tai kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja vain 0,3 prosentissa se oli onnettomuuden syntyyn vaikuttava merkittävä tekijä.
Kaiken lisäksi näissä tutkimuksissa tekninen vika lähes aina tarkoittaa joko renkaiden ilmanpainetta tai kuntoa. Muutama merkintä tulee jarruille ja loput harvat osumat muihin komponentteihin. Toisin kuin autoissa moottoripyörän rengas on kulutustavaraa. Paljon ajavalla kuluu ajokaudessa useampikin rengaskerta, jarrupaloista puhumattakaan. Vuosittain tai joka toinen vuosi tehtävällä virkarahatuksella ei liene vaikutusta renkaiden kuntoon.
Mediapeli yleisön ja poliitikkojen mielipiteistä käynnissä
Jos Dekra tai katsastusala olisi itse julkaisuut nämä tilastonsa ja tiedotteet vuosikatsastuksen tarpeellisuudesta media tuskin olisi tarttunut aiheeseen. Sen sijaan media on hanakasti toistanut jaloa tavoitetta jopa tuhansen ihmishenkien säästymisestä vuosikatsastusten avulla, kun Komissio on toistanut alan toimijoiden tiedotetta. Sisällöllä tai tutkivalla journalismilla ei siis ole väliä, vain se merkitsee kuka tiedon välittää. Pienellä nettihaulla työstään kiinnostunut toimittaja olisi kuitenkin voinut löytää hiukan toisenlaisiakin ajatuksia uutisen taustoiksi.
Olen aina naivisti ajatellut, että EU ja sen hallinnon pää Komissio on luotu nimenomaan kansalaisia varten. Sen pitäisi siis ajaa kansalaistensa etua. Näin räikeä asettuminen liikevoittoa tavoittelevien monikansallisten katsastusalanyritysten taakse tuntuu jo oudolta. Homma haisee, ja pahasti.
Tässä tapauksessa uutinen ei mielestäni ole se mitä tiedotteessa kerrotaan ja mitä media on toistellut. Lööpin pitäisi olla 'Komissio katsastusalan valepukkina'. Toivottavasti EU:n parlamentti näkee asian taakse ja taustoihin, kun komission ehdotus joskus syksyllä tulee käsittelyyn. Peli ei suinkaan ole selvä, isokin vale menee läpi jos kukaan ei ole huutamassa valepukkia. Harrastajien tulisikin hanakasti kommentoida median uutisia faktoilla ja linkeillä esim MMAF:n ja SMOTO:n vasta-artikkeleihin (joiden kautta ym. tilastolliset tutkimukset löytyy viitteineen).
Kirjoittelin aiheesta viimeksi jutussa Liikenneturvallisuusargumentin suhteeton väärinkäyttö (14.4.2011). Muuta hyvää luettavaa on MMAF:n hyvä ja yhä ajan tasalla oleva juttu Mitä hyötyä moottoripyörien vuosikatsastuksesta olisi? (5.1.2007) sekä Komissio ehdottaa moottoripyörille katsastuspakkoa (13.7.2012).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)