Osui silmiin venäläisten tekemiä CAD-pyöriä. Näitä kelpaa tuijotella pidempäänkin, eikä ole mitään harakoita häiritsemässä silmää.
Tuolla on samassa blogissa muutakin mielenkiintoista, eikä haittaa vaikka venäjänkieli ei taipuisikaan natiivisti.
Sinänsä harmi, että noista pyöristä ei ole esillä leikkauskuvia tai muita kuvia rakenteista tai suunnitellusta elektroniikasta. Kovasti kiinnostaisi naapurin ajatukset tällä rintamalla.
Olisiko jollakulla esittää hyvä linkki jossa olisi paitsi mielenkiintoisia designeja niin myös leikkaus- ja sovittelukuvia itse tekniikasta? Ensisijainen mielenkiinnon kohde on tietty kaksipyöräiset vaihtoehtoisten voimanlähteiden ajoneuvot...
Näinä vuosina olen ehtinyt kirjoitamaan Kopteriin palstan jos toisenkin, useinmiten anonyyminä MMAF:n palstalla mutta myös ihan oikeita juttuja ja omalla nimellä.
Kuva (c) Liikkuva Poliisi. Mp-poliseja 50-luvulla.
Tässä poliisijoukko Rämä: O***, P***, K*** ja T*** lähdössä Jorvaksentielle, koska siellä on nähty outo keltainen sähköpyörä. Sitä ajaa Prof. Hajamielen näköinen outo tyyppi, jolla on kypäräkin jostain 30-luvulta! Hajamieli on pitkä, hieman keskeltä levinnyt, ja kertoo puujalkavitsejä. Ja nauraa niille hekottaen. 4:n pollarin partio saa varmaan sähkömopoilijan kiinni ja vie sen Korkeasaareen. Siellä on samanlaisia.
Riku Routo myy Suomen Moottoripyörämuseon pihalla sijaitsevassa Venturo -designrakennuksessa kymmenien vuosien aikana kerättyjä aarteita, jotka sopivat loistavasti esimerkiksi kodin tai myymälän sisustukseen.
Päiväunissani on pyörinyt täysin katettu sähköprätkä. Sen kanssa ajokautta voisi jatkaa ilman hurjaa pukeutumista, mutta kesällä tuulilasit voisi lempata jorpakkoon. Pyörän suorituskyky vastaisi suurinpiirtein bensakäyttöisten moottoripyörää.
Koska tällaista kaksipyöräistä on hankala tehdä ovat ajatukseni kääntyneet kanttaavaan kolmipyöräiseen. Piirtelin jo taannoin trikea joka täyttäisi laatimani mielikuvitusspeksit (katso Trik-E-Trick luonnostelua (7.2.2012)). Projekti on vain ollut täysin jäissä (muiden ajoneuvoprojektien ohessa) talo- ja talliprojektin takia.
Törmäsin netissä hiljan kaksipyöräisiin moottoripyöriin, jotka pysyivät pysäköitynä ja mateluajossa pystyssä gyroskooppien avulla. Tässäpä niistä muutama:
Yllä olevan videon ajoneuvon on tehnyt Thrust Cycle Inc joka väittää keksineensä jarruenergiaa talteenottavan, kiihdytyksessä auttavan ja kaksipyöräisen moottoripyörän pystyssä pitävän gyroskooppipohjaisen ratkaisun. Sivulla hyrräpyörää kehutaan vuolaasti mutta yksityiskohtia tai tekniikan tarkempaa kuvausta on turha etsiä.
Toinen vastaava yrittäjä on Lit Motors Californiasta. Yritys kertoo Thrust Cycleä enemmän tekniikastaan, mutta melkein kaikki videot on tehty tietokoneella ja oikeita ajovideoita on harvassa.
Lit Motors:n laite perustuu kahteen vaakatasossa pyörivään grysokooppiin joita kääntelemällä saadaan pyörä pysymään pystyssä. Vastaavaa kahden tai useamman gyron tekniikkaa käytetään muuten myös avaruusaluksien asennon muuttamiseen. Lit Motorsin sivuilla on mainioita videoita joista tekniikka selviää.
Tällaista moottoripyörää olisi todella mielenkiintoista päästä koeajamaan. Vastoin parempaa tietoa veikkaan, että gyroskoopilla on vaikutusta myös mutka-ajossa. Toisaalta isokin moottori pyörivine massoineen poikittain rungossa haittaa lähinnä paikallaan seistessä eikä sitä enään huomaa ajossa.
Jos esimerkiksi jarrutuksessa hyrrää kiihdytetään jarruenergian talteenoton takia, niin miten se vaikuttaa ajokäytökseen jos samalla joutuisi tekemään esimerkiksi tiukan väistön? Ainakin ohjauselektroniikassa tulee koodia paljon. Myös muita ajodynamiikkaan liittyviä kysymyksiä nousee esiin liuta; Miten gyrot vaikuttavat luistoissa tai erilaisissa värähtelytiloissa ja onko jonkinlainen luistonestosysteemi tämäntyyppisessä laitteessa välttämätön?
Tämän päivän Hesarissa (HS 11.11.2012) oli mielenkiintoinen kulma ajoneuvojen rekisteröintiin. Artikkelin mukaan romutusyrittäjät ovat ehdotelleet, että kaikista rekisterissä roikkuvista ajoneuvoista joutuisi maksamaan vuotuista maksua riippumatta siitä onko ajoneuvo liikennekäytössä vai ei.
Nykymuotoinen liikennekäytöstä poisto tuli voimaan 2007 jolloin autojen seisottaminen loppui ja kuviosta tuli viranomaistoimintaa. Tuolloin lobbasimme moottoripyörät tämän kuvion ulkopuolelle sillä perusteella, että niitä vuotuinen autovero ei koske ja muutenkaan tuskin millään pyörillä ajetaan koko vuotta. Seisontavakuutusmalli toimi hyvin jo tuolloin. Mutta autoja, myös harraste- ja kesäautoja tämä jokasyksyinen liikennekäytöstä poistoon ja keväällä taas käyttöönottoon liittyvä rekisterimuutosmaksu tuli koskemaan.
Ennen vuotta 2007 rekisteristä poistamisella tarkoitettiin arkikielessä suurinpiirtein samaa kuin mitä liikennekäytöstä poisto nykyään tarkoittaa. Nykyisin rekisteristä poisto on peruuttamaton toimenpide ja se vaatii mm. romutustodistuksen tai vastaavan luotettavan selvityksen.
Liikennekäytöstä poiston idea on systeemin luonteen mukaisesti nimenomaan keskeyttää ajoneuvoon liittyvien vakuutus- ja viranomaismaksujen juokseminen. Se siis vastaa vanhan kansan kielessä vielä kulkevaa rekisteristä poistoa ja sopii viranomaismaksua lukuunottamatta erinomaisesti museo-, kesä- ja muille harrasteautoille sekä moottoripyörille, joilla ei ole käytössä sellaista vakuutusta joissa olisi seisonta-aikamahdollisuus.
Romutusyrittäjien kannalta navetoissa ja talleissa lojuu rahaa joka pitäisi saada liikkeelle (ja näiden yrittäjien taskuun). Täydet pisteet yrittämisestä. Sensijaan ajoneuvojen museoinnista ja muusta harrastustoiminnasta kiinnostuneiden kannalta hanke on hankala tai jopa vaarallinen.
TraFi on luvannut 'harkita asiaa' ja ympäristöministeriö kannattaa sitä. Huomaan kerrankin olevani samaa mieltä valtionvarainministeriön Kuitusen kanssa; Hankkeen hyöty-kustannussuhde on jo lonkalta arvioituna päätön.
Tällaisissa hankkeissa on hyvä, jos harastajilla on järjestäytynyt, toimiva ja hereillä oleva edunvalvonta. Muuten näissä mennään puhtaasti onnella, kuten tällä kertaa näyttäisi olevan.
Tänään juhlitaan Suomen vanhinta mp-lehteä!
