Sain nakerreltua Harrisonin vaihdekahvan valmiiksi. Yllättäen kaikki meni paikalleen ihan kuten olin suunnitellut (Toisenlainen vaihdekeppi prätkän ennakonsäätövivusta (5.3.2016)).
Epäilen vahvasti 3D-printatun muovisen vaihdekaavion kestävyyttä. Mutta kyllä se koeajot kestää. Lopullinen vaihdekaaviolevy tulee metallista. Paitsi jos tuo muovinen yllättäen sittenkin kestää hyvin.
Noita 2 mm mittaisia laakerikuulia mulla oli vain kaksi kappaletta. Ja jo nyt toinen meinasi kadota tallin harmaalle lattialle. Onneksi löysin sen. Pitänee etsiä jostain muutama kuula varalle.
Koeajo odottelee säiden lämpenemistä. Pikkupakkasella ei vielä hotsita kruisailla pitkin Espoota.
Koska kahvan päässä ei ole vaijerin etäisyyden säätöä kehittelin sellaisen hajonneen orggiskahvan ylijäämäosista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti