Höyrykoneoppia Turussa

Ammattikoulun (Merenkulun höyrykoneoppia ja koneenhoitajan tutkinto (23.3.2024)) höyryosuudet pidettiin Turussa. Opintoihin kuului kattavasti teoriaa ja käytäntöä höyrytekniikasta.

Suuren osan olinkin tästä jo lukenut alan kirjallisuudesta, tosin uusimmatkin oppikirjat rupeavat jo olemaan satavuotiaita ja oman aikansa mukaisia, eli hankalalukuisia.

Parasta olikin jutella yksityiskohdista muiden kurssilaisten ja kouluttajan kanssa. Merenkulun höyryoppikurssit ovat kuulemma harvinaisia, edellisestä on jo kymmenkunta vuotta. Tulevalle syksylle suunnitellaan kuulemma uutta kierrosta.


Kouluttajamme oma opinnäytetyö, minihöyrykone
Paitsi että kävimme läpi teoriaa niin kouluttajalla oli mukana paljon osia ja komponentteja, mittareita, tiivisteitä, kokonaisia höyrykoneita, minikoneista ihan isompaan vanhaan veneen koneeseen (joka vielä oli  kuitenkin kahden miehen kannettavissa). 

Kirjoittelin tästä viikonlopusta myös sinitaivaalla, siellä enemmän myös kuvia: https://bsky.app/profile/luupilotti.bsky.social/post/3kr4rdj5ojq2f

Paikkomaali käyttikseen

Itkuiineksessä (auton uusi nimi, kun sen automatiikka piipittelöee seinistä, ruohonkorista, lähellä olevista autoista jne) on maalissa muutama murhe. Oven reunasta on muutaman millin matkalta maali kadonnut, ja konepellissä on yksi piste mistä puuttuu maali.


Hain samasta paikasta mistä aina haen prätkä- ja automaalit pikkupurkin "mersun keltaista". Oli sille joku koodikin. Lakkaa mulla on jo kaapissa. Näihin pistepaikkoihin en laita kaksikomponenttimaalia vaan tätä tavallisempaa maalia.

Malaamisessa en käytä purkin korkissa olevaa sutia, se on aivan iian karkea pieneen pistemaalaamiseen. Sensijaan käytän isoäitivainaan hammaslääkärivälineitä, erityisesti terävät karieksen poiston tarkoitetut piikit ovat hyviä tarkkaan pistemaalaamiseen.

Mersuun kesänakit

Asensin (tai se meillä asuva nuorempi insinööriopiskelija asensi) mersuun kesänakit. Kevät oli tänä vuonna myöhässä, äsken oli vielä kova takatalvi (Hurja takatalvi huhtikuun loppuun (23.4.2024)).

Talvinakkeja tutkaillessa huomasin, etä meille myytyjen vanteiden mukana tulleet MB -keskiöt eivät taidakaan olla ns aitoja. Tai ainakaan ne eivät ole talven kestäviä.

Pitänee kirjelmöidä toimittajalle tuosta(kin).

Isoisoisoisän laivoja metsästämässä - S/S Urpo aka S/S Gustav Moenting

Isoisäni isoisä Janne Ahonen oli veneliikkeen pitäjä ja höyrylaivuri Kuopiossa. Perinnetiedon mukaan Janne kuoli hukkumalla. Uteliaisuuttani kaivelin Jannen wanhoista laivoista tietoja. Perhekronikasta selvisi, että laivat olivat nimiltään Urpo ja Uskallus.

Finnasta löytyi Urpo höyrylaivasta yksi kuva myöhemmiltä ajoilta. Kuva on useampi vuosikymmen sen jälkeen kun Ahosen perikunta myi sen eteenpäin Saastamoiselle, joko vuodelta 1949 tai 1950. Alunperin laiva oli eri näköinen. Värittelin kuvan osin tekoälyllä ja osin käsin.

Blueskystä sain apua historian kaiveluun (ks koko ketju tästä) sekä kuvia vanhoista dokumenteista.

Alunperin Urpo valmistui Lehtoniemen konepajalta 1891 Sourun Rautaruukille. Se ei ollut nimeltään Urpo vaan matkustajahöyrylaiva Gustaf Moenting

Savolaisten suussa Gustaf Moenting ei kuitenkaan taipunut. Puheissa ja lehtiartikkeleissa nimeksi tuli Sourun Monttu tai Monttoni.

Janne Ahonen osti laivan rautaruukin omistajalta kauppaneuvos Isak Löfiltä vuonna 1910. Janne antoi matkustajahöyryn nimen Urpo. Se Monttu oli kai hankala Jannenkin lausua.

Janne kuitenkin kuoli hukkumalla jo vuonna 1911. Oletimme suvussa aina, että Janne hukkui  näissä laivurihommissa. 

Yllätysekseni löysin Jannen kuolemasta artikkelin Raivaaja -lehdestä vuodelta 1911. Artikkeli tuotti uutta valoa Janne poismenoon: "...weneliikkeen harjoittaja Janne Ahonen oli juowuksissa kävellyt Kuopiosta Haapaniementietä likawiemärisillalle josta putosi järween. Vaikka lähelle sattuneet huudon kuultuaan meniwät apuun, ei A:ta woitu enään henkiin wirwoittaa."

Tämä oli aika säväyttävä lisätieto. Että hukkui likaviemäriin kännissä... Tuota ei ollut kirjoitettu perhekronikkaan.

Laiva jäi siis perikunnalle alle kaksi vuotta sen hankkimisen jälkeen. Perikunta möi laivan vuonna 1913 H. Saastamoiselle

Sitkeästä etsimisestä huolimatta en löytänyt wanhoja valokuvia  Ahosten lyhyeltä omistajankaidelta 1910-1913, tai ajalta ennen noita Saastamoisen tekemiä muutoksia. Paitsi tuo ylempänä oleva telakan rakennekuva Gustaf Moentingista.

Saastamoinen teki laivaan isot muutostyöt, kuvan perusteella laipioiden ja kannen korotus, uudet kansirakenteet jne muutokset  matkustajalaivasta hinaajaksi. Samalla vuosi 1913 merkittiin Urpon rakennusvuodeksi.

Urpo romutettiin Kuopiossa 1950-luvulla. Laivaa ei siis enään ole.

Siitä toisesta Jannen laivasta, Uskallus nimisestä Kuopion vesillä joskus 1895 ja 1911 välissä liikkuuneesta höyrylaivasta en löytänyt mitään, ei edes lehtijuttuja. Niitä yleensä edes on. Nimi taitaa olla liian usien normitekstissä joten tiedon kaivamiseen menee paljon enemmän aikaa.


Merenkulun höyrykoneoppia ja koneenhoitajan tutkinto

Päätin viime syksynä lähteä opiskelemaan aikani kuluksi merenkulun koneoppia ja höyrykonetekniikkaa.

Tähän tuli tilaisuus kun Suomen Höyrypursiseura (SHPS) tarjosi jäsenilleen mahdollisuutta koulutukseen. Pätevöityneitä höyrykoneenhoitajia kun ei ole riittävästi ja keski-ikäkin on jo eläkeläisten kategoriassa. Jos jotain ei tehdä rupeaa laivat jäämään satamiin.

Koulutus kestää puoli vuotta ja liki kaikki viikonloput, ja siihen pitää saada päälle vielä praktiikoita useampi sata meripäivää. Taidan itsekin ehtiä eläkkeelle ennen varsinaista valmistumista ja Trafin antamaa varsinaista kirjaa. Mutta teoriat valmistuu nyt keväällä.

Joku veti käyttiksen kylkeen skraidun - Lähti myllytyksellä

Joku veti käyttiksen kylkeen monen metrin mittaiset naarmut. Meillä asuva nainen oli parkkeerannut työhommissa Niittykummussa 2.2.2024 kun huomasi skraidun.

Tästä tietysti sitten rikosilmoitus, vakuutukseen vahinkoilmoitus, ja sitten tutulle automaalarille joka arvioi työn vakuutusyhtiölle. Mutta maalaripa otti myllykoneen käteen ja pyöritteli sitä hetken tuossa. Naarmut katosivat täysin.

Onnea matkassa.

Kupla talveksi taas omaan talliin

Huomaa Spiderin katto joka on jo otettu katosta alas valmiiksi

Junge Starin kolmen käynnin peruutuskamera

Junge Starin peruutuskameran korjaus (Peruutuskamera ei toimi (21.8.2023)) olikin valtuutetulle huollolle kolmen huoltokäynnin keikka. Lopulta autoon vaihdettiin tehtaan piikkiin kaikki osat  kameran johtosarjaa myöten, eikä varsinainen vika oikein edes selvinnyt.

Mutta nyt se vihdoinkin toimii. Onneksi on takuu.