Jep. Hetken harkitsin otsikoksi myös 'Hetero kävi messuilla'... Lisäkuvia ja suuremmat versiot osoitteesta: http://urheilu.kuvat.fi/kuvat/Messukuvat/American+Car+Show+2011/
Motoristi autonäyttelyssä
Kävinpähän taas katselmoimassa American Car Show '11 tarjonnan. Vaikka kyseessä on nimensä mukaisesti Ameriikan Autonäytely niin vuosi vuodelta rakennettujen prätkien alue on kasvanut. Tässä kuvia muutamista säväyttäneistä pyöristä jotka ovat samalla myös tämän kevään uusia tuttavuuksia, ainakin allekirjoitaneelle:
Jep. Hetken harkitsin otsikoksi myös 'Hetero kävi messuilla'... Lisäkuvia ja suuremmat versiot osoitteesta: http://urheilu.kuvat.fi/kuvat/Messukuvat/American+Car+Show+2011/
Jep. Hetken harkitsin otsikoksi myös 'Hetero kävi messuilla'... Lisäkuvia ja suuremmat versiot osoitteesta: http://urheilu.kuvat.fi/kuvat/Messukuvat/American+Car+Show+2011/
Ongelma tiedossa, syytä haetaan...
 |
| Vian etsintä alkoi täältä. Tulpissa ei ollut vikaa. |
 |
| Pyörijän teippaus ja anturit olivat myös kunnossa, ei vikaa täälläkään. |
 |
| Akku vielä epäilyttää, se on kuitenkin jo neljä vuotta vanha... Huomaa muuten, että se nippusideviritys ei sitten ollut kesään asti voimassa. |
Repe kertoi, että MS:n sisällä se on ainoa komponentti, joka ottaa suodattamatonta virtaa HD:n sähköjärjestelmästä. Jos systeemissä on virtapiikki niin palikka kärähtää. Mulla on siis seuraavana haussa virtapiikin aiheuttaja ja sitä varten kokonainen joukko näitä torakoita pöydällä odottelemassa. Terkkuja PartCo:lle.
Nyt pitää siis kaivella esiin syypää sille, että latauksessa on virtapiikkejä. Jos akku on hetkenkin irti systeemistä pääsee latausvirta karkuun taivaisiin. Akun plussa- ja miinuskaapeloinnista siis lähdetään.
Myös staattorin ja lataussäätimen välinen liitin on melko kulunut ja Matti tekikin siihen viime talvena jousen. Sinne voisin juotella ensihätään hiukan lisää tavaraa niin, että kontakti on varmasti kunnollinen. Samalla voin mitata staattorin tuoton ja lataussäätimen sielun elämää.
Näillä luulisi selviävän pääsiäisestä. Ja jos joku kyselee tuosta Bilteman akusta, niin se on pelannut ainakin tähän asti hyvin. Ostin akun neljä vuotta sitten joten se on myös yksi epäilyksen kohde.
Kevätsäätöä naapureiden iloksi
ADHD saapui eilen illalla kotiin Espooseen ja pääsin aloittamaan uuden ruiskukartan säätämisen samantien. Kone pätkähti tulille uusilla asetuksilla ilman ongelmia ( Kierroslukutiedon korjaaminen ’for good’ (13.4.2011)). Uusi ruiskukartta tarvitaan nyt kun pyörä on taas ahdinkannassa. Säätämisen iloa ei valitettavasti ja naapuruston riemuksi kestänyt pitkään ennen kuin peli mykkeni täysin. Iltakin painoi siihen päälle joten lähipäivinä pitää tutkia mykistymisen syytä.
Oireita: TunerStudio ja Squirt-boksi saa järkeviä lukuja startilla pyörittäessä, bensapumppu käy normaalisti hetken kun laittaa virrat päälle, koneesta ei kuulunut ylimääräisiä ääniä tai pamahduksia viimeisen sammumisen yhteydessä, startti imaisee akun voltit 6v asti, muuten normaalit ~12v. Kone ei edes lupaa vaan on täysin mykkä, kuitenkin samoilla asetuksilla pääsin jo hetki sitten säätämään useammankin kierrosalueen karttaa.
Mahdollisia vikakohteita tarkistusjärjestyksessä: Tulpat saattoivat pimetä pielessä olevien seosten kanssa räplätessä. Toisaalta, se sama MegaSquirtin torakka jonka kanssa jäin pariin otteeseen tielle saattoi ottaa itseensä matalista startttausjännitteistä. Toisaalta, tuskin se se on koska bensapumpu pyörähtää ainakin virtojen päällle laiton yhteydessä. Ahtimen paineputkesta voisi varmistaa ahdon toiminnan, vaikka en uskokaan nyt mekaaniseen vikaan. Hommaa hankaloittaa myös se, että jostain syystä lambdanäyttö on ollut koko ajan kokonaan poissa pelistä.
Lisää myöhemmin, tällä samalla kanavalla...
 |
| Rohkea motoristi olisi yrittänyt Tampereelta kotiin Espooseen ajamista. Ja olisi päässyt pari kilometriä. |
 |
| Säätäjä sääsi säädettävää. Säälittävä lopputulos, ekalle illalle. Kuva (c) Matti T. |
Mahdollisia vikakohteita tarkistusjärjestyksessä: Tulpat saattoivat pimetä pielessä olevien seosten kanssa räplätessä. Toisaalta, se sama MegaSquirtin torakka jonka kanssa jäin pariin otteeseen tielle saattoi ottaa itseensä matalista startttausjännitteistä. Toisaalta, tuskin se se on koska bensapumpu pyörähtää ainakin virtojen päällle laiton yhteydessä. Ahtimen paineputkesta voisi varmistaa ahdon toiminnan, vaikka en uskokaan nyt mekaaniseen vikaan. Hommaa hankaloittaa myös se, että jostain syystä lambdanäyttö on ollut koko ajan kokonaan poissa pelistä.
Lisää myöhemmin, tällä samalla kanavalla...
Liikenneturvallisuusargumentin suhteeton väärinkäyttö
Näyttää siltä, että ympäristö- ja liikenneturvallisuusargumentein voidaan ajaa eteenpäin lähes mitä tahansa asiaa. On aivan sama onko asiaansa ajavalla osapuolella käytössään mitään tilastoja tai väitettä oikeasti tukevaa faktaa, kunhan väitös vain kuulostaa populistiselta ja oikealta sekä tulee ns. luotettavasta lähteestä. Silloin se menee läpi mediassa ilman mitään lähdekritiikkiä ja lopulta saavuttaa eräänlaisen kollektiivisen totuuden tason jonka läpi on lähes mahdotonta puskea millään faktoilla varustettuna.
Viime vuosina moottoripyörien vuosikatsastusta sekä tehon noston, muun muuntelun ja ns. choppereiden ja jäykkäperien kieltoa on yritetty ajaa ympäristö- ja turvallisuusargumenttien avulla. Todellisuudessa nämä argumentit ja tavoitteet eivät liity ajettuun hankkeesen vaan luovat enemmänkin muodikasta mielikuvaa jonkin hyvän edistämisestä. Asiaa on kuitenkin toistettu niin paljon eri medioissa, että tämän edellisen virkkeen lukeminen voi aiheuttaa monelle suurta närkästystä ja mielipahaa.
Kaikki nämä mainitut hankkeet on ainakin toistaiseksi kaadettu oikeiden faktojen ja oikean perspektiivin avulla. Riittää kun kysyy niitä todellisia ympäristö- tai onnettomuustilastoja joihin nämä pseudoargumentit nojaavat. Samalla voi itse kaivaa esiin Suomalaiset, Ruotsalaiset, Norjalaiset, Saksalaiset, Englantilaiset ja puolenkymmentä muuta tilastoa liikenteen päästöistä ja loukkaantumisiin ja kuolemiin johtaneista onnettomuuksista vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta.
Määrättyjen toimien seurausten ja kustannusten pitää olla kohtuullisessa suhteessa tavoitteisiin nähden. Pitää myös kysyä, saavutettaisiinko samalla kustannuksella jollain toisella toimenpiteellä parempia tuloksia?
Ainoa tutkimus (MAIDS) jonka mukaan rakentelulla ja onnettomuuksilla saattaa olla jokin yhteys on valmistajien teettämä. MAIDSissa tutkittiin muun ohella moottoripyörätyyppien onnettomuusfrekvenssiä. Tyyppiluokittelu oli suoraan jostain OECD:n tai vastaavan putiikin kansiosta lukuun ottamatta yhtä omaa luokkaa: "modified conventional street". Nimenomaan tämän luokan onnettomuustiheys todettiin jonkin verran suhteellisesti suuremmaksi kuin muiden. Mitkä tekniset tekijät sitten vaikuttivat nimenomaan tämän luokan onnettomuusalttiuteen - sitä ei missään mainita. Onnettomuuksien tekniikkaan liittyvät syyt olivat samoja kaikissa luokissa: renkaat ja jarrut.
Toisaalta yksi muista MAIDS:in luokista oli "chopper". Tämän luokan onnettomuusalttius oli hiukan pienempi kuin sen suhteellinen osuus populaatiosta (kuten on muissakin tutkimuksissa).
Tiedossani olevien tilastotutkimusten perusteella moottoripyörien rakenteellisilla tai rakenteen muuttamisella ei yksinkertaisesti ole löydettävissä yhteyttä onnettomuuksiin. Tutkimuksissa esiin nousevat teknisinä ongelmina vain renkaat, niiden ilmanpaineet ja jarrut. Sen sijaan kuskin asenteella ja onnettomuusalttiudella on paljonkin yhteyttä. Asenteita tai rengaspaineita ei voida muuttaa kieltämällä minivilkut tai määräämällä pakollinen vuosikatsastus. Renkaita ja jarrupalojakin tuppaa enemmän ajavilla kulumaan useampi pari ajokaudessa. Asenteiden muuttamiseen tarvitaan muita työkaluja.
Tämän lisäksi moottoripyörien päästöt edustavat päästölajista riippuen promillesta muutaman prosenttiin kaikkista tieliikenteen päästöistä (VTT/LIISA). Ja muunneltujen tai itse valmistettujen moottoripyörien päästöt ovat mitätön murto-osa kaikkien moottoripyörien päästöistä. Suhteellisuusperiaatetta kustannusten ja hyötyjen vertailusta pitäisi noudattaa näissäkin asioissa.
Viime vuosina moottoripyörien vuosikatsastusta sekä tehon noston, muun muuntelun ja ns. choppereiden ja jäykkäperien kieltoa on yritetty ajaa ympäristö- ja turvallisuusargumenttien avulla. Todellisuudessa nämä argumentit ja tavoitteet eivät liity ajettuun hankkeesen vaan luovat enemmänkin muodikasta mielikuvaa jonkin hyvän edistämisestä. Asiaa on kuitenkin toistettu niin paljon eri medioissa, että tämän edellisen virkkeen lukeminen voi aiheuttaa monelle suurta närkästystä ja mielipahaa.
Kaikki nämä mainitut hankkeet on ainakin toistaiseksi kaadettu oikeiden faktojen ja oikean perspektiivin avulla. Riittää kun kysyy niitä todellisia ympäristö- tai onnettomuustilastoja joihin nämä pseudoargumentit nojaavat. Samalla voi itse kaivaa esiin Suomalaiset, Ruotsalaiset, Norjalaiset, Saksalaiset, Englantilaiset ja puolenkymmentä muuta tilastoa liikenteen päästöistä ja loukkaantumisiin ja kuolemiin johtaneista onnettomuuksista vaikka viimeisen 20 vuoden ajalta.
Määrättyjen toimien seurausten ja kustannusten pitää olla kohtuullisessa suhteessa tavoitteisiin nähden. Pitää myös kysyä, saavutettaisiinko samalla kustannuksella jollain toisella toimenpiteellä parempia tuloksia?
Ainoa tutkimus (MAIDS) jonka mukaan rakentelulla ja onnettomuuksilla saattaa olla jokin yhteys on valmistajien teettämä. MAIDSissa tutkittiin muun ohella moottoripyörätyyppien onnettomuusfrekvenssiä. Tyyppiluokittelu oli suoraan jostain OECD:n tai vastaavan putiikin kansiosta lukuun ottamatta yhtä omaa luokkaa: "modified conventional street". Nimenomaan tämän luokan onnettomuustiheys todettiin jonkin verran suhteellisesti suuremmaksi kuin muiden. Mitkä tekniset tekijät sitten vaikuttivat nimenomaan tämän luokan onnettomuusalttiuteen - sitä ei missään mainita. Onnettomuuksien tekniikkaan liittyvät syyt olivat samoja kaikissa luokissa: renkaat ja jarrut.
Toisaalta yksi muista MAIDS:in luokista oli "chopper". Tämän luokan onnettomuusalttius oli hiukan pienempi kuin sen suhteellinen osuus populaatiosta (kuten on muissakin tutkimuksissa).
Tiedossani olevien tilastotutkimusten perusteella moottoripyörien rakenteellisilla tai rakenteen muuttamisella ei yksinkertaisesti ole löydettävissä yhteyttä onnettomuuksiin. Tutkimuksissa esiin nousevat teknisinä ongelmina vain renkaat, niiden ilmanpaineet ja jarrut. Sen sijaan kuskin asenteella ja onnettomuusalttiudella on paljonkin yhteyttä. Asenteita tai rengaspaineita ei voida muuttaa kieltämällä minivilkut tai määräämällä pakollinen vuosikatsastus. Renkaita ja jarrupalojakin tuppaa enemmän ajavilla kulumaan useampi pari ajokaudessa. Asenteiden muuttamiseen tarvitaan muita työkaluja.
Tämän lisäksi moottoripyörien päästöt edustavat päästölajista riippuen promillesta muutaman prosenttiin kaikkista tieliikenteen päästöistä (VTT/LIISA). Ja muunneltujen tai itse valmistettujen moottoripyörien päästöt ovat mitätön murto-osa kaikkien moottoripyörien päästöistä. Suhteellisuusperiaatetta kustannusten ja hyötyjen vertailusta pitäisi noudattaa näissäkin asioissa.
Kierroslukutiedon korjaaminen ’for good’
Mulla on ollut ongelmia hyvälaatuisen kierroslukutiedon hankkimisen kanssa. Kierroslukutieto on ’likaista’ rpm:n pomppiessa säätöläppärin näytöllä noin 5 Hz taajuudella muutamia satoja kierroksien verran. Tämä on sitten osaltaan on aiheutanut kaikenlaisia hankaluuksia säätämisen kanssa.
Aluksi kierroslukutieto otettiin puolan johdosta, ja kun sen kanssa tuli tätä rpm:n hyppimistä teki Repe digitaalisen valoanturiin pohjaavan kierrosluvun lukijan. Tämä uutuus sijoitettiin suoraan alkuperäisen systytysanturin viereen ja myös sen kanssa oli aluksi kaikenlaisia hankaluuksia (Anturin pimeä päivä (10.6.2010) ja Rundianturiseikkailu ja omituiset voltit (10.2.2010)).Se ei myöskään korjannut ongelmaa ilmnan muita muutoksia.
Se tästä viritelystä kuitenkin selvisi, että käyttämäni MS1 Gibbo & Bowling ei osaa tavallisella CPU:lla tai edes extrakoodin kanssa laskea 45-asteen v2-koneen kierroslukua oikein. Toisaalta, lukemat oli kuitenkin sen verran hehtaarilla oikein, että pyörän sai sitkeästi hinkkaamalla mukavasti toimiviin säätöihin.
Alkuperäinen HD:n sytkäanturi perustuu magneettisuuteen. Valoanturin käytön kanssa oli jo alusta pitäen ajatuksena mahdollisuus teipata jälkimmäinen pyörijän rei-istä umpeen. Nyt kun peli oli talvella sopivasti levällään niin alumiiniteippi pujahti (ekojen koekäynnistysten jälkeen) jälkimmäiseen reikään vaivatta. Samalla tein TunerStudiolla MegaSquirttiin seuraavat konfiguraatiot: Kone kaksimukisesta even fire yksipyttyiseksi ja suuttimien staging simultaneously.
Kuvat (c) Matti T 2010
 |
| Teipattu pyörijä kampuran päässä, sytkälevyn alla. Anturit pilkistävät levyn takapuolelta esiin. |
 |
| Ylempänä HD:n oma alkuperäinen tunnistin, alempana Repen lisäke |
Se tästä viritelystä kuitenkin selvisi, että käyttämäni MS1 Gibbo & Bowling ei osaa tavallisella CPU:lla tai edes extrakoodin kanssa laskea 45-asteen v2-koneen kierroslukua oikein. Toisaalta, lukemat oli kuitenkin sen verran hehtaarilla oikein, että pyörän sai sitkeästi hinkkaamalla mukavasti toimiviin säätöihin.
Alkuperäinen HD:n sytkäanturi perustuu magneettisuuteen. Valoanturin käytön kanssa oli jo alusta pitäen ajatuksena mahdollisuus teipata jälkimmäinen pyörijän rei-istä umpeen. Nyt kun peli oli talvella sopivasti levällään niin alumiiniteippi pujahti (ekojen koekäynnistysten jälkeen) jälkimmäiseen reikään vaivatta. Samalla tein TunerStudiolla MegaSquirttiin seuraavat konfiguraatiot: Kone kaksimukisesta even fire yksipyttyiseksi ja suuttimien staging simultaneously.
Kuvat (c) Matti T 2010
Hihnavedon yksityiskohtia
 |
Enska levällään. Tässä näkyy hyvin jo vaihdettu uudemman vuosimallin vaihteiston spooriakseli. Pyörän vuosimalli on sellainen, että alkuperäinen vaihteiston ja kytkimen kiinnitys tulee kiila-akselilla ja tämä kyseinen kohta poiki jo kerran. Vaihdoimma siis varuiksi uudemman mallin ja paremmin kesävän spooriakselin tilalle. Samalla tuli uudet hihnapyörät hiukan helpommiksi löytää koska näitä spooriakselisia on tehty paljon enemmän. |
 |
Ahtimen akselin ja vetohihnapyörien tukilaakerlevy. Kuvassa mukana myös shimmilevyt omaksi muistutukseksi, että mikä levy kuuluu mihinkin väliin? Levy on umpialumiiniplootusta tehty ja todella tukevan oloinen. Toivottavasti se myös kestää. Itse veikkaan heikoimmaksi lenkiksi itse hihnaa... |
 |
Hihnapyörästö suurinpiirtein paikallaan ennen tukilaakerilevyä. Tästä näkee hyvin hihnan kierron. Ahdin on alinna keskellä olevan pyörän takana. Olisin halunnut hihnan tarkalla mitalla ilman ylintä hihnapyörää mutta kaksipuoleisia, 8mm hammasjaolla olevia yhden hampaan tarkkuudella tilattavia hihnoja ei saa, ellei niitä tilaa samantien 'kiinalaisen tehtaan tuotannon verran' varastoon. Piti siis tilata 'sopiva' listalta. Jos jollakulla on parempia hihnantilaustietoja niin kerro siitä! |
 |
Läheltä liippaa. Väliä on kuitenkin ainakin melkein milli joten ei tuon pitäisi ottaa edes lämmetessään kiinni. <kop><kop> |
 |
Enska kasassa juuri ennen ekaa koeakäyttöä. |
Varotoimia vierasesineiden varalle
HD on pyöränä tunnettu siitä, että jokainen pultti pitää liimata kiinni. Ja ruuvilukitteen runsaasta käyttämisestä huolimatta kone saattaa ravistella pultit vähitellen irti.
Ahtimen imuputki on kiinni pyörän lohkossa siten, että kiinnityspultti tulee imuputken sisäpuolelle kiinni. Tässä on siis aiheellisesti huolen paikka, jos nimittäin tällainen pultti pääsee karkuun kesken ajon hajottaa se aivan varmasti ahtimen siipipyörät, josta taas sitten saattaa pahimmassa tapauksessa seurata perusteellinen konerikko.
Tilanahtauden ja tiiveystarpeen takia kohteeseen ei oikein saanut putken läpi vievää pulttia jolloin pultin kanta olisi jäänyt ulkopuolelle ja irtoesineen vaaraa ei olisi. Halusin siis imupuolelle pultinkaapparit, ja Matti sellaiset ystävällisesti toteutti.
Toinen kaappari on valettu osaksi ahtimen imupäätyä vastaan tulevaan hiilikuitukappaleeseen. Tästä ensiökaapparista huolimatta voi ahdin jostain syystä hajota. Se voi leikata kiinni, ensiövedon hajoamiset saattavat aiheuttaa myös ahdinvaurion ja vaikkapa pieni kivi läpäisee pulttikaapparin. Ahdetulla puolella, ahtimen ja läppärungon välissä on myös muutama anturi ja niittipultti joista saattaa tulla vierasesineitä. Tällainen vierasesine ei saa päästä moottoriin asti, joten toinen kaappari on laminoitu imukaulaan juuri ennen läppärunkoa.
Näiden kaappareiden ei pitäisi juuri vaikuttaa virtauksiin, mutta ne vaikuttavat aivan varmasti omaan mielenrauhaani. Niiden avulla voin myös rajata mahdollisten tuhojen laajuutta. On tarpeeksi paha jos vaikka ahdin hajoaa lennossa, siihen ei kaipaa täyttä venttiili-mäntä-remonttia kaupan päälle.
Kuvat: (c) Matti T 2011
 |
| Ahtimen imukaulaa vasten tuleva kaappari |
 |
| Ahdetun puolen pultinkaappari |
Tilanahtauden ja tiiveystarpeen takia kohteeseen ei oikein saanut putken läpi vievää pulttia jolloin pultin kanta olisi jäänyt ulkopuolelle ja irtoesineen vaaraa ei olisi. Halusin siis imupuolelle pultinkaapparit, ja Matti sellaiset ystävällisesti toteutti.
Toinen kaappari on valettu osaksi ahtimen imupäätyä vastaan tulevaan hiilikuitukappaleeseen. Tästä ensiökaapparista huolimatta voi ahdin jostain syystä hajota. Se voi leikata kiinni, ensiövedon hajoamiset saattavat aiheuttaa myös ahdinvaurion ja vaikkapa pieni kivi läpäisee pulttikaapparin. Ahdetulla puolella, ahtimen ja läppärungon välissä on myös muutama anturi ja niittipultti joista saattaa tulla vierasesineitä. Tällainen vierasesine ei saa päästä moottoriin asti, joten toinen kaappari on laminoitu imukaulaan juuri ennen läppärunkoa.
Näiden kaappareiden ei pitäisi juuri vaikuttaa virtauksiin, mutta ne vaikuttavat aivan varmasti omaan mielenrauhaani. Niiden avulla voin myös rajata mahdollisten tuhojen laajuutta. On tarpeeksi paha jos vaikka ahdin hajoaa lennossa, siihen ei kaipaa täyttä venttiili-mäntä-remonttia kaupan päälle.
Kuvat: (c) Matti T 2011
ADHD puhuu taas - Kevät kalkattaen tulevi!
Eräskin seikkailu oli löytää BDL:n hihnavedon mukana tulleeseen tuuma ja 5/16 mittaiseen kampiakselin mutteriin sopiva avain. Sellaista kun ei tallissa lojunut. Bauhausista löytyi onneksi kiinalainen 32mm avain joka saatiin pienellä paukuttelulla sopimaan tähän 32,6mm mutteriin.
Ekoissa savuissa huomasin, että kampikammio oli unohtunut tyhjentää. Sieltä sylki toista litraa öljyä pitkin penkkiä mutta se ei menoa juuri haitannut. Joka taupauksessa ADHD pamahti tulille laakista pitkähkön ja vaiherikkaan rakentelun jälkeen ekalla yrittämällä.
Kuvassa vilahtaa läppäri ja sen ruudulla TuneStudio jonka avulla voi taas käyttää kevään ja alkukesän erilaisten säätöjen hakemiseen.
Lisäkuvia ja juttuja rakentelusta myöhemmin, nyt voidaan kuitenkin juhlistaa ekoja savuja <kippis>
Ahtimen hiontaa
Kuvassa on vasemmalla muokkaamaton Eaton M24 ja oikealla mun kappale josta on hiottu kuoresta ylimääräistä pois. Ahdin on kuvassa loppuasennukseen nähden väärinpäin: Yläpinnassa oleva hionta vapauttaa tilaa siis ahtimen alapuolelta, ahtimen ja pohjapanssarin välistä.
Unelmien tallissa on kunnon pelit ja vehkeet
 |
 |
- Sorvi
- Jyrsin
- Pylväsporakone
- Sekä MIG että TIG, tulityötila
- Prässi ja putkentaivutus vehkeet
- Isohko nauhahiomakone jonka toisessa päässä kiillotuslaikka
- Maalaustila
- Kuitu- ja komposiittityötila jossa voisi rauhassa 'pölyttää'
- Isohko uuni vaikka jostain suurkeittiön jäämistöstä
- Ultraäänipesuri sekä vanha tiskikone jostain suurkeittiöstä
- Öljynerituskaivo viemäröinnissä
- Erilaisia nostimia muutamia kappaleita. Kendonin perusmalli onkin jo hankintalistalla.
- Hiekka- ja lasipuhallusvehkeet
- Maailmanluokan pientarvikevalikoima pultteja, nippoja, niittejä jne.
- Jääkaappi, pieni keittiö ja sohva
- Vessa, suihku ja jääkaappi
- Loputtomalla vitsi- ja tarinatulvalla varustettuja kavereita
Oheisessa videossa muuten Matti sorvailee alumiiniplootusta erääseen toiseen projektiin unikkeja pakoputkenpäitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)