Autokuumeen kourissa

Pian perheessä on jo neljä ajokortin omaavaa kuskia. Nykyinen työpaikkakin on hankalien julkisten yhteyksien päässä. Niimpä vakuutin itseni lisäauton hankinnan loogisesta tarpeellisuudesta. Ja koska järkeviä autoja on talossa jo useampi tämä uusi saisi sitten olla jotain kivaa.

Aloitin loppukesästä auton etsinnän seuraavilla parametreilla:

• Täyssähkö
• Pieni
• Kohtuuhintainen, budjetti on noin 25k€ tai sen alle
• Hyvän näköinen, design oltava kohdallaan
• Kyytiin mahduttava ainakin kaksi henkeä
• Talvikäyttö on ainakin suhteellisen ok
• Päivittäiseksi ajomatkaksi riittää 50km. Jos pitää päästä mökille meillä on siihen toinen auto. 

Ahkeran googlailun ja etsinnän perusteella oli pakko todeta, että tällaista hyvän näköistä pientä täyssähköautoa ei ole (vielä) markkinoilla. Joitakin startuppeja ja nyrkkipajoja sentään on mutta kaikissa tapauksissa hinnat karkaavat liian kauas.

Rumaosastolla on ahkeroitu

Sensijaan autonvalmistajien rumistusosastoilla, se sama osasto joka itse tituleeraa itsenään design-osastoksi, on ahkeroitu tämän kategorian autojen kanssa. Toinen toistaan kammottavampia rumiluksia löytyy.

Tai jos vaikka design olisi jotenkin nieltävissä, niin sitten niissä on merkittäviä puutteita. Kuten ei ovia tai kattoa laisinkaan. Harkitsin vakavasti jopa Renault Zoea ja siihen lämppärin ja kunnon ovien rakentelua talviajoja varten.

Hybridit hylkäsin tässä etsiskelyssä myös; En halua autoa jossa on yhdistetty polttomoottorin ja sähköauton huonot puolet.

Itse tekemällä, joko kokonaan tai jostain polttomoottoriauton rungosta konvertoimalla saisi speksit täyttävän pelin. Mutta mulla on noita talliprojekteja jo liikaakin joten tähän en ainakaan nyt lähde. Mulla ei ole aikaa tällaiselle ja jotain projekteja pitäisi tallista muutenkin myydä ensin pois.

Vielä viimeinen dinosaurusauto

Koska haluamaani sähköautoa ei ole olemassa vaihdoin ensimmäisen parametrin bensakoneeseen. Ajelen sitten sillä kunnes unelmien täyssähköauto tulee markkinoille. Uusi vaatimuslista on siis:

• Bensakone missä on potkua tai ainakin ajofiilis on kohdallaan
• Pieni
• Kohtuuhintainen, budjetti on noin 25k€ tai sen alle
• Hyvän näköinen, design oltava kohdallaan
• Kyytiin mahduttava ainakin kaksi henkeä, neljä olisi kiva mutta ei pakko
• Talvikäyttö on ainakin suhteellisen ok
• Ylläpitokustannusten oltava inhimillisissä mittasuhteissa. Ei siis mitään autovanhusta mitä saa ajaa ruuvari kädessä tai visa vinkuen huoltamolta toiselle.
• Bensan kulutus on mitä on. Jos pitää päästä mökille edullisesti meillä on siihen toinen auto.

Tällä perusteella olen nyt syksyllä koeajanut seuraavia talvi- ja perheautoja: BMW Z4 Coupe, neliveto Audi TT 3.6, Volkswagen Passat 3.6 (turbo V6) sekä Mercedes-Benz SL 350 (2kpl). Kaikki mainitut olivat karvan yli kymmenvuotiaita ja noin 100tkm ajettuja.

Tämän lisäksi koeajoin uudehkon Fiat 124 Spiderin joka tästä porukasta nousi selväksi voittajaksi. Sen ajofiilis on mainio, auto on kaunis ja hyvin suunniteltu (Mazda MX5 se on) ja Saksasta hankittuna käytetty mahtuu budjettiinkin. Ameriikasta voisi siihen saada talveksi kovan katon.

Katsotaan nyt mitä hankin, ja mistä...

Uudet nakit ja nousumurheita

Keltaisessa pyörässä oli vielä alkuperäiset ulkorenkaat. Ne ovat siis kuuden vuoden ikäiset ja noin 13000km ajetut! Hyvin ovat kestäneet.

Vertailin netistä valikoimaa pitkään. Halusin mahdollisimman leveät, hiekalle ja asfaltille sopivan 60x559 eli 2,25"x26"renkaan.  Lopulta uusiksi renkaiksi valikoitui Schwalbe Crazy BoB.

Renkaan nostamisen kanssa takavanteelle tuli murhe; Rengas ei noussut oikealta puolelta vanteelle millään (video). Koitin kumpaakin rengasta, väliin rasvaa, eri paineita aina 6 bariin asti, käännellä ja väännellä rengasta vanteella ja vaikka mitä. Ei sitten millään.

Lopulta luovutin ja otin yhteyttä maahantuojaan. Sieltä pyysivät tuomaan irtopyörän huoltoon, jos vaikka olisi valmistusvirhe. Lähin huolto on onneksi vain muutaman kilometrin päässä. Sain renkaan takaisin samana päivänä. Se oli noussut kuulemma vanteelle vaivatta jo 4 barin kohdalla. Wtf?

Jarrujen hillitön vinkuminen johtuu rasvan puutteesta

Keltaisen pyörän jarrut ovat nyt syksyllä alkanet kirkumaan ihan hillittömästä. Siinä on edessä ja takana Shimanon rullajarrut. Noiden rullajarrujen piti olla huoltovapaat ja ikuiset (joopajoo).

Selvittelin jo uusien keskiöiden hommaamista kun selvisi, että noita rullajarruja täytyy silloin tällöin rasvata. Olenhan ehtinyt vasta vuodesta 2012 tuolla ajamaan eli kovin tiheä tämä huoltoväli ei ole.

Jarruille on ihan oma valmistajan rasva. Koska tuota ei ollut hyllyssä tuuttasin jarruihin ensiavuksi laakerivaseliinia. Kitinä katosi.

Internetistä löytyi sitä oikeaa rullajarrurasvaa noin 10,- € / tuubi, panin sen tilaukseen. Laitetaan sitä perään lisää sitten kun tuubi saapuu, tai tällä kulutuksella viimeistään vuonna 2024.

Sunnuntai-ajelua sähköpeleillä

Kävimme ajelemassa lämpimässä syysillassa uudella ja wanhalla sähköfillarilla. Kaikki toimi mainiosti.

Punaisen pyörän lokasuojat ja muutama pikkuosa odottavat vielä maalausta ennen kiinni pulttaamista.

Johtotehtävissä

Tein fillarin kytkennät itse. Päävirtakytkimeksi tuli samanlainen veneliikkeen akkukytkin mitä mulla on edellisessäkin pyörässä. Kelpaa sama avain.

Akku tuli tässä pyörässä samalla kiinnityksellä minkä kehitin jo edellisen pyörän kanssa; Vakiomittainen naulauslevy ja päälle mutterilla kiristettävää patenttivannetta (Akun vaihto ja uudet kiinnikkeet (21.6.2015)).

Tässä pyörässä ajovalot saavat virtansa akulta joten niille tuli oma sulake ja kytkin. Sijoitin kaikki kolme; päävirtakytkimen,sulakkeen ja ajovalojen kytkimen tankin vasemman posken takaosaan akun taakse. Siellä kun on tyhjää tilaa.

Ajovalo löytyi kiinalaiselta verkkomarkkinapaikalta huimaan viiden euron hintaan. Tuo siis rahteineen, mitä reilun kaupan valoja! Koska ajovalot olivat niin halpoja ostin varuiksi muutaman erilaisen.

Lamppu on jo valmiiksi 24V joten kytkennän kanssa ei tullut mutkia matkaan. Johtokin riitti akun takaosaan ilman jatkotarpeita.

Olkoon toistaiseksi tuossa. Jos joskus vaihdan myös tähän pyörään joustokeulan (Keula todettu hyvin toimivaksi (1.8.2017)) niin lampulle pitää etsiä uusi paikka.

Takalamppu löytyi jo paljon aikaisemmin euroopan kiertueelta (Sähkömiehen maailmankiertue (26.11.2016)), tosin sen kytkeminen jää jonnekin tulevaisuuteen.

Uusi lampun kiinnitys vanhan heiluvan tilalle

Uutta keulaa tehdessä (Keula todettu hyvin toimivaksi (1.8.2017)) tein ajovalolle kiinnityksen alkuperäiseen kohtaan. Se tuli nakerrettua 4mm rosterilangasta. Tuosta kiinnikkeestä tuli vahvuuteen nähden liian pitkä; Ajossa ajovalo tärisi holtittomasti miten sattui. Siispä lampulle piti saada uusi kiinike.

Romulaatikosta löytyi kaupallisen tuotteen valmis kiinnike. Pienellä etsimisellä sille osui hyvä paikka risukeulan jousien yläkiinnikkeessä.

Jotta pääsin tuohon rautaan kiinni piti stonga ja itse rauta irroittaa pyörästä. Porasin keskelle rautaa 4,3mm reiän, vedin siihen M5 kierteet, pulttasin koko komeuden ohjaustankoineen takaisin kasaan ja lopuksi ruuvasin lampun paikalleen tuohon kierteytettyyn reikään.

Lamppu nousi edellisestä paikasta muutamia senttejä ylöspäin. Johdot onneksi riittivät sellaisenaan, niitä ei tarvinnut jatkaa. Nyt lamppu on tukevasti kiinni eikä heilu tai huoju mihinkään.

Ensiöveto kasassa

Uuden fillarin ensiöveto on vihdoin kasassa. Homma etenee hitaasti mutta epävarmasti koska teen tätä kaiken muun ohella. Ja osa osista puuttuu vielä. Mutta kyllä tässä silmä lepää...

Se toinen sähköpyörä

Vaikka eläminen sähköpyörävalmistajan toimarina ei onnistunut niin kyseisen härvelin tarina jatkuu.

Pääsin osallistumaan talkoisiin hankkimalla yhden ensimmäisistä sarjavalmisteisista rungoista. Hankin samalla myös muut fillarin osat. Meille tulee siis toinen pyörä.

Akku ja moottori ovat vielä matkalla jossain mutta muut osat mulla melkein jo on.

Halusin tämän pelin myös itselleni konkreettiseksi muistoksi mittavasta suunnittelutyöstä (Runkosuunnittelua ja keskustelua ulkomaiden kanssa (17.8.2016)) ja startup-yrittäjänä vietetystä ajasta.

Kesäauton käyntimurheita - Ajelua ruuvari kädessä

Mainio wanha opetusvideo kuplan kaasarin säätämisestä: https://www.youtube.com/watch?v=XOxxS1EMphU

Kuplan kaasarin kanssa on ollut murheita. Ajomatka päättyi syksyllä paukkeeseen (Ajokauden nolo loppu (11.9.2017)). Sen jälkeen kaasareita on säädetty pajassa ja tien vierellä.

Kaasari putsattiin, tiivisteet, suuttimet ja neula uusittiin. Ja säätöjä rukattiin. Hommasta ei tullut valmista tai ainakaan hyvin käyvää kuplaa.

Lopulta löysin netistä wanhan ohjevideon jossa kaasarin säätäminen selostetaan askel askeleelta. Sen avulla sain tyhjäkäynnin, lähdön, kiihdytyksen  ja ajonaikaiset säädöt lopulta itse kohdilleen. Tuo vaati vain ajelua ruuvari kädessä.

Katsastuksessa yllärihylky

Edellisten lisäksi kevään katsastuksessa tuli yllätyshylkäys; Toinen takajarru oli poissa pelistä. Jarruthan uusittiin vasta hiljakkoin. Pajalla vika osoittautui taka-akselin stefaksi jonka kautta vaihteistoöljyä oli päässyt jarrulle. Korjaus oli halpa ja nopea, jarrukenkäkin saatiin pelastetuksi.

Ajokauden nolo loppu

Kävin keskustassa hakemassa kuplan takaisin Espooseen mutta matka katkesi kesken. Paukahdus ja pamahdus lopetti ajon.

Kupla oli seissyt muutaman sateisen viikon. Heti käyntiin laittaessa se kävi ikäänkuin vajaatehoilla eikä ajessa tehoja tullut kunnolla lisää. Lopulta matka katkesi muutaman kilometrin ajon jälkeen.

Olisiko vettä tankissa tai joku muu vika?

Autoliiton plussajäsenyys maksoi taas itsensä takaisin, hinaus huoltoon kuuluu tähän palveluun.