Kuvauskelikin oli kuulemma wanhan avoauton arvolle sopiva. Jotain +10c ja sataa vettä tai sinnepäin.
Se video on tuolla: https://www.youtube.com/watch?v=4SdDiTXwz4I
Kuvauskelikin oli kuulemma wanhan avoauton arvolle sopiva. Jotain +10c ja sataa vettä tai sinnepäin.
Se video on tuolla: https://www.youtube.com/watch?v=4SdDiTXwz4I
Valmiita sopivia ei oikein löytynyt, toisaalta näin isossa projektissa huoltokohteita on paljon. Muutamassa vuodessa, tai porukan vaihtuessa, milloin mitäkin on korjattu katoaa vireimmänkin ylikonemestarin muistista.
Keskusteluissa oli ajatus, että tuossa huoltopäiväkirjassa pitäisi olla ainakin seuraavia asioita:
Lopulta tempaisin googlen sheetseihin ensimmäisen vedoksen (tuo eka kuva) sekä sille kolmesivuisen ohjeen (tuo toinen kuva), etttä miten tuota käytetään kännykällä ja PC:llä. Katsotaan miten tuo tulee oikeasti käyttöön, nyt huollot eivät ole ainakaan pelkästään muutaman aktiivin muistissa.
| Kuvan Tesla ei liity kuplatarinaan |
Meidän nuoriso kävi pesemässä ja vahaamassa kuplan. Se piti myös koeajaa jotain mahdollista musavideohommaa varten, katsastus on kuitenkin vasta heinäkuussa.
Kupla ei pihahtanutkaan. Uusi akkuhan tuli kuplaan hankittua viime keväänä (Kuplaan uusi akku (2.6.2024)). Tuli siis todetuksi, että jo vuonna 1998 hankkimani akun ylläpitolaturi on tullut elinkaarensa päähän.
Samalla kun kuplaa kiillotettiin kävi ystäväni sähköautonsa kanssa vaihtamassa meillä kesärenkaat alle. Lainaan työkaluja, kun valvon itse vieressä.
Takaisin laturiin. Kävin hakemassa läheisestä autotarvikeliikkeestä uuden, noin 70,- maksaneen ylläpitolaturin. Toiveikaana ajattelin, että tällä sitten mentäisiin taas reilu neljännesvuosisata. Ostin kuitenkin merkkilaturin.Laturin mukana tuli pistoke, jonka voi asentaa kiinteästi akun napoihin (kuvassa). Tämä on parempi ratkaisu kuin niiden hauenleukojen kanssa näpertely.
Pispala on tehty 1909 ja alunperin dieselvarppaajaksi. Lienee Suomen ensimmäinen diesel-koneella varustettu ammattilaiva. Laivassa on upeat puusepän tekemäöt sisutukset, hyvä ilmanvaihto ja paljon positiivista. Jäämme miettimään tätäkin.
| Valmis killuke paikallaan |
Printterin kanssa homma menee niin, että ensin tarvitaan kolmiulotteinen CAD-kuva halutusta kappaleesta. Valmista avaimenperän kuvaa ja mallia ei tietenkään ollut. Volkkarin logosta sensijaan löytyi helposti ohjeet. Piirtelin sen pohjalta sopivan avaimenperän.
![]() |
| Avaimenperä CADissä |
![]() |
| Osat Luban-sovelluksessa |
Oheisessa kuvassa Luban on luonut itse printtifileet kummallekin kappaleelle. Koska mulla on Snapmakerissa vain yksinkertainen printtipää, kaksiväriseen kappaleeseen joudun printtaamaan nuo osat erikseen. Kuva on siis feikki.
Kuvassa näkyy muitakin tulostimen asetuksia. Teen tuon avaimenperän PLA-muovista ja tässä on tulossa lopullinen tulostus aikaisempien koevedosten lisäksi. Jepujep, usein joutuu tulostelemaan protoja.
Kaupassa oli sopivasti PLA-filamentti tarjouksessa, vain ~15,- € / kg. Ostin logoja varten punaista PLA:ta. Sopii auton väriin hyvin.Koska avaimia ja kuskeja on kolme, tuli laakista yhdellä printilllä kolme avaimenperääkin. Tulostusaika näillä asetuksilla oli 6h 37min, karkeammalla printillä tuo aika puolittuisi. Sähkö oli sentään tänään halpaa.
Valmiissa printeissä on 'karvoja' ja muita pursokkeita. En ole vielä keksinyt mikä asetuksista tuon aiheuttaa (vinkkejä?). Nuo siistii veitsellä ja viilalla helposti pois.Tässä vaiheessa päätin jättää ne täytteet tekemättä. Tuo logo toimii avaimenperänä ihan sellaisenaan.
![]() |
| Artikkeli julkaistu Laiva 4/2024 |
Jos lähtötietona on vain nimi tai vuosiluku ja paikkakunta voi tiedon hakeminen olla hankalaa. Mutta pienistä murusista muodostuu isompi kuva. Edelliset nimet, valmistusvuosi ja -telakka, telakan laivalle antama numero(sarja), pituus, leveys ja muut mitat, vuodet jolloin on tehty isoja muutoksia, missä päin laiva on liikkunut, keitä on ollut omistajina ja kaikki muu mahdollinen auttaa haussa. Nykyisen omistajan lisäksi edellisellä omistajalla voi olla paljonkin tietoa laivan historiasta.
Itse aloitan tiedonhakuni aina netistä. Johtunee siitä, että työkseni istun tietokoneen ääressä ja ruutu on aina edessäni. Joku muu voisi kai aloittaa kirjoista.
Netin tietomassan sorttailussa salaisuus on yhdistelmähauissa, ja oikeissa hakupalveluissa. Pelkällä laivan nimellä ei yleensä tahdo löytyä mitään. Kannattaa kokeilla erilaisia yhdistelmiä nimen lisäksi, esimerkiksi lisäämällä hakuun toiseksi hakusanaksi höyrylaiva, höyryhinaaja, laiva, hinaaja, höyryvene, matkustajahöyry jne tai vaikkapa lyhenne m/a, s/s, tai m/s nimen eteen. Myös yhdistelemällä muuta kerättyä tietoa vaikkapa vanhoista omistajista, satamista tai vesistöistä voi päästää historiadatan jäljille.
Tässä lista hyvistä hakulähteistä ilmiselvän Google-haun lisäksi:
Finna https://finna.fi/Search/Advanced - Finnassa on monien museoiden ja arkistojen datat digitoituina. Finnaan digitoidaan myös koko ajan lisää. Myös iso osa Elinkeinoelämän Keskusarkiston (ELKA) tiedoista eri telakoiden piirrustuksineen löytyy täältä. Finnassa on myös paljon vanhoja valokuvia. Muutaman laivan valokuvan olen löytänyt vuosiluvun ja sataman tai nimen avulla. Monesta kuvasta puuttuu laivan nimitiedot, mutta esimerkiksi Varkauden Pirttiniemen laivoista saattaa löytyä vaikkapa rakennusaikaisia valokuvia hakemalla ”rak nro. ###” jossa tuo ### on se telakan antama rakennusnumero.
Kansalliskirjasto https://digi.kansalliskirjasto.fi/ - Täältä löytyy muun ohessa digitoituna lähes kaikki sanomalehdet 1800 luvun alusta aina 1950-luvulle. Juuri sanomalehdistä löytyy usein artikkeleita yhdistysten ja yritysten toiminnan muutoksista, laivojen hankinnoista ja myynneistä, karilleajoista ja muista havereista, tai ihan vaikka aikataulutietoja seudulta missä laiva on liikkunut.
Laivadata https://www.laivadata.fi/ - Tiedot Varkauden Pirttiniemen telakoiden laivoista. Merkittävä osa Suomen vanhoista laivoista on tehty Pirttiniemessä, ja telakan vanhat piirustukset on digitoitu ja haettavissa laivan nimellä, valmistusnumerolla tai valmistusvuoden vuosiluvulla. Harmillisesti muille vanhoille telakoille ei ole vastaavaa, mutta Finnassa on joitakin niidenkin tietoja tarjolla.
SLHY https://www.laiva.fi/ - Perinnelaivat jotka ovat museoviraston perinnealusrekisterissä. Suomen Laivahistoriallisella Yhdistyksellä (SLHY) on tarkoitus kai joskus lisätä tänne myös muita perinnealuksia.
SHPS https://steamship.fi/ - Suomen Höyrypursiseuran (SHPS) vuosijulkaisussa, Korsteenissa on vuosien saatossa ollut kirjoituksia vaikka mistä laivasta. SHPS:n sivuilla on Korsteenin sisällysluettelot kautta aikain. Valitettavasti voit etsiä vain artikkelien otsikoita, ei artikkelien sisältöjä. Jos artikkelin otsikosta löytyy osuma, tiedät mitä lehteä etsiä kirjastoista, antikvaareista tai omasta kirjahyllystä. SHPS:n sivuilta löytyy tietoa ellei kaikista niin liki jokaisesta Suomen jäljellä olevasta höyryvoimalla kulkevasta laivasta.
ELKA https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ - ELKAn haku on kattava mutta jotta sieltä saa merkittävää tietoa irti pitää melkein tietää mistä arkistosta tietoa hakee. Ja noita arkistoja on paljon.
Astia https://astia.narc.fi/uusiastia/ - Kansallisarkiston Astia asiointipalvelusta voi hakea eri asiakirjojen saatavuutta useista eri tietokannoista. Myös sota-arkiston hakukannat löytyvät täältä. Joudut tutustumaan mm. arkistotunnuksiin jotta pääset oikeaan tietokantaan kiinni, tämän haun käyttö vaatii siis harjaantumista. Jos vierailet kansallisarkiston tutkijasaleissa, niin täältä nettipalvelusta teet asiakirjatilaukset etukäteen.
Laivureiden yhdistysten sivut dokumentoivat usein jäsentensä aluksia ja niiden historiaa. Esimerkiksi https://uudet.pohjois-savonwanhatlaiwat.fi/, https://kanavansuuntelakka.fi/ ja https://www.paijanteenlaivuritry.fi/ kannattaa laittaa talteen.
Pohjoismaista laivahistoriatietoa paitsi osittain Suomalaisista niin myös Ruotsista ja Norjasta löytyy http://www.tugboatlars.se/Bokstav.htm, https://skargardsbatar.se/batara.shtml ja https://www.kommandobryggan.se/Bryggan/fartygsindex.htm tietokannoista. Huomaa, että jos käytät näiden tietokantojen kanssa nettiselaimen automaattista kielenkääntäjää niin se turkasen tungasvändare kääntää sitten myös laivojen nimet, ja hausta voi tulla hankalaa.
Twitterissä (nykyään ”X”) oli paljon laiva-aktiiveja ja -keskusteluja, ja ennen se toimi hyvänä apuvälineenä tiedon hakemiseen. Omistajanvaihdon jälkeen X:stä ovat kadonneet osaajat ja tilalle on tullut toksista öyhötystä. Korvaavan median kisa on menossa.
Suomalaisia laivaharrastajia löytyy ainakin Mastodonista ja BlueSkysta. Itse olen saanut BlueSkyn kautta apuja hakuihin paremmin kuin Mastodonista, mutta aika näyttää mihin käyttäjät menevät. BlueSkyssä on myös #höyrylaivat syöte https://bsky.app/profile/msrjksk.fi/feed/aaanoli6rrl7g (kuva oikealla) joka kannattaa panna talteen, syöte haravoi kaikenlaista mikä liittyy aiheeseen. Maston vastaava on etsiä tageilla aiheita https://mas.to/tags/hoyrylaiva.
Poistin oman tilini Facebookista jo melkein 10 vuotta sitten, joten sen kelpoisuutta tiedon hakemiseen en osaa arvioida. Käsitykseni mukaan Face ei ole kovin hyvä väline juuri minkään tiedon hakuun, mutta kuulisin mielelläni jos olen väärässä.
| Vene 2025 messuilla oli SHPS:n ständillä laajasti sekä uutta että vanhempaa kirjallisuutta myynnissä (bsky.app) |
Höyrylaivojen Suomi (ISBN 978-951-97287-7-3). SHPS:n sivuilta lainattua: ”Teos ei ole maamme höyrylaivaliikenteen historia, vaan eräänlainen rapsodia. Kirja koostuu 62 artikkelista, jotka eri tavoin mutta monipuolisesti liittyvät höyrylaivoihin ja niiden menneisyyteen. Myös höyrylaivojen nykyisyys ja käyttö tulee käsitellyksi. Tekstissä mainitaan nimeltä lähes 800 höyrylaivaa. Kirjassa on runsas kuvitus, yli 300 valokuvaa tai piirrosta.” Kirjaa saa vielä uutena ainakin SHPSn www-sivuilta.
Isoisän laivat (ISBN 952-5092-40-2). Päijänteen huviliikenteessä olevia vanhoja ammattilaivoja, siten kun tilanne oli viime vuosituhannen lopussa. Kirja on julkaistu vuonna 2000 joten osa tiedosta ei voi enää olla ajantasalla. Laivoja on melkein 25 vuodessa siirtynyt Päijänteeltä Saimaaseen ja päinvastoin, ja osa kirjan laivoista on jo romutettu. Kirjaa saa omakseen antikvariaateista.
Keiteleeltä Iisvedelle (ISBN 952-90-4231-0) kertoo melkein 200 höyrylaivan historiasta. Kirja on julkaistu jo 90-luvun alussa mutta eihän sitä vanhempi historia juuri muutu, paitsi Venäjällä. Kirjaa on tätä kirjoittaessani antikvaarissa myynnissä useampi kappale.
Höyrylaivamme (ISBN 951-99140-4-8) on jo vanha, vuonna 1977 julkaistu kirja kattaa silloisen Suomen Höyrypursiseuran jäsenten höyrylaivat. En huomannut, että kirjassa olisi sellaista tietoa mitä ylemmissä kolmessa, uudemmissa ja laajemmissa kirjoissa ei olisi. Kirjaa löytää käytettynä divareista.
Korsteeni ja Laiva -lehdet. Korsteeni ilmestyy kerran vuodessa ja sitä julkaisee SHPS. Vanhoissa Korsteeneissa on vuosien aikana julkaistu paljon artikkeleita eri laivoista. Vastaavasti, mutta hiukan eri kulmalla on SLHY:n julkaisemassa Laiva-lehdessä julkaistu vuosien saatossa lukemattomia (ja luettuja) juttuja vanhoista laivoista. Korsteenin sisällysluettelot on haettavissa netissä, Laiva-lehden sisällysluetteloista ei ole saatavilla niin kattavaa hakua (tai en sellaista ole löytänyt).
Edellisten lisäksi SHPS on julkaissut useita vesistökohtaisia historiakirjoja. Osa kirjoista on vielä saatavissa SHPS:n kautta, muita joutuu metsästämään antikvariaateista.
Muutakin historiakirjallisuutta toki on, ja paljonkin. Omaan hyllyyni on päätynyt muun muassa Oulun Konepaja Osakeyhtiön Pikisaaren telakan historia vuosilta 1873-1948, kirjanen Albert Krankista, Varkautelaisesta laivanrakentajasta ja vaikkapa Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta vuosina 1830-1909.
Antikvaari https://www.antikvaari.fi/ - Täältä löydät yli sadan divarin kirjat ja lehdet yhdellä haulla. Täältä olen itse hankkinut lähes kaiken kirjallisuuteni. Jokaisella divarilla on vähän erilaiset maksu- ja lähetystavat joten tilauksen yhteydessä kannattaa lukea ne sivut ja tulleet sähköpostiohjeet.
![]() |
| Kuva: Flickr Kansallisarkisto |
Suomen Laivahistoriallisella Yhdistyksellä (SLHY) on laaja kirjasto Naviska kirjoja, lehtiä, valokuvia ja muuta laivoihin liittyvää Helsingin Pohjois-Haagassa. Vain pieni osa materiaalista on digitoitu. Naviska on avoin SLHYn jäsenille joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina 14-16, tai erikseen sopimuksen mukaan.
Elinkeinoelämän Keskusarkisto (ELKA) Mikkelin Kalevankankaalla pitää sisällään massiivisen määrän, yli 30 hyllykilometriä kaikenlaista elinkeinoelämään liittyvää historiaa. Vesiliikenne on ollut kiinteä osa maamme historiaa joten siellä on myös paljon historiaa laivoista, vaikkapa kirjeitä, kauppakirjoja ja telakoiden dokumentteja. Vasta murto-osa ELKAn arkistosta on digitoitu Finnaan. ELKAn tutkijasalin on kaikille avoin ja ilmainen, sinne pitää ilmoittautua etukäteen ja saliin saa viedä mukanaan muistiinpanovälineet, tietokoneen ja kameran. Ensikertalaisen kannattaa pyytää apua hakujen ja tietokantojen selaamisen kanssa.
Sota-arkisto Helsingissä kattaa yllättävän paljon laivatietoa. Moni laiva joutui sotien aikaan palvelemaan isänmaata erilaisissa apuhommissa ja kuljetuksissa, vaikka laiva ei olisi ollut varsinaisesti sotaväen kirjoilla. Firman tapoihin kun kuuluu täsmälliset kirjaukset, vaikka varsinkin sota-aikana noita hämmennettiin. Sota-arkisto on nykyään osa kansallisarkistoa. Pelkästään Sota-arkistossa on dataa yli 40 hyllykilometriä ja kantoja pääsee selaamaan netistä Astia palvelusta (linkki yllä). Tutkijasalissa voi vierailla ilman ajanvarausta mutta se saattaa olla turhaa jos et jo etukäteen tilaa haluamiasi asiakirjoja Astian kautta. Ennen vierailua kannattaa lukaista myös tutkijaetiketti, oikeat toimintatavat ja käytösohjeet.
Meillä on harrastajien piireissä hyvin tunnettuja laivakuiskaajia joiden muisti ja tietämys ylittää käsityksen. Historiaan perehtyneiden harrastajien osaamista kannattaa siis käyttää. Itse olen ajatellut tätä niin, että ensin koitan haeskella omin nokkinneni minkä osaan. Eihän BååttiGurua kannata vaivata asioilla, jotka voin itsekin helpohkosti googgeloida internetistä.
Mutta joskus joutuu umpikujaan ja naru jää vetävän käteen, tai lähtötietoja on vain liian vähän. Silloin BååttiGuru voi auttaa muistamalla tahi löytämällä lisää vinkkejä ja tietoja, joiden avulla oma tiedon keräys edistyy.
Jos et tiedä kuka on tietäjä, kysele muilta. Usein joku tuntee jonkun ja sitä kautta se sinunkin oma BååttiGuru löytyy.
Kaiken kaikkiaan vanhoista laivoista löytyy melko hyvin tietoa, kunhan on vain jotain mistä lankaa alkaa kerimään. Veneiden kanssa on vaikeampaa, niistä ei ole samalla tavalla pidetty kirjaa ja lukua kuin isommista laivoista.
Vanhan laivan elinkaari on paljon omaani pidempi. Historiaan mahtuu ennen minua, ja minun jälkeeni paljon ihmisiä. Moni jo satavuotias laiva on mielestäni osa kansallismuistia. Olenkin ajatellut, että laiva on nykyisellä omistajalla oikeastaan vain lainassa. Se pitäisi jättää seuraavalle sukupolvelle paremmin dokumentoituna ja paremmassa kunnossa kuin mitä sen itse sai.
Lisää kuvia ja juttua messuilta BlueSkyn puolella.
| Tuomassa rahtia isolle kirkolle Eteläsatamaan Knippanin ja Kaivopuiston välisestä salmesta. Mahtui juuri ja juuri, kun ei ollut kovaa tuulta tahi aallokkoa. |
Olin Turussa perjantaista sunnuntaihin ajelemassa Åboa Maren simulaattoria. Saimme alle Wärtsilän tekniikalla varustellun, 86 metrisen, 13m leveän ja 4m syväyksellä varustetun rahtilaivan komentosillan.
Ajelimme kolmen päivän aikana eri keleissä Ahvenanmaalla, Nauvossa, Hangossa ja Helsingin edustalla. Pahimmillaa päällä oli talvimyrsky, sumuisena yönä ja GPS sekaisin naapurin häirinnän takia. Tuossa riitti tekemistä.
Omalta osaltani Laivuri-koulutuksen (Laivahommiin jatko-opintoja (27.9.2024)) tekniset osat on nyt hoidettu. Jatkossa pitää vielä kuitata jostain ne käytännön praktiikat.