Laivadatan Metsästäjän työkalu ja parannettu metsästysopas

Tässä blogissa on vuodesta 2024 kirjoiteltu Ahosten suvun laivoista ja Kuopion 1900-luvun alun varustamotoiminnasta (Ahosen suvun varustamotoimintaa (5.5.2026)), ja jo pidempään omasta laivakuumeesta. Näiden kahden tarpeen risteyskohdassa syntyi vähitellen työkalu, joka on kehittynyt niin käyttökelpoiseksi, että on aika jakaa se ja kertoa siitä laajemmin.

Laivadatan Metsästäjä on Claude AI Skill. Se on käytännössä nippu ohjeita ja datatiedostoja, jotka annetaan tekoälyavustajalle mukaan kun ryhdytään tutkimaan jotakin vanhaa suomalaista alusta. Työkalu on nyt julkaistu avoimesti GitHubissa CC-BY 4.0 -lisenssillä osoitteessa https://github.com/SanttuAhonen/laivadatan-metsastaja.

Kaksi tarvetta samaan pinoon

Työkalu syntyi kahden samanaikaisen tarpeen kohtauspisteestä. Toinen niistä on laivakuumeeni ja siihen liittyvä vanhojen alusten taustojen kaivelu. Kun myynti-ilmossa on pituus, vuosiluku ja pari sumeaa kuvaa, ehdokkaan taustan selvittely voi nopeasti muuttua hankalaksi. Sitä hommaa olen tehnyt vuodesta 2020 lähtien, ja siitä on ehtinyt kertyä sekä osaamista että turhautumista siitä miten hajallaan aineisto on.

Skillin rakennetta ja dataa
Toinen tarve on ollut tekemäni sukututkimus, tai tarkemmin tutkimus Ahosten varustamotoiminnasta 1900-luvun alun Kuopiossa. Isoisän isoisän laivat Urpo, Uskallus, Taimi ja Rauha vaativat aivan samaa työtapaa, mutta täysin eri lähteistä ja eri painotuksin.

Molemmissa tapauksissa vanhojen laivojen tiedot ovat sirpaleina ja piilossa eri hakemistoissa, arkistoissa, lehtien artikkeleissa ja kirjojen sivuilla. Yleensä saman nimen alta löytyy usein useita eri aluksia. Käsin ristiintarkistelu on hidasta ja työlästä.

Helmikuussa 2025 kirjoittelin tähän blogiin jutun Laivadatan metsästäjän opas (17.2.2025), joka kuvasi sitä toimintamallia jolla itse silloin laivatietoja kaivelin: mistä kannattaa aloittaa, mihin edetä, mitä ristiintarkistaa. Silloin homma oli vielä täysin käsityötä.

Syksyllä 2025 sain Anthropicin Clauden käyttööni. Samoihin aikoihin, käytännössä lokakuussa 2025, Claudeen tuli mukaan Agent Skills -formaatti, eli tapa antaa mallille kokonainen paketti ohjeita ja aineistoa yhdellä kertaa. Ja samoihin aikoihin sain myös käsiini Suomen Höyrypursiseuran Korsteeni-lehden laiva- ja sisältöhakemistot XLS-tiedostoina. Nuo kolme palasta sattuivat samaan pinoon, ja silloin hiffasin että sen oppaan kuvaaman toimintamallin voi suureksi osaksi automatisoida.

Ensimmäiset kokeilut olivat käsin kopioituja ohjeita ja pätkäisyjä hakemistoista. Kun paketti alkoi hahmottua Skill-formaattiin, sisältö sai luontevan kokoelman muotoisen kotinsa. Sitä on siitä lähtien laajennettu ja parannettu.

Mitä taito nyt osaa

Sisältöä on kertynyt: 16 indeksoitua julkaisua, yli 7 500 alusmainintaa, yli 2 200 henkilöä. Korsteenin sisällysluettelo 1986–2025 (~1 630 riviä), Laiva-lehden sisällysluettelo 1/2001–2/2026 (93 merkintää), 9 sanomalehden hakuohjeet, yli 20 verkkohakukohdetta, laajahko terminologia- ja slangisanasto sekä Jussi Kivisen 2016 väitöskirjan lisäksi Laiva-lehdessä 2/2025 ja 1/2026 ilmestyneen artikkelisarjan koko tutkielmaluettelo.

Mukana ovat Lasse Uotilan (Korsteenin laivahakemistot), Pekka Snellmanin (Korsteenin sisällysluettelo), Martti Koposen (Karttusen 1945 alus- ja henkilöhakemistot) ja Jussi Kivisen (tutkielmaluettelo) keräämät aineistot heidän luvallaan. Olen esitelly työkalua heille sekä tunnetuille botologeille Rami Wirrankoski ja Antti Aho, ja saanut arvokasta palautetta jokaiselta. Ilman heidän apua ja tiedon kokoajien vuosikymmenten tallennustyötä tätä työkalua ei olisi.

Datan lisäksi työkalun ydin on siinä miten Claude ohjataan käyttämään sitä. Skill pakottaa AI:n viiteen vaiheeseen: paikalliset hakemistot ensin, sitten verkkohaku, sitten kirjallisuus, sitten fyysiset arkistot, ja vasta viimeisenä botologit, eikä toisin päin. Sama järjestys jonka kokenut harrastaja kävisi itse läpi.

Jokaista alusta käsitellään omana ehdokkaanaan kunnes vähintään kolme seitsemästä tunnistuskentästä täsmää: nimi ja edelliset nimet, rakennusvuosi, telakka, mitat, runkomateriaali, omistajat, vesistö. Näistä kolmesta täsmäävästä vähintään yhden on oltava muu kuin nimi tai vesistö, ne ovat heikoimmat tunnistimet. Halla-nimellä liikkui Saimaalla useampana eri aluksena, ja Tornatoreitakin on aineistossa vähintään viisi eri alusta.

Lähteet järjestetään ja priorisoidaan luotettavuudessa niin, että mitä lähempänä alkuperää lähde on ajallisesti ja tietoketjussa, sitä enemmän se painaa. Telakan piirustukset ja työtilauskortit ylimpänä, sitten aikalaisaineisto kuten sanomalehdet ja satama-asiakirjat, sitten vakiintunut tutkijatyö ja vesistökohtaiset historiakirjat, sitten artikkelit ja perinnealusrekisterit, ja häntäpäässä yhdistysten nettisivut ja sosiaalinen media.

Ja määrä ei korvaa laatua. Jos vanhemmassa lähteessä on virhe ja se toistuu myöhemmin yhdeksässä artikkelissa, hakuosumia kertyy kymmenen. Riippumattomia havaintoja on kuitenkin vain yksi. Kymmenen toisiaan siteeraavaa lähdettä on yksi lähde, ei kymmenen.

Sarjakuva Turson-reissusta

Työkaluun on lisäksi kuin hiipien kertynyt laaja meriaiheinen sanakirja: alusten osat ja rakenteet, konehuoneen kieli, purjelaivojen takila, navigointi, merkinanto, satamatermit, höyryslangi ja niin edelleen. Osa sanastosta tulee useamman eri kirjan sanastoista, osa netistä poimitusta harrastajakielestä. Käytin tuota sanastoa esimerkiksi hiljakkoisen sarjakuvan höyryslangin väännöksissä (Sarjakuva Turson-reissusta Turkuun (4.7.2026)). Vanhan konehuonepuheen sävyt ovat sellaista, mitä ei kannata keksiä tyhjästä vaikka itse siellä montussa hiiliboksin ääressä joskus puuhastelenkin.

Vakioitu profiilirakenne

Työkalu tuottaa lopputuloksena joko alus- tai henkilöprofiilin, jotka noudattavat molemmat aina samaa vakiorakennetta. Alusprofiilissa on tunnistetiedot, nimenvaihdosten aikajana, omistajahistoria, käyttöhistoria, tekniset tiedot, lähteet ja avoimet kysymykset. Henkilöprofiili laivurin, kapteenin, konemiehen tai muun laivaväen uraa varten sisältää vastaavat osiot ihmisen näkökulmasta: elämäntiedot, ammatit ja pätevyydet, alukset joissa on työskennellyt, tapahtumat ja lähteet.

alusprofiili-malli.md
Vakiomuodosta on kolmenlaista hyötyä. Tiedot löytyvät aina samasta kohtaa, joten profiilien vertailu keskenään on helppoa. Puuttuvat kohdat näkyvät heti tyhjinä osioina eivätkä hukkaudu tekstiin. Ja työkalu sisällyttää loppuun aina avoimet kysymykset -osion, jossa erotellaan mitä tiedetään, mitä pitäisi vielä jäljittää ja mistä lisätietoa kannattaa hakea. Selkeät aukot jätetään aukoiksi eikä täytetä arvauksilla.

Käyttäjä voi tietenkin ohittaa mallin milloin vain: pyytää lyhyempää yhteenvetoa, keskittyä pelkkiin teknisiin tietoihin tai koota vaikkapa aikajanan yhden vuosikymmenen tapahtumista. Vakiomuoto on lähtökohta, ei pakko.

Konkreettista hyötyä lehtiarkistoissa

Yksi konkreettinen esimerkki mistä työkalusta on todella paljon hyötyä on Kansalliskirjaston digitaalinen arkisto digi.kansalliskirjasto.fi. Kun etsii vaikkapa jotain 1900-luvun alun höyrylaivaa nimellä, osumia voi tulla jopa tuhansia. Ne kaikki eivät koske sitä oikeaa alusta tai edes liity koko aiheeseen, eikä niillä siten ole sisällöllistä arvoa tutkijalle.

Työkalun työprosessi on hakea lehdet ja artikkelit ensin laajalla haulla, ja antaa sitten AI:n kammata tulokset läpi ja poimia niistä ne oikeat osumat kaiken muun tauhkan seasta. Olen löytänyt tällä tavalla monta detaljia (Pikkutietoja Uskallus-laivasta (3.7.2025)) jotka muuten olisivat hukkuneet valtavaan artikkelien massaan.

Mitä se ei osaa

Itse metsästäjä tositoimissa
Rajoja on. AIn harrastama hallusinointi ei katoa vaikka datassa olisi kaikki oikein. Kielimalli voi vieläkin keksiä tietoja pyydettäessä. Kriittinen tarkistus jää siis käyttäjälle. Maksumuurit, suljetut www-sivustot, digitoimattomat lehdet ja kirjat sekä tutkijasalit pysyvät AI:n ulotumattomissa; Skill osaa muotoilla ELKAlle tai kansallisarkistolle tilauskirjeen, mutta itse käynti varsinaiseen arkistoon jää minulle (Rauha ja Taimi löytyivät Kuopion laivarekisteristä (22.5.2026)).

Pelkkä laivakuva ilman vihjeitä tuottaa vastauksen "näyttää vanhalta höyryhinaajalta". Totta mutta hyödytöntä. Myös modernit alukset ovat ohuella maaperällä; Skillin paikallinen hakemistopeitto keskittyy vanhoihin höyryaluksiin ja niiden jälkihistoriaan usein dieselöityinä.

Käyttöön

Skilli on avoimena kaikille joita botologian tiedonhaku kiinnostaa. Se on tehty Anthropicin Claudelle, mutta Agent Skills on avoin alustariippumaton standardi. Saman paketin voi käsitääkseni antaa jotenkin myös ChatGPT:lle tai Microsoft 365 Copilotille, mutta  omien kokeilujeni perusteella kumpikaan ei ole tässä kovinkaan hyvä. Suosittelen siis toistaiseksi Claudea.

Palautetta, korjauksia ja lisäindeksejä otan mielelläni vastaan joko GitHubissa tai sähköpostitse luupilotti(AT)gmail.com. Erityisesti ELKAn tietokantarakenteiden osaaminen kaipaisi vielä hiomista, ja lisää kirjallisuuden alus- ja henkilöhakemistoja mahtuu hyvin mukaan.

Yksi tuore esimerkki - m/s Vega

Sukevan profiili täällä
Tein hiljakkoin profiilin höyrylaiva Sukevasta, joka on nykyisin dieselöity ja tunnetaan nimellä m/s Vega. Tässä oli sattumalta itselleni tuttu alus: harkitsin sen ostamista Lahdesta vuonna 2020 (Lisää veneitä tiiraamassa (1.11.2020)) ja keräsin silloin myyjältä palat aluksen historiaa. Kesällä 2024 Liisa Lankila kirjoitti BlueSkyssä muistelevansa Sukeva-nimistä hinaajaa Pieliseltä, ja hän epäili ihan perustellusti voisiko Sukevia olla ollut useampikin. Jaoin ketjuun siihen mennessä tuntemani Sukevan tarinan.

Ne palaset ovat sitten pyörineet muistiinpanoissa, nettiveneen historiadatassa ja netin keskusteluissa. Nyt Clauden työkalun kanssa yhdistin ne yhtenäiseksi profiiliksi johon hain myös relevantit kirjojen artikkelit ja Korsteenin jutut lisäinfoksi. 

Työkalu ei sinänsä tuonut uutta tietoa. Tiedot olivat kaikki jo olemassa mutta hajallaan eri paikoissa. Laivadatan Metsästäjä jäsensi ne yhteen luettavaan muotoon alusprofiiliksi ja nosti esiin ne kohdat joista pitäisi vielä varmistaa, ja esimerkiksi vastasi Liisan alkuperäisen kysymyksen kahdesta eri Sukevasta. Luotu alusprofiili on kokonaisuudessaan täällä: https://github.com/SanttuAhonen/laivadatan-metsastaja/discussions/4

Toinen tuore esimerkki - s/s Saimaa II - s/s Osuusteurastamo - m/s Saimaa

m/s Saimaa Museoviraston kuvassa. Finna.
Nettiveneeseen ilmestyi heinäkuussa myynti-imoitus laivasta joka on ainakin speksimielessä juuri sitä mitä haemme. Latasin Nettiveneen ilmoituksen PDF-version  ja annoin sen Laivadatan Metsästäjän pureksittavaksi. 

Työkalu pyysi lisäinfoa parista kirjasta, jotka mulla onkin jo hyllyssä, ja auttoi haeskelemaan netistä muuta tietoa. Noin puolessa tunnissa mulla oli kasassa kokonainen profiili tästä aluksesta: https://github.com/SanttuAhonen/laivadatan-metsastaja/discussions/6

Meillä asuva nainen jo hylkäsi tämän laivan joten profiili jäi vähän kesken. Mutta pitäisi varmaan laittaa tuolle omistajalle ja myyjälle viesti, että tällainen tuli, jos kiinnostaa. 

Tämä nopea profilointi on työkalun ydintehtävä: ottaa hajallaan olevat tiedon palaset ja koota ne muotoon josta pääsee eteenpäin. Vanhat laivat ovat meillä lainassa, eivätkä ne pidä huolta itsestään — eikä niitä koskevasta tiedostakaan.

Aiempia juttuja jotka liittyvät tähän skilliin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti