| Auto pukkien, ei tunkin päällä |
Kuplaan öljynvaihto, suodattimen pesu ja muuta
Yökylässä MS Saukolla
Saukko on aivan mahtavan hienosti sisustettu, siinä on kaikki tarvittava, tekniikkakin kelpaa ronkelille isännälle, hinta on kohdallaan, mutta veneessä tuoksuu vanha vene. Olin tästä samalla aivan innoissani, ja valtavan pettynyt.
Myyjällä on toinen ostajakandidaatti, sovimme että jos hänen kanssa ei tule kauppoja niin menen tarvittaessa auttamaan paikkojen purkamisessa tuon tuoksun lähteen löytämiseksi. Jos se selviää, tämä voisi vihdoinkin olla se!
Lämmittäjäsekamiehenä ja keikka ruorissa
Sovimme tällit laivalle kello 14:00 jolloin padat piti laittaa kuumiksi. Tai ainakin aloittelevat kynsitulet sinne alle.
Höyrypannut eivät vielä sunnuntaina iltapäivällä olleet edes kiinni. Tai no, ainakin etukattila oli vielä auki. Ennen lämmittelyä ne pitäisi saada painetiiviiksi.Kuvassa valmistetaan kattilan luukkutiivistekeittoa talkooväelle. Tuohon kermaa ja voita niin ei voi mennä pieleen.
Oikeasti tuossa pehmennetään luukuntiivistettä keittämällä niin, että se menee luukun kanssa paikalleen kunnialla.
Talven aikana joku mutteritonttu, O nimeltään, oli käynyt kiillottamassa muttereita. Tai vaihtanut ne uusiin. Arvailen kiillotusta.Oheisessa kuvassa pää- ja apuhöyrysulut (nuo isoimmat) sekä vesilasin ja visselin sulku, ja oikealla melkein pois kuvasta varoventtiilit. Tuo ihan pieni venttiili on painemittarille.
Noiden venttiilien takana, kun on täydet paineet päällä, on 3,5MW tehoa. Mua aina jotenkin hirvittää käännellä näitä.
Samalla kun odottelimme kattilanluukkukeiton ja muiden hommien valmistumista tein sähkötöitä. Styyrpuurin vihreän valon sähköjohto oli irronnut.Laivassa ei ollut vihreää sähköä joten jouduin kytkemään tuon sinisellä ja mustalla johdolla.
Tein samalla kaikkien ajovalojen johtoihin vedonpoistot nippusiteillä. Sellaista siellä ei ollut, ja sen puute oli rikkonut tämän vihreän lyhdyn kytkennät.
Aikaisempina vuosina olemme sytyttäneet kattiloihin tulet muutamalla metrinmittaisella koivuhalolla. Pelkkään sytyttämiseen on mennyt ainakin 15halkoa per kerta, kattilahuoneesa on neljä tulipesää.
Tällä kertaa halkoja ei ollut tarjolla. Kattiloihin saatiin sununtaina lopulta tulet konemestarien vanhoilla kalsareilla (tai mitä lie konehuonerättejä ne olivat). Olivat sopivan rasvaisiakin.Sumuisena maanantaina lämmitystä jatkoi eri miehitys, pistäydyin laivalla vain töiden jälkeen auttamassa tuhkien kanssa.Näissä kivihiilihöyryhommissa vapaaehtoisia tarvitaan, nytkin muutama herrahenkilö jäi laivalle yöksi tiistain ajon tulta vahtimaan. Vaan homma oli turhaa....
Tiistain ajot jäi ajamatta. Asiakas perui keikan vain muutama tunti ennen ajoa. Ihan hukkaan lämmitys ei mennyt, saimme testailla laitteita ja paineita ns laiturilämmityksellä.Kuvassa ruorimiehen maisemia komentosillalta. Tässä olemme vielä ennen tämänpäiväistä ajoa kotilaiturissa, Hietalahden Sillilaiturissa.
Edessä oli ns vakiorundi: Ulos Hietalahdesta, vasemmalle ja sisään Särkästä, pyörähdys Eteläsatamassa, sieltä jäänmurtajille josta Neljän Viitan Karille, Kuninkaanmiekasta ulos ja Pihlajasaaren ympäri takaisin kotiin.Koneenhoitajat 24 whatsapp-ryhmässä Markus Raitio laittoi meille kuvan jonka nappasi omasta laivastaan.
Kesäauto taas mediahommissa
Kuvauskelikin oli kuulemma wanhan avoauton arvolle sopiva. Jotain +10c ja sataa vettä tai sinnepäin.
Se video on tuolla: https://www.youtube.com/watch?v=4SdDiTXwz4I
Höyrylaivan huoltopäiväkirjja
Valmiita sopivia ei oikein löytynyt, toisaalta näin isossa projektissa huoltokohteita on paljon. Muutamassa vuodessa, tai porukan vaihtuessa, milloin mitäkin on korjattu katoaa vireimmänkin ylikonemestarin muistista.
Keskusteluissa oli ajatus, että tuossa huoltopäiväkirjassa pitäisi olla ainakin seuraavia asioita:
- Kohde ja selitys hommalle: Tässä on lyhyt kuvaus tehtävästä työstä tai työkokonaisuudesta.
- Paikka Laivassa: Paikka laivassa auttaa hahmottamaan ja myöhemmin hakemaan tehtyjä töitä ja missäpäin niitä on tehty. Lista ei ole täydellinen, joskus pitää vain valita ’lähinnä’ oikea.
- Kategoria: Nyt aluksi kategorioita on neljä; 1) Höyrytekniikka, 2) Sähkö ja navi, 3) Maalaus ja ulkopinnat sekä 4) Muu tekniikka. Kategorian avulla meidän on helppo jakaa vastuualueita, esim konemestaria tai katsastajaa kiinnostaa osa näistä alueista enemmän kuin muut.
- Omistaja työlle: Yksi henkilö joka on luvannut hoitaa kyseisen nakin. Tämä henkilö ei välttämättä itse tee hommaa, mutta vastaa siitä että se tulee tehdyksi.
- Takaraja tekemiselle: Jotkin asiat pitää tehdä tiettyyn päivään mennessä, esim katsastukseen tai tiettyyn risteilyn alkuun mennessä. Tämä sarake auttaa hommien priorisoinnissa.
- Milloin työ on tehty, tai kuitattu tehdyksi: Päivämäärä milloin työ on todettu tehdyksi. Jos kenttä on tyhjä niin työ on tekemättä. Tehdyt työt saa piiloon sorttaamalla näkyviin vain tyhjät kentät, ja jos haluaa listan vain tehdyistä töistä niin piilottaa tyhjät kentät.
- Muita kommentteja: Hommia pitää joskus kommentoida, tai ne jaetaan osiin, tai yhdistellään jne.
Lopulta tempaisin googlen sheetseihin ensimmäisen vedoksen (tuo eka kuva) sekä sille kolmesivuisen ohjeen (tuo toinen kuva), etttä miten tuota käytetään kännykällä ja PC:llä. Katsotaan miten tuo tulee oikeasti käyttöön, nyt huollot eivät ole ainakaan pelkästään muutaman aktiivin muistissa.
Kuplan kevätvahaus ja uusi ylläpitolaturi luovuttaneen tilalle
| Kuvan Tesla ei liity kuplatarinaan |
Meidän nuoriso kävi pesemässä ja vahaamassa kuplan. Se piti myös koeajaa jotain mahdollista musavideohommaa varten, katsastus on kuitenkin vasta heinäkuussa.
Kupla ei pihahtanutkaan. Uusi akkuhan tuli kuplaan hankittua viime keväänä (Kuplaan uusi akku (2.6.2024)). Tuli siis todetuksi, että jo vuonna 1998 hankkimani akun ylläpitolaturi on tullut elinkaarensa päähän.
Samalla kun kuplaa kiillotettiin kävi ystäväni sähköautonsa kanssa vaihtamassa meillä kesärenkaat alle. Lainaan työkaluja, kun valvon itse vieressä.
Takaisin laturiin. Kävin hakemassa läheisestä autotarvikeliikkeestä uuden, noin 70,- maksaneen ylläpitolaturin. Toiveikaana ajattelin, että tällä sitten mentäisiin taas reilu neljännesvuosisata. Ostin kuitenkin merkkilaturin.Laturin mukana tuli pistoke, jonka voi asentaa kiinteästi akun napoihin (kuvassa). Tämä on parempi ratkaisu kuin niiden hauenleukojen kanssa näpertely.
MS Pispala Virroilla
Pispala on tehty 1909 ja alunperin dieselvarppaajaksi. Lienee Suomen ensimmäinen diesel-koneella varustettu ammattilaiva. Laivassa on upeat puusepän tekemäöt sisutukset, hyvä ilmanvaihto ja paljon positiivista. Jäämme miettimään tätäkin.
Itkuiineksen valitukset, taas
Avaimenperät kuplan avaimiin
| Valmis killuke paikallaan |
Printterin kanssa homma menee niin, että ensin tarvitaan kolmiulotteinen CAD-kuva halutusta kappaleesta. Valmista avaimenperän kuvaa ja mallia ei tietenkään ollut. Volkkarin logosta sensijaan löytyi helposti ohjeet. Piirtelin sen pohjalta sopivan avaimenperän.
![]() |
| Avaimenperä CADissä |
![]() |
| Osat Luban-sovelluksessa |
Oheisessa kuvassa Luban on luonut itse printtifileet kummallekin kappaleelle. Koska mulla on Snapmakerissa vain yksinkertainen printtipää, kaksiväriseen kappaleeseen joudun printtaamaan nuo osat erikseen. Kuva on siis feikki.
Kuvassa näkyy muitakin tulostimen asetuksia. Teen tuon avaimenperän PLA-muovista ja tässä on tulossa lopullinen tulostus aikaisempien koevedosten lisäksi. Jepujep, usein joutuu tulostelemaan protoja.
Kaupassa oli sopivasti PLA-filamentti tarjouksessa, vain ~15,- € / kg. Ostin logoja varten punaista PLA:ta. Sopii auton väriin hyvin.Koska avaimia ja kuskeja on kolme, tuli laakista yhdellä printilllä kolme avaimenperääkin. Tulostusaika näillä asetuksilla oli 6h 37min, karkeammalla printillä tuo aika puolittuisi. Sähkö oli sentään tänään halpaa.
Valmiissa printeissä on 'karvoja' ja muita pursokkeita. En ole vielä keksinyt mikä asetuksista tuon aiheuttaa (vinkkejä?). Nuo siistii veitsellä ja viilalla helposti pois.Tässä vaiheessa päätin jättää ne täytteet tekemättä. Tuo logo toimii avaimenperänä ihan sellaisenaan.





