Ajatuksia laivan hankinnasta (2/3) - Toiminnallisia käytettävyystoiveita

Kävin edellisessä postauksessa läpi laivan hankintaan liittyviä ja hankalasti tingittäviä teknisiä vaatimuksia (Ajatuksia laivan hankinnasta (1/3) - Teknisiä vaatimuksia (1.2.2023)). Tässä postauksessa käyn läpi enemmän sitä toivomuslistaa, mitä unelmien laivassa pitäisi olla. Kolmannessa postauksessa jokus myöhemmin löpistään sitten tyylistä ja designista.

Porukkaa kyytiin

Laivaan pitää saada majoitettua kuusi aikusta joista ainakin neljä mukavasti. Pari voi nukkua vaikka salongissa. Tämä vaikuttaa myös mm. ruuan teko- ja säilytysvaatimuksiin. Tai vaikka ruokapöydän kokoon. Pitkä viikonloppu pitää pärjätä omillaan, kokkaamme ja grillaamme paljon itse. 

Meille unelmissa toivottavin tilaratkaisu on ns. 'Jämsäläinen' eli kannen päällä ajohytti joka on yhteydessä salonki ja pentteri (olohuone & keittiö) sekä niiden takana ahterissa saunatilat. Välissa saattaa olla esim WC ja portaikko. Kannen alla sitten nukkumatilat, tekniset tilat kuten konehuone ja varastotilaa. 

Kannella voisi olla jonkin verran tilaa esim aurinkotuoleille ja muulle oleskelulle. Hiiligrilli pitää saada johonkin, ja sateensuojaakin olisi kiva olla. Kaikkea ei kai aina voi saada ja toki tilat voi olla järjestetty jotenkin muuten. 

Juoma- ja käyttövedet

Juoma- ja kahvivedet voidaan kantaa laivaan tonkissa. Erillinen tonkka on helppo pitää puhtaana. En oikein luota satamien raikasvesiletkuihin joita käytetään harvoin, tai jolla pahimmillaan on juuri putsattu septiletku (jep, tämä nähty!).

Aika monessa laivassa on raikasvesisäiliö jolloin keittiön hanasta saa juomavettä. Tämä on hieno boonus jos raikasvesisäiliön huolto on helppoa, ja talveksi vesien tyhjennys on mietitty loppuun asti. 

Näin myös eräässä laivassa suodatinsysteemin, jossa järvivedestä suodatettiin suoraan juomavettä. Suodattimena oli ainakin aktiivihiiltä mutta en silloin älynnyt kysyä tarkemmin laitteistosta. Noita on kuitenkin ihan myynnissä ja se voisi ratkaista osaltaan tämän säiliökuvion.

Muu käyttövesi on suoraan järvivettä. Muita käyttövesiä on pesu- ja saunavesi, perunoiden keittovedet jne. Päijänteen vesi on joitakin seisovia pussinperälahtia lukuunotamatta aivan mahtavaa.

Harmaat ja mustat vedet

Upea wanha pytty laivassa

Mainitsinko WC:n? Viikonlopun aikana joku sitä tarvitsee vaikka maissa olisikin puucee. Meille periaatteessa käy kumpi vaan; portapotta tai sitten kiinteästi asennettu jakkara ja septitankki. 

Harmaat vedet voivat mennä järveen mutta sitten pitää muistaa käyttää sopivia pesuaineita saunottaessa tai vaikka tiskejä tiskatessa. Toinen vaihtoehto on isompi septitankki tai jokin välisuodatussysteemi, mutta näitä en ole laivoissa juurikaan nähnyt.

Septin tyhjennyksestä olen oppinut, että liittimen paikalla ja muodolla on väliä. Laivan kanssa voi joutua pelaamaan jos laiturin tyhjennysletkussa ei ole mittaa riittävästi. Tai jos laivassa oleva venttiili ei sovikaan napakasti siihen tyhjennysletkuun. Sekös se harmittaa.

Käytännöllisyytä arkeen ja ajoon

Kun ajohytti on kannen tasossa ja parras ei ole vedenpinnasta älyttömän korkealla, onnistuu laivan ajo yksin tai yhdessä kokemattoman kansihenkilön kanssa. Olemme kyllä katselleet laivoja, missä ajohytti on ylempänä omassa kerroksessa. Ne hirvittävät mutta tämä yhden tason systeemi ei kai ole ehdotonta?

Laivan Kabola

Lämmintä vettä pitää saada. Vähintään saunasta, mieluummin myös tiski- ja pesualtaaseen hanasta. Jos laivassa ei ole lämminvesisysteemejä pitäisi olla tilaa mihin sellaisen tumppaa.  Laivoissa tilaa yleensä on.

Joku lämmitysjärjestelmä pitäisi myös olla. Kesällä pärjää ilmankin mutta keväällä ja syksyllä lämmitysjärjestelmä on syytä olla. Laivoissa on yleensä vesikiertoiset patterit mutta kaikenlaista muutakin on nähty. Patterit lämmitetään ja kuuma käyttövesi tehdään toisinaan omakotitaloista tutulla öljypolttimella, tai veneisiin suunnitellulla Kabolalla joka niinikään toimii dieselillä.

Sauna. Laiva ilman saunaa ei kelpaa meillä asuvalle naiselle. Laivassa pitää siis olla puusauna, tai tilaa ja paikka sellaisen rakentamiselle. Sauna ei kuulemma myöskään saa olla 'kellarissa' eli sen pitää olla kannella. 

Ankuripelin pitäsi toimia niin, että sitä viitsii käyttää. Aika monen laivan keulassa käydään ankkuripelin vieressä seuraava keskustelu:
- Toimiiko toi alkuperäinen ankkuripeli?

- Joo toimii

- Ootko käyttänyt paljon?

- Yhden kerran, ei sitä jaksa nostaa käsin tolla vivulla...

Esim. Kelveneellä on paljon matalia lahtia joihin laivan voi parkkeerata, jos ei aina halua kylkiparkkiin samalle hiekkarannalle kaikkien muiden viereen.

Muitakin toiveita varusteille on; Toimiva ja eteen näyttävä kaikuluoitain nyt ainakin. Kunnon kompassi. Karttapöytä ruorin lähellä paperinavigaattorille. Tehokas etsintävalo ja kunnon kansivalot joilla näkee vähän pidemmälllekin partaan yli. Plotteriksi riittää Android-tabletti. Hyvä kuskin palli ja ruorihytissä tilaa porukalle, jos silta ei ole suoraan avoinna salonkiin.

Yhteydet ja valvonta

Meinaan painaa etätöitä laivalta käsin. Tätä varten on mukava olla toimivat nettiyhtyeydet. Emme juuri katsele telkkaria mutta eri streaming palveluita tulee kulutetuksi. Nekin tarvitsevat nettiyhteydet. Rautarungon sisällä yhteydet ulospäin heikkenevät joten tarvitaan jotain systeemiä.

Jos laivassa on edellisten tarpeiden takia oma tukiasema niin siihen voi sitten samantien liittää etävalvontaa niin, että pilssiveden korkeuden tahi talvella kuva lumen määrästä katolla voi tarkistaa kotisohvalta.

Näitä en juurikaan ole nähnyt laivoissa, korkeintaan sellaisia yhden purkin LTE-WiFi hotspot ratkaisuja ja toisistaan erillisiä NMEA0183 ja/tai NMEA2000 systeemejä. Luulen, että kirjoittelen näistä yhteys- ja valvontasysteemeistä laajemman läpän joskus myöhemmin.

No entäs sitten höyrylaiva?

Jep, höyrylaivoissa yhdistyy melkein kaikki tekniset, toiminnalliset, käyttävyys, tyyli ja design vaatimukset mitä voimme keksiä. Paitsi ei ihan kaikki ainakaan käytettävyyden osalta. Höyrylaivan kanssa viikonloppulaivurille, joka asuu 150km päässä paatista, jää melko vähän ajoaikaa; Lämmittelyyn menee reilu vuorokausi ja jäähdyttelyyn toinen mokoma. Ajoaikaa jäisi siis viikonloppuna tuohon väliin muutamia tunteja. Pitäisi asua laivan vieressä.

Puhumattakaan kulutuksesta. Emme juurikaan omista metsää. Jo lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn menee kolme mottia halkoja, ja ajossa laite nielee motin tunnissa. Tai vastaavasti samaan dieseliä tynnyrillisen, jos höyry tuotetaan öljypolttimella. Tuosta kulutuksesta voidaan keskustella, joka tapauksessa mittoja lasketaan koivumotteina.

Höyrylaivaa ei oikein voi ajaa ilman höyrymestaria hääräämässä konehuoneessa. Avuksi tarvitaan ruorihenkilö, joka sitten hoitaa myös kansihenkilön hommat. Tai ehkä mieluiten se on kolmeen pekkaan ajettava niin, ettei tule kokemattomalle kiire. 

Höyrylaiva ei siis oikein istu tällaisen viikonloppulaivurin tarpeisiin. Ei sillä, höyrylaivat ovat aivan mahtavia. Tämän takia liityinkin jo Suomen Höyrypursiseuraan ja olen menossa konemestarikouluun, mutta tästä sitten joskus myöhemmin.